Kurkistuksia XI Puistofilosofia-viikon 20.-24.7.2021 ohjelmaan (Osa 1)

Enää kuukausi XI Puistofilosofia-viikkoon, jota vietetään Ikaalisissa 20.-24.7.2021. Jo yhdettätoista kertaa Ikaalinen kokoaa yhteen toinen toistaan mielenkiintoisempia alustajia, esiintyjiä ja tietenkin erinomaisen yleisön ainutlaatuisten sinisten ajatusten äärelle!

XI Puistofilosofia-viikon ohjelma on jo melkein valmis. Ennen virallista julkaisua esittelemme etukäteen muutamia alustajia ja esiintyjiä. Tässä ensimmäisessä osassa esittelemme heistä kolme.

Osansa tänä vuonna saa muun muassa mieli ja kognitiivinen toiminta, Aleksanteri Suuren jälkimaine filosofina sekä Kyllikki Saaren murha – miksi edelleen muistamme hänet?

Juho Saari.

VTT Juho Saari: Miksi muistamme Kyllikki Saaren murhan?

Suomalaiset eivät ole unohtaneet vuonna 1953 tapahtunutta Kyllikki Saaren murhaa, mutta miksi me muistamme tämän tapahtuman, emmekä jotain muuta saman vuoden tai vuosikymmenen tapahtumista. Professori Juho Saari kertoo alustuksessaan Kyllikki Saaren murhan tutkinnasta ja siihen liittyneistä yhteiskunnallisista ilmiöistä, kuten kollektiivisesta ahdistuksesta ja surusta, huhuista ja juoruista, unista ja selvännäkijöistä, mutta myös uutisoinnista. Hän myös pohdiskelee kollektiivisen muistin mekanismeja sekä yleensä että erityisesti Kyllikki Saaren murhaan liittyen.

Juho Saari on syntynyt Kalajoella 1967. Hän toimii Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaania ja sosiaali- ja terveyspolitiikan professorina. Kaikkiaan hän julkaissut noin 60 kirjaa ja 450 julkaisua sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Vuonna 2020 hän julkaisi Kyllikki Saaren murhasta kertovan kirjan ”Kuuluisan kuoleman varjo” (Gaudeamus 2020). Kyse oli hänen 1950-luvun historiaan liittyvästä harrastuksestaan.

Juho Saari Ikaalisten Keskuspuistossa XI Puistofilosofian avajaispäivänä 20.7.2021 klo 14.00.

Pii Telakivi.

FT Pii Telakivi: Laajentuneen mielen filosofiaa 

Onko mieli aina pään sisällä, vai voiko se laajentua ruumiin rajojen ulkopuolelle ja perustua vuorovaikutukseen ympäristön kanssa? Sekä filosofit että empiiriset mielen tutkijat ovat perinteisesti ajatelleet, että mielen toiminnot voidaan selittää pelkän aivotoiminnan pohjalta. 1990-luvulla syntynyt laajentuneen mielen teoria haastaa tämän oletuksen, ja ehdottaa että mieli ja kognitiiviset toiminnot voivat laajentua esimerkiksi käyttämiimme työkaluihin ja teknologisiin apuvälineisiin. Esimerkiksi muistikirja tai älypuhelin voi toimia muistoja ja uskomuksia osaltaan toteuttavana välineenä biologisten toimintojen ohella. Tämä ei tarkoita etteikö aivoja edelleenkin tarvittaisi – aivotoiminta on kyllä edelleen välttämätön osa mielen perustaa, mutta ei aina tarjoa riittävää selitystä kognitiivisille tiloille.

Mielenfilosofiasta kumpuava laajentuneen mielen teoria johtaa myös moniin eettisiin, yhteiskunnallisiin ja lainopillisiin kysymyksiin. Mikä status käyttämillemme jokapäiväisille teknologisille laitteille tulisi antaa: tulisiko niitä pitää vain fyysisinä esineinä vai kognitiivisten prosessien jatkeena? Tulisiko esimerkiksi älypuhelimen hakkerointia pitää omaisuusrikoksena vai henkilöön kohdistuvana rikoksena? Onko kotiAlzheimer-potilaalle vain fyysinen tila, vai kenties myös kognitiivisten, sensorimotoristen tai affektiivisten prosessien jatke? Kuinka ympäristön ja ympäristötilojen muokkaaminen vaikuttaa mieleen? Entä onko laajentuminen samanlaista, jos ulkoinen laite onkin tekoälysysteemi?

FT Pii Telakivi toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Hän työskentelee parhaillaan tekoälyn filosofian parissa RADAR (Robophilosophy, AI ethics and Datafication Research) -tutkimusryhmässä.

Pii Telakivi Juhlatalo Rahkolassa XI Puistofilosofia-viikon toisena päivänä, keskiviikkona 21.7.2021 klo 17.00.

Jaakkojuhani Pelotonen. Kuva: Jenni Tuominen.

FT Jaakkojuhani Peltonen: Oliko Aleksanteri Suuri filosofikuningas?

Aleksanteri Suuri on yksi maailmanhistorian kuuluisimmista ja kiistellyimmistä henkilöistä. Vaikka historiallinen Aleksanteri keskittyi sotimiseen ja valloittamiseen, hänet esitettiin jo antiikissa valistuneena filosofikuninkaana. Tähän näkemykseen epäilemättä vaikutti se, että hän oli aikansa suurimman filosofin Aristoteleen oppilas. Aleksanterin kerrotaan myös ihailleen kyynikkofilosofi Diogenesta ja kohdanneen tämän Korintissa. Tunkeutuessaan armeijoineen Intiaan Aleksanteri väitteli intialaisten brahmaanifilosofien kanssa ja tutustui heidän askeettiseen elämäntapaansa. Mitä tiedämme Aleksanterin ja Aristoteleen maailmankirjallisuuden kuuluisimmasta oppilas-opettajasuhteesta? Osoittiko Aleksanterin aikuisiällä aitoa kiinnostusta filosofiaa kohtaan, vai onko kyseessä pelkkä myytti? Joidenkin antiikin filosofien ja kirjailijoiden mukaan Aleksanterin elämästä ei todellisuudessa huokunut aito kiinnostus filosofiaan ja hyvään elämään vaan tuhovimma sekä vahingolliset intohimot. Heidän mielestään Aleksanteri ei ansainnut lisänimeä ’Suuri’. Jaakkojuhani Peltonen keskustelee/alustaa Aleksanteri Suuren suhteesta filosofeihin sekä hänen laajasta jälkivaikutuksestaan maailmanhistoriassa.

Jaakkojuhani Peltonen, FT väitteli tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 2017 pääaineenaan yleinen historia. Hän on profiloitunut Aleksanteri Suuri -tutkijana kansainvälisessä tiedeyhteisössä ja perehtynyt historian käyttöön antiikin maailmassa. Peltonen työskenteli vierailevana tutkijana Lontoossa King’s Collegessa vuosina 2018–2020. Peltonen on kirjoittanut kirjan Aleksanteri Suuri – sankari ja myytti (Gaudeamus, 2021).

Jaakkojuhani Peltonen Juhlatalo Rahkolassa XI Puistofilosofia-viikon kolmantena päivänä 22.7.2021 klo 17.00.

Lisää kurkistuksia XI Puistofilosofia-viikon 20.-24.7.2021 ohjelmasta tulossa lähipäivinä. Stay tuned!




Uuteen vuoteen uusin kujein. Lämmin kiitos kaikille vuodesta 2020!

Aristoteles on joulutunnelmissa. Kuva: Puistofilosofi.

Rakkaat Puistofilosofian ystävät!

Poikkeuksellinen vuosi 2020 lähenee loppuaan. On aika rauhoittua joulunviettoon, ja tehdä samalla katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi jäi historiaan maailmanlaajuisesta koronapandemiasta. Se iski Suomeenkin, ja peruutti käytännössä kaikki isommat yleisötapahtumat kevään ja kesän osalta. Näiden joukossa oli myös heinäkuuksi 2020 kaavailtu XI Puistofilosofia-viikko, joka jouduttiin siirtämään vuodella eteenpäin, kesälle 2021.

Saman kohtalon koki Puistofilosofia-viikon yhteyteen suunniteltu Ikaalinen Foorumi, jonka teema tänä vuonna olisi ollut vesi. Ikaalinen Foorumin osalta jouduttiin perumaan myös maaliskuulle suunniteltu ympäristöystävällistä rakentamista ja asumista käsitellyt seminaari.

Koronasta huolimatta vuoteen sisältyi upeita valopilkkuja. Helmikuussa järjestetty Tampereen elokuvajuhlien ilmastonmuutos-aiheisten lyhytdokumenttien keskusteleva yleistötilaisuus Tampereen pääkirjasto Metsossa ennätettiin toteuttamaan. Ilmastonmuutos herätti tunteita ja pohdiskeluja suuren suosion saaneessa tilaisuudessa.

Tampereen Lenin-museoon huhtikuulle suunniteltu Leninin 150-vuotisjuhlallisuuksiin liittyvä seminaari jouduttiin perumaan, mutta puistofilosofit kävivät pohdiskelemassa Leninin merkitystä, Neuvostoliittoa ja johtajakulttia yksityisellä kiertokäynnillä. Niistä syntyi Youtube-video, joka on katsottavissa TÄÄLTÄ.

Myöhemmin syyskuussa puistofilosofit vierailivat Tampereen Työväenkirjallisuuden päivillä, jossa yleisökeskustelujen aiheena oli kirjamessujen teema, iloinen 20-luku. Yhtymäkohtia haettiin sisällissodan jälkeisen Suomen henkisestä tilasta sekä uudesta, levottomasti alkaneesta vuosikymmenestä.

Ikaalinen Foorumin seminaari Omalla tuvalla syyskuussa. Kansanedustaja Jouni Ovaska alustaa otsikolla Tilat kasvun tukena. Kuva: Puistofilosofi

Vaikka Ikaalinen Foorumi jouduttiin perumaan, pystyttiin syyskuussa järjestämään vanhojen arvorakennusten ja tyhjien tilojen kohtaloa pohtinut seminaari Ikaalisten Omalla tuvalla. Sitä seurannut kansalaiskeskustelu avasi toivottavasti näkemään mahdollisuuksia erilaisten tilojen hyötykäytölle tulevaisuudessa, erityisesti arvokkaan kulttuurihistorian siirtämisessä jälkipolville.

Eikä filosofian harrastaminen jäänyt ihan kokonaan väliin Ikaalisissa. Anarkistinen kulttuurikollektiivi Ryhmä Toinen Aalto järjesti Juhlatalo Rahkolaan Covid Kuvina -taidenäyttelyn. Mukana järjestelyissä oli myös Puistofilosofia. Hyödyntäen osittain peruuntuneen XI Puistofilosofia-viikon ohjelmaa, Rahkolan pihamaalla järjestettiin näyttelyn yhteydessä myös kertaluonteinen Puistofilosofiapäivä 25.7. Alustuksen aiheina olivat muun muassa korona ja kirjailija Väinö Linna. Päivä lopetettiin upeaan musiikilliseen konserttiin. Ohjelma upeine esiintyjineen on luettavissa TÄÄLTÄ.

Nyt katseet on suunnattu tulevaan vuoteen. Mielenkiintoisen lisämausteen vuodelle 2021 tuovat kaksi valtakunnallista hanketta, joihin Puistofilosofialla on ilo ja kunnia osallistua.

Suomen Akatemian, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Tieteellisen seurain valtuuskuntain Tutkitun Tiedon Teemavuosi 2021:ssa tavoitteena on tehdä tutkitusta tiedosta entistä näkyvämpää ja saavutettavampaa sekä tiivistää tutkitun tiedon parissa toimivien yhteistyötä.

Teemavuosi kokoaa yhteen tapahtumia ja tekoja, joiden avulla muodostuu monipuolinen kuva tutkitusta tiedosta ja sen roolista esimerkiksi yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta. Lisätietoja teemavuodesta löytyy TÄÄLTÄ.

Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Sitra, Suomen Kulttuurirahasto sekä Svenska kulturfonden perustivat toukokuussa 2019 Erätauko-säätiön keskustelukulttuurin parantamiseksi Suomessa. Rakentava yhteiskunnallinen keskustelu on demokratian ja toimivan yhteiskunnan perusedellytys, mutta sen harrastaminen on osoittautunut vaikeaksi viime vuosina.

Erätauko-säätiön ja sen kehittämän Erätauko-keskustelumetodin tarkoitus on kehittää suomalaisen keskustelun kulttuuria ja tehdä suomalaisista maailman parhaiten keskusteleva kansa. Siihen liittyvä Hyvin sanottu – Keskusteleva Suomi -hanke käynnistyy tulevana vuonna 2021. Mukana hankkeessa on myös Yleisradio. Lisätietoja Erätauko-säätiöstä löytyy TÄÄLTÄ.

Edellä mainitut kaksi hanketta – tutkitto tieto ja dialogi – sopivat erityisen hyvin kesän 2021 XI Puistofilosofia-viikon tematiikkaan. Ikaalisissa on jo reilun vuosikymmenen ajan harrastettu faktapohjaisen tiedon esittämistä – viisauden rakastamista – sekä harrastettu niiden pohjalta keskusteluja verrattoman Puistofilosofia-hengen vallitessa. Mikä olisikaan luontevampaa?

Puistofilosofia kiittää kaikkia ystäviään ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta. Jatketaan uusin kujein jälleen tulevana vuonna. Toivotamme kaikille oikein rauhallista joulua, sekä verratonta uutta vuotta 2021! Se olkoon meille kaikille hivenen kevyempi, kuin kulunut, poikkeuksellinen vuosi. Silloin, toivottavasti, Ikaalisissa filosofoidaan kahden kesän edestä. Sitä ennen ei kuitenkaan unohdeta päivittäistä filosofointia.

Yleisöä Puistofilosofiapäivän 25.7.2020 yhteydessä Juhlatalo Rahkolan pihalla. Kuva: Milla Mäntylä.