Avainsana-arkisto: Suomen Filosofinen Yhdistys

Vuoden lopuksi ja lämpimin kiitoksin ihan kaikille

Rakkaat puistoissa filosofoimisen ystävät!

Kulunut vuosi lähestyy loppuaan, arjen kiireet ovat hetkeksi hellittäneet. On loistava hetki aikaa pysähtyä, vetää henkeä ja katsoa taakse päin kulunutta vuotta 2023.

Vuosi oli Puistofilosofia ry:n kannalta erityisen tapahtumarikas. Toiminta alkoi jo helmikuun alussa kirjailijahaastattelulla Elävän Kirjallisuuden Festivaaleilla Tampereella. Kesäkuussa pohdittiin onnellisuuden merkityksiä Urkin Piilopirtin taidenäyttelyn avajaisissa Hämeenkyrössä.

Yleisradion ja Erätauko-säätiön kaksipäiväinen Hyvin sanottu -festivaali Hämeenlinnassa syyskuun lopussa 29.-30.9. tarjosi Puistofilosofia ry:lle mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Intonaattorit Oy:n ja Cultura-säätiön kanssa. Arabiankielisten nuorten kanssa järjestetty keskustelutilaisuus simultaanitulkkauksineen sekä puistofilosofien itse järjestämä keskustelutilaisuus onnellisuudesta houkuttelivat paikalle runsaan yleisön. Keskustelut näkyivät mukavasti myös Ylen medioissa.

Unescon Kansainvälisenä filosofian päivänä 16.11. järjestettiin ensimmäistä kertaa Lainaa filosofi -tapahtuma Ikaalisten kaupunginkirjastossa. Hyvin sujuneelle tapahtumalle on varmasti luvassa jatkoa myös ensi vuonna.

Euroopan kulttuuripääkaupungin jatkohankkeena syntynyt Operaatio Pirkanmaa kutsui Puistofilosofia ry:n Tartu 2024 -tapaamiseen Viroon, jossa yhdistyksellä oli ilo ja kunnia esitellä puistossa filosofoimisen kulttuuria kansainväliselle, virolaisista, venäläisistä, latvialaisista, tanskalaisista ja norjalaisista koostuvalle yleisölle 6.-10.9.2023.

Operaatio Pirkanmaa mahdollisti myös sen, että Puistofilosofia ry saattoi yhdessä Akaan Puistofilosofia ja Hämeenkyrön kulttuuripalveluiden kanssa järjestää Puistofilosofia Goes Pirkanmaa -kiertueen. Ikaalisten päätapahtuman lisäksi puistossa filosofoitiin sekä Akaassa 4.-4.8. sekä Hämeenkyrössä 19.8.2023.

Yhdistyksen fokus oli tietenkin Ikaalisissa 18.-22.7.2023 järjestetyssä XIII Puistofilosofia-viikossa, joka oli yleisömäärältään tapahtuman historian paras. Varovaisten arvioiden mukaan ajattelun ja dialogin festivaalilla vieraili viiden festivaalipäivän aikana yli 2500 hengen yleisö.

Samaan aikaan XIII Puistofilosofia-viikon kanssa Ikaalisissa järjestettiin myös paikkakunnan historian ensimmäinen Ikaalinen Pride. Ihmisten tasa-arvoisuutta ja monimuotoisuutta juhlistanut tapahtuma sopi erinomaisesti Puistofilosofian arvoihin, joten yhdistys osallistui yhteistyökumppanina tapahtuman tukemiseen mm. järjestämällä aiheeseen liittyvää ohjelmaa. Yhdistettynä Ikaalinen Prideen ajattelun ja dialogin festivaali houkutteli Ikaalisiin kokonaan uusia kävijöitä. Positiivinen ilmapiiri ja ympäri Suomea saapunut yleisö loi vilskettä Ikaalisten katukuvaan.

Käsiteltäviä teemoja kesän 2023 festivaalilla olivat muun muassa rakkaus ja myötätunto, objektiivisuus ja katumus, rikos ja rangaistus, eksegetiikka ja esoteria, elämänkertojen filosofia, filosofisesti eletty elämä sekä joutilaisuus. Uutena ohjelmapaikkana toimi Ikaalisten oma elokuvateatteri Altin Sali, jossa järjestettiin ensimmäistä kertaa Puistofilosofia Goes Movies -elokuvatapahtuma.

Festivaalin täydellinen ohjelma kaikkine mahtavine esiintyjineen on luettavissa kotisivuilta: XIII Puistofilosofia-viikko 18.-22.7.2023 | Puistofilosofia

Suomessa vietetään vuonna 2024 Sivistyksen teemavuotta. Teemavuosi näkyy Puistofilosofia ry:n toiminnassa laajasti. Tarkoitus on teemavuotta järjestävän Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Kansanvalistusseura -säätiön kanssa sekä yhteistyökumppaneitten tuella pyyhkiä pöly pois suomalaisen sivistyksen päältä, sivistyksen merkitystä ja sen arvojen puolustamista korostaen. Lisätietoja upeasta teemavuodesta on tulossa lähiaikoina.

Lämmin kiitos kaikille Puistofilosofia ry:n mahtaville yhteistyökumppaneille Suomen Akatemiassa, Eurooppalaisen filosofian seurassa, Suomen Filosofisessa Yhdistyksessä, Ikaalisten kaupungilla, Ikaalinen Pridessa, Suomen Harmonikkaliitossa, Kauppakeskus Kompissa ja Ikaalisten Säästöpankkisäätiössä, Operaatio Pirkanmaa -projektissa, Yleisradiossa, Erätauko-Säätiössä, Intonaattorit Oy:ssa, Cultura-säätiössä, Sasky / Ikatalla sekä puistofilosofien keskuudessa Akaassa ja Hämeenkyrössä.

Lämmin kiitos kaikille upeille esiintyjillemme, jotka omalta osaltaan vahvistivat sinisten ajatusten ja dialogin kulttuuria vuonna 2023. Olette korvaamattomia.

Suurin kiitos kuuluu tietenkin teille kaikille Puistofilosofia ry:n tapahtumissa vuoden aikana vierailleelle yleisölle. Ilman teitä ei näitäkään tapahtumia järjestettäisi. Tervetuloa mukaan menoon taas vuonna 2024.

Nyt rauhoittukaamme joulun viettoon, unohtamatta tietenkään sinisten ajatusten ja hyvien keskustelujen harjoittamista, joita tämä vuoden pimein ajankohta ja sitä seuraava valon lisääntyminen erittäin symbolisesti tarjoavat käytettäväksemme. Rauhallista joulua ja erinomaista uutta vuotta 2024 ihan kaikille!

Antti Sorri
puheenjohtaja
Puistofilosofia ry

Puistofilosofit rauhoittuvat sinisten ajatusten äärelle jouluna 2023. Kuva: Puistofilosofi.

Kurkistuksia XI Puistofilosofia-viikon ohjelmaan (osa 2)

XI Puistofilosofia-viikon ohjelman esittely jatkuu! Kuten jo aiemmassa ”kurkistuksessa” tuli esiin, tänäkin vuonna sinisten ajatusten äärelle Ikaalisiin saapuu todella mielenkiintoisia alustajia ja muita esiintyjiä, unohtamatta tietenkään erinomaista, pohdiskelevaa yleisöä!

Jatkamme ohjelman esittelyä. Luvassa on jälleen kolme mielenkiintoista, hyvin erilaisia aihepiirejä käsittelevää aihetta: Aku Ankka, metafysiikka ja eläinten oikeudet.

Aku Ankka on ollut suomalaisten suosikki jo sukupolvien ajan, yhdistäen niin vauvoja kuin vaarejakin. Tänä vuonna Suomen Akkari juhlii 70-vuotissynttäreitä. On vain oikeus ja kohtuus, että eräs ankallissankareistamme saa oman osansa filosofisista pohdiskeluista. Niitä XI Puistofilosofia-viikolla tarjoaa lehden päätoimittaja FM Aki Hyyppä.

Ihminen ei voi elää ilman metafysiikkaa! Aldous Huxleyn (1894 – 1962) siivekäs sanonta on aina yhtä ajankohtainen, mutta tulkinta metafysiikan merkityksestä on vaihdellut vuosisadasta toiseen. Toiset pitävät perusteellisia kysymyksiä aina ajankohtaisina, toisten mielestä metafyysiset pohdiskelut ovat pelkkää mystiikkaa. Ensimmäiseksi mainittua tarkasteltaessa Suomen Filosofisen Yhdistyksen (SFY) vieras FT Jani Hakkarainen löytää varmasti monta mielenkiintoista näkökulmaa yleisön mielenkiinnon herättämiseksi.

Kuvamme eläimistä on tieteellisen tutkimuksen lisääntymisen vuoksi voimakkaammassa murroksessa sitten Rene Descartesin (1956 – 1650), joka tunnetusti piti heitä lähinnä sieluttomina automaatteina. Käsitys eläinten hyväksikäyttämisestä ja kohtelusta on muuttunut yhä ajankohtaisemmaksi, ja tätä erittäin tärkeää aihepiiriä tulee käsittelemään Puistofilosofia-tapahtuman pitkäaikaisimman yhteistyökumppanin, Suomen Akatemian edustaja, FT Visa Kurki.

Aki Hyyppä.

FM Aki Hyyppä: Kääk! Aku Ankka lehden huumori. Aku Ankka -lehti 70 vuotta Suomessa

Aku Ankka -lehti on ilmestynyt Suomessa vuodesta 1951 saakka ja edelleen se porskuttaa maamme ylivoimaisesti suosituimpana aikakauslehtenä. Miten Akkari on vuosien varrella kehittynyt ja mitkä voivat olla sen suosion syyt? Miten Aku Ankan kieli ja huumori rakentuvat? Asiasta kertoo ja keskustelua ruokkii Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä.

Aki Hyyppä Juhlatalo Rahkolan lavalla XI Puistofilosofia-viikon avajaispäivän iltana klo 20.00.

Jani Hakkarainen.

FT Jani Hakkarainen: Mitä on metafysiikka?

Metafysiikka on perintinen olevaa, todellisuuden luonnetta ja yleistä rakennetta tutkiva filosofian keskeinen osa-alue. Tunnetusti teoksensa Metafysiikka neljännen kirjan alussa Aristoteles sanoo, että ensimmäinen tiede ”tarkastelee olevaa olevana [kreik. to on hê on] ja sille itsessään kuuluvia määreitä.” Metafysiikka tarkasteleekin esimerkiksi sellaisia kysymyksiä kuten mitä on oleminen, miksi on jotain pikemmin kuin ei mitään, onko kaikki fysikaalista ja onko meillä ihmisillä tahdonvapautta.

Metafysiikan tarkemmasta luonteesta ja tutkimuskohteesta on kuitenkin käyty keskustelua, välillä suoranaista kiistaa filosofiassa tuhansia vuosia. Erityisesti 1700-luvulta alkaen metafysiikkan legitimiteettiä tieteenalana on myös toistuvasti kritisoitu ankarasti. Tunnetuimpia ovat Immanuel Kantin ja 1900-luvun alun loogisten positivistien kuten Rudolf Carnapin kritiikit.

Kaikki tämä saa meidät kysymään, mitä metafysiikassa tarkkaan ottaen tarkastellaan? Vai onko metafysiikka jotakin parantumattoman mystistä ja hämärää? Onko metafysiikasta mahdollista luopua, jos se ei ole tieteenalana legitiimiä? Näihin kysymyksiin vastauksia hahmottelee FT Jani Hakkarainen esitys ”Mitä on metafysiikka?”. Hakkarainen on Tampereen yliopiston teoreettisen filosofian dosentti ja filosofian yliopistonlehtori. Hän tutkii metafysiikkaa systemaattisesti ja historiallisesti myös metanäkökulmasta: mikä on metafysiikan luonne ja tutkimuskohde. Yhdessä FT, dosentti Markku Keinäsen (Tampereen yliopisto) kanssa hän on kehittänyt kansainvälistä tunnustusta saaneen teorian todellisuuden perimmäisestä luonteesta, erään ns. trooppiteorian.

FT Jani Hakkarainen Ikaalisten Keskuspuistossa XI Puistofilosofia-viikolla perjantaina 23.4. klo 14.00.

Visa Kurki.

FT Visa Kurki: Onko eläin esine?

Eläin on laillisesti esine. Näin tulevat juristit oppivat oikeustieteen opintojen alussa. Heille myös opetetaan, ettei esineillä voi olla oikeuksia. Mutta onko oikein kohdella tuntevaa olentoa hyödykkeenä? Niin sanotun käyttämättömyysajattelun edustajat sanovat, että meidän tulisi lakata käyttämästä eläimiä kokonaan. Maltillisemmat hyvinvointiajattelijat taas katsovat, että ihminen saa käyttää eläimiä, kunhan näitä suojataan tarpeettomalta kärsimykseltä. Tutkijatohtori Visa Kurki kertoo alustuksessaan tästä debatista. Hän kysyy myös, eikö eläimillä ole laillisia oikeuksia jo nyt. Laki kuitenkin suojelee eläimiä – eikö eläimillä näin ollen ole oikeuksia? Tämä riippuu siitä, mitä oikeuksilla tarkoitetaan. Alustus käsitteleekin myös oikeuksien käsitettä ja sitä, miten oikeudet voidaan ymmärtää.

Visa Kurki on alun perin Turusta kotoisin oleva oikeustieteen tutkija. Hänen erityisalaansa on oikeusteoria ja -filosofia. Kurki toimii Suomen Akatemian tutkijatohtorina Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa on koskenut mm. oikeuksien ja oikeussubjektin käsitettä, eläinten oikeudellista asemaa sekä sitä, miten oikeusjärjestelmä voi säännellä erilaisia ryhmiä, kuten rikollisryhmiä ja rokkibändejä.


Vielä lisää kurkistuksia XI Puistofilosofia-viikon 20.-24.7.2021 ohjelmaan ennen sen virallista julkaisua tulossa lähipäivinä. Seuraa tätä sivustoa ja some-kanaviamme!