XIII Puistofilosofia-viikon ohjelman ensimmäinen versio on julkaistu 25.6.2023. Täydentyy vielä useammalla ohjelmanumerolla ja yksityiskohdilla. Seuraa päivityksiä kotisivuillamme ja some-kanavillamme (Facebook, Twitter, Instagram & Youtube @Puistofilosofia). Viimeisin päivitys: 22.7.2023.

Ikaalisten Keskuspuisto	Bar No Name	Juhlatalo Rahkola	Elokuvateatteri Altin sali	Oma tupa	Ikaalisten tori

Ikaalisten Keskuspuisto	Bar No Name	Juhlatalo Rahkola	Elokuvateatteri Altin sali	Oma tupa	Ikaalisten tori

TIISTAI 18.7.2023

Klo 13.00 Ikaalisten Keskuspuisto

XIII Puistofilosofia-viikon ja Ikaalinen Priden avajaiset

Puistofilosofi Antti Sorri pitää perinteisen Puistofilosofia-viikon avauspuheenvuoron. Luvassa viikon ohjelman esittely sekä tapahtuman yleinen kuvaus – unohtamatta tietenkään filosofista näkökulmaa. Tänä vuonna XIII Puistofilosofia-viikon kantavia teemoja ovat rakkaus, myötätunto ja suvaitsevaisuus – toki lukuisten muiden aiheiden yhteydessä. Puistofilosofia ry:lla on ilo toimia historian ensimmäisen Ikaalinen Priden yhteistyökumppanina. Niinpä ajattelun ja dialogin festivaalin ohjelmassa on varattu runsaasti tilaa ja mahdollisuuksia pohtia edellä mainittuja, ihmisenä olemisen ja toimimisen kannalta elintärkeitä aiheita.

Avajaisissa puheenvuoron pitää myös Ikaalinen Priden Mikko Nisukangas. Musiikillisesta ohjelmasta vastaavat Kati Dufva ja Janne keskinen.

klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FT Tommi Kakko: Joutilaisuuden mahdottomuudesta ja mahdollisuuksista

Kirjassaan Joutilaisuus (2018, suom. 2021) filosofi Brian O’Connor kysyy, miksi käytännössä kaikki valistuksen ajan jälkeiset filosofit ovat kääntäneet selkänsä joutilaisuudelle. Argumentteja on monenlaisia, mutta joutilaisuuden kritiikin voi tiivistää sanomalla, että edistystä itseisarvona palvovalla yhteiskunnalla ei ole paikkaa yksilöille, jotka eivät kunnioita ihmisen velvollisuutta kehittää itseään kohti täyttä potentiaaliaan. Ei ole lainkaan selvää, onko joutilaisuus mahdollista tämänkaltaisessa yhteiskunnassa, mutta se voi olla kuviteltavissa. Kuvittelu vaatii tarkkaa luovimista filosofian historian karikoissa sekä kykyä kuvitella yhdessä vaihtoehtoja jatkuvalle toimeliaisuudelle.

Tommi Kakko on kääntäjä ja yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa. Hän edustaa eurooppalaisen filosofian seuraa, joka on Puistofilosofia ry:n yhteistyökumppani.

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

YTT Olli Pitkänen: Esoteerinen ajattelu länsimaisen filosofian poissuljettuna toisena

Jokaisella on jonkinlainen käsitys siitä, mitä on esoteria. Siihen saatetaan suhtautua innostuneesti, ehkä jopa tunnustuksellisesti, aggressiivisesti tai varauksellisen kiinnostuneesti, mutta tuskin täysin välinpitämättömästi. Läheisiä, mutta ei täysin samaa merkitseviä käsitteitä ovat esimerkiksi okkultismi, salatieteet, mystiikka ja New Age. Esoteria oli pitkään hyvin vähälle huomiolle jäänyt aihepiiri akateemisessa maailmassa ylipäätään, mutta tilanne on muuttunut viimeisin 30 vuoden aikana. Tieteidenvälinen uusi akateeminen esoterian tutkimus on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisesti osana akateemista maailmaa, eikä valtavia tutkimuksellisia aukkoja enää juurikaan ole. Lukuunottamatta yhtä poikkeusta: esoteriaan liittyvien kysymysten filosofista pohtimista.

Pitkäsen hanke ”Esoteerinen ajattelu filosofiassa 1800-luvulta nykypäivään” paneutuu juuri esoterian väheksyttyyn rooliin filosofian historiassa ja nostaa esille nykyfilosofian kannalta relevantteja esoteriaan liittyviä teemoja. Esoteriantutkija Christopher Partridgen mukaan esoteria ei ole oikeastaan marginaalista, vaan eräänlainen joka paikassa läsnäoleva ”valtavirtaisen” varjopuoli. Pitkäsen keskeinen väite on, että sama pätee esoteriaan filosofiassa. Vaikka filosofia määrittää itsensä rationaalisena ja yleisesti mahdollisimman ymmärrettävissä olevana pitkälti tavalla, joka ulossulkee juuri esoteerisen ajattelun, filosofian historia on tästä huolimatta täynnä esoteerisesta ajattelusta peräisin olevia ideoita. Esityksessään Pitkänen hahmottelee tapaa, jolla filosofian ja esoterian vastakohtaisuus tulisi ymmärtää ja tuo esille perinteisesti noteeraamatta jääneitä esoteriasta peräisin olevia ajatuslinjoja myöhäismodernin filosofian historiassa.

YTT Olli Pitkänen (Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta) väitteli tohtoriksi pahuudesta ja pahan käsitteestä Jyväskylän yliopistossa vuonna 2020.  Ominaista Pitkäsen tavalle tehdä filosofiaa on löytää sellaisten aiheiden ja näkökulmien äärelle, joita filosofit ovat perinteisesti viime aikoina vieroksuneet. Tarkkaan rajattujen nykyfilosofian kiistojen sijaan Pitkänen on enemmän omalla alueellaan lukiessaan Nietzschen, Schopenhauerin tai Hegelin kaltaisia ajattelijoita ja pohtiessaan mitä filosofian historian suurista linjoista voitaisiin oppia nykyhetkessä.

Vuodesta 2012 lähtien Puistofilosofia ry:n yhteistyökumppanina toimineen Suomen Akatemian tämän vuoden edustaja XIII Puistofilosofia-viikolla on Olli Pitkänen.

Klo 20.00 Bar No Name

YTT Olli Herranen: Yhteiskunnallisen järjestyksen ongelma – uudet uhat ja epävarmuudet sekä yhteiskunnan jatkuvuus

Olemme niin tottuneita yhteiskunnan jatkuvuuteen, ettemme yleensä kiinnitä siihen huomiota. Yhteiskuntatieteiden kenties klassisin ongelma koskee tällaisen yhteiskunnallisen järjestyksen mahdollisuutta: kuinka nykyaikaiset, työnjaollisesti pitkälle eriytyneet ja monimutkaiset yhteiskunnat toimivat ja pysyvät kasassa ilman keskitettyä suunnittelua? Nyt kuitenkin uudet poliittiset ristiriidat ovat lyöneet järjestykseen säröjä. Lisäksi järjestelmät, kuten talous ja teknologia, joiden on tyypillisesti katsottu lisäävän hyvinvointia ja tehokkuutta, ovat myös muodostuneet uudenlaisten epävarmuuksien ja potentiaalisten uhkien lähteiksi.

Sessiossa pohditaan, kuinka yhteiskunnallinen järjestys ja yhteiskuntaa koskevat epävarmuudet ja uhat liittyvät toisiinsa. Sosiologian näkökulmasta yhteiskunnallisten järjestelmien kehitykseen liittyy erityinen ristiriita: samalla kun ne kehittyvät esimerkiksi tehokkaammiksi ja luovat ihmisille uusia valinnan mahdollisuuksia, lisääntyy myös niiden haavoittuvuus ja kriisialttius. Sessiossa keskustellaan, miksi yhteiskunnallinen kehitys on tällä tavalla ristiriitaista, uhkaavatko uudet ristiriidat yhteiskunnan jatkuvuutta ja onko näistä ristiriidoista mahdollista päästä eroon.

Olli Herranen on sosiologi ja Helsingin yliopiston tutkija, joka työskentelee tällä hetkellä Koneen säätiön rahoittamassa projektissaan ’Efektiivinen ilmastodenialismi Suomessa ja Ruotsissa’. Aiemmin hän on tutkinut julkisia hallintojärjestelmiä ja yhteiskuntateoriaa. Hänen viimeisimmän kirjansa ’The Invisible Order’ (Palgrave, 2022) aiheena on yhteiskuntajärjestelmien pysyvyys, muutos ja ristiriidat.

Klo 22.00 Bar No Name

Villain’s Inn

Taas on kulunut vuosi siitä, kun puistofilosofit tapasivat sinisten ajatusten äärellä lehmuspuiden katveessa Ikaalisissa. Jälleennäkemisen riemua on hyvä juhlistaa Puistiksen avajaispäivän myöhäisillassa taiteiden suurimman muusan, musiikin siivittämänä.

Villain’s Inn on veteraanitrubaduuri/muusikko Eki Vilenin lastensa kanssa muodostama lähes akustinen kokoonpano, jonka uniikki ilmaisu koostuu Henu Vilenin taiturimaisesta huuliharpun soitosta, Elsa Vilenin kiehtovista laulutulkinnoista ja Eki Vilenin monipuolisesta kitaran käsittelystä.

Bändin ohjelmisto koostuu pääosin tutuista englannin- ja suomenkielisistä kappaleista vuosikymmenten varrelta: Nancy Sinatrasta Beatlesin kautta Amy Winehouseen ja Christina Aguileraan, Tapio Rautavaarasta PMMP:n kautta Chisuun. Bändi toden totta soittaa niille, jotka ovat paikalla, haikailematta poissaolevien perään: ”Something Old, Something New, Something Borrowed, Something Blues”.

KESKIVIIKKO 19.7.2023

Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto

Vapaat keskustelut

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa ja rakentavassa hengessä ja usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.

Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.

Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto

Kirjailija, toimittaja Tuomas Marjamäki: Elämäkerta – tuhansien palojen palapeli

Suomessakin riehuu elämäkertojen buumi. Tunnetut ja vähemmän tunnetutkin ihmiset haluavat elämänsä kirjan kansien väliin – jotkut uransa päätyttyä ja jotkut heti pinnalle päästyään. Monet elämäkerrat tehdään kohteensa suostumuksella ja yhteistyöllä, jotkut heidän lupaansa odottamatta – osa elämäkerroista toki vasta kuoleman jälkeen. Mikä on elämäkertojen etiikka? Mitä ihmisestä saa kertoa ja kuinka paljon kirjan kohde saa itse sanella sisältöä. Mitä elämäkerrat kertovat ajastamme?

Useita suomalaisten viihdyttäjien elämäkertoja kirjoittanut kirjailija Tuomas Marjamäki ahmi itsekin elämäkertoja jo yläasteikäisenä. Nyt hän on kirjoittanut teokset Simo Salmisesta, Spede Pasasesta, Vesa-Matti Loirista ja Mikko Alatalosta sekä ensi syksynä julkaistavan teoksen Yhdet vielä, Irwin. Marjamäki kerää kirjojensa materiaalin tuhansista pienistä paloista: haastatteluista, lehtiartikkeleista, kirjoista sekä arkistoista ja jäämistöistä löytyneistä dokumenteista. On väärin kuvitella, että kaikki tieto löytyisi netistä – ei sinne päinkään!

Vaikka elämäkerroilla pyyhkii hyvin ja niitä jopa ryöstöviljellään, tulevaisuus voi olla toisenlainen. Miten käy joidenkin vuosien päästä, kun parhaillaan elämästämme ajasta ei ole jäänytkään dokumentteja? Kun yksityisten ihmisten kirjeenvaihto, muistiot, päiväkirjat ja kalenterit ovat kadonneet bittipilviin ja mahdollisesti myös suuri osa valokuvistakin. Luulemme kaiken jäävän talteen, mutta entäpä jos elämmekin historiallisen mustan aukon reunalla?

Tuomas Marjamäki (s. 1978) aloitti oman lehden tekemisen ja julkkishaastattelut jo lapsena. Hän on tehnyt pitkän uran journalistina ja julkaissut toistakymmentä kirjaa; tietokirjoja, romaaneja ja lastenkirjoja.

Klo 15.30 Juhlatalo Rahkola

Venla Harjuntausta ja Maiju Viitaniemi: Katumuksen merkitys

Katumus on inhimillinen tunne, joka perustuu omaan käsitykseemme oikeasta ja väärästä. Se on sekoitus häpeän ja syyllisyyden tunnetta sellaisissa tilanteissa, joissa tiedostamme oman väärän toimintamme. Tiedämme, että katumus osoittaa empatiakykyä ja kertoo ihmisen moraalista, mutta onko sillä merkitystä silloin, kun teko on oikeasti vakava – esimerkiksi tappo? Voiko rikollinen osoittaa omaa katumustaan ja voiko sillä olla vaikutusta tuomioon? Onko katumuksella ylipäätään mitään merkitystä, kun kaikkein pahin on jo tapahtunut? 

Maiju Viitaniemi ja Venla Harjuntausta ovat ikaalilaiset ystävät, jotka ovat kiinnostuneet filosofiasta niin lukion oppiaineena kuin ajattelutapana elämässä. Ikaalisten lukion filosofian opiskelijat osallistuvat vuosittain Puistofilosofia-viikolle opintojaksojensa pohjalta.

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FT Henna Karppinen-Kummunmäki: Rakkaus ja sydänsurut suomalaisissa iskelmäteksteissä

Järjen veit ja minusta orjan teit…lauloi Olavi Virta vuonna 1953. Ja oikeastaan myös 1956, sillä Virta levytti tanskalaisen Jacob Gaden Tango Jalousien (Mustasukkaisuutta) jopa kahteen kertaan. Rakkaus ja ennen kaikkea sen kääntöpuoli sydänsurut ovat olleet vakioaihe suomalaisessa iskelmälyriikassa. Rakas on poissa, pettää, jättää tai kaikki menee muuten vain päin mäntyä. Suomalaiseen mielenmaisemaan kuuluu melankolia ja lauluihin kaiho, vaikka kyse olisi rakkaudesta. Toisaalta musiikki tuo lohtua myös sydänsurujen hetkellä. Tietty kappale liittyy tiettyyn tapahtumaan ja tunnetilaan ja herättää muistot. Tämän alustuksen tarkoituksena on tehdä luotaus suomalaisiin rakkauskäsityksiin laulutekstien kautta.

Henna Karppinen-Kummunmäki, FT on kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija, joka on perehtynyt ennen kaikkea sukupuolihistoriaan, esimoderniin aikaan sekä populaarikulttuuriin. Hän on julkaissut teokset Lavatanssien hurma: keinu kanssani (SKS 2020), Tyttöjen vuosisadat. Lasten ja nuorten historiaa keskiajalta 1800-luvulle (Avain 2022) sekä Sydänsurujen historia (SKS 2022). Syksyllä 2023 häneltä ilmestyy kirja pin-up-kuvista ja Marilyn Monroesta.

Klo 20.00 Elokuvateatteri Altin sali (Eino Salmelaisen katu 20)

Puistofilosofit Goes Movies: Havukka-ahon ajattelija

XIII Puistofilosofia-viikolla toteutetaan festivaalin monivuotinen unelma puistofilosofien yhteisestä elokuvaesityksestä. Ensimmäisenä elokuvana esitetään runsaasti sinisiä ajatuksia sisältävä, koko tapahtuman syntyynkin voimakkaasti vaikuttanut suomalaisen kirjallisuuden upea filmiadaptaatio.

Veikko Huovisen humoristinen ja lämminhenkinen kertomus Kainuun erämaiden keskellä elävästä korpifilosofi Konsta Pylkkäsestä on suomalaisen kirjallisuuden ylittämätön klassikko. Havukka-ahon ajattelija on vanginnut kirjan äärelle jo useamman sukupolven, jotka ovat löytäneet Huovisen kertomuksesta lämpöä hehkuvan kuvauksen uteliaisuudesta, suvaitsevaisuudesta, erilaisuuden hyväksymisestä ja suuremmassa merkityksessä myös ihmisenä olemisesta.

Kari Väänäsen käsikirjoittama ja ohjaama elokuvasovitus vangitsee alkuperäisromaanin tarinan ja hengen vastustamattomalla tavalla. Kai Lehtisen tulkinta Pylkkäsestä, Tommi Korpelan maisteri Kronbergista sekä Hannu-Pekka Björkmanin maisteri Ojastosta nostattavat hymyn huulille. Sivurooleista Aake Kalliala kuoliaaksinaurattajana ja Ilkka Heiskanen Mooses Pessinä antavat upeaa tukea mehevälle tarinalle.

Kun päälle lisää vielä Timo Salmisen henkeä salpaavan kuvauksen, Pessi Levannon aiheeseen erinomaisesti soveltuvan, sävelletyn elokuvamusiikin sekä Benjamin Mercerin aina jämptin ja selkeän leikkauksen, on valmiina taiteellinen mestariteos.

Elokuvan alussa käydään keskustelu yleisön kanssa paitsi kirjasta ja elokuvasta, myös Veikko Huovisesta sekä elokuvan ohjaaja Kari Väänäsestä. Keskustelijoina Kari Väänäsestä elämäkerran kirjoittanut Tuomas Marjamäki sekä elokuvan leikannut Benjamin Mercer. Puistofilosofi Antti Sorri johtaa keskustelua.

TORSTAI 20.7.2023

Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto

Vapaat keskustelut

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa ja rakentavassa hengessä ja usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.

Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.

Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FT Juha Himanka: Kuinka nämä elämät tulisi elää?

Filosofia kysyy. Sen ensimmäinen kysymys kuuluu: kuinka elää tämä elämä? Emme kysy tätä vauvana, ja sen jälkeen emme koe tarvetta kysyä, koska äiti on jo antanut vastauksen. Syö kasviksia, mene ajoissa nukkumaan, äläkä loukkaa muita. Saamme vastauksia myöhemminkin: työskentele ahkerasti ja menesty. Vastauksia kysymyksiin tulvii myös mainoksista, joissa tarjotaan suuntaa elämällemme. Tiede puolestaan selvittää onnellisuuden salaisuuksia, mutta emme kai pyri hymyilemään vauvaiästä kuolemaan?

Sokrates antoi filosofian kysymykselle myös vastauksen: ”Tutkimatta eläminen ei ole ihmisen elämää”. Meidän tulisi itse tutkia sitä, kuinka elämme luultavasti ainoan elämämme. Sokrates itse käänsi selkänsä luonnontieteelle, koska ei nähnyt sen kysyvän olennaisimpia kysymyksiä ja perusti filosofian, joka Aristoteleenkin mukaan kukoisti hänen aikanaan ällistyttävästi. Nykyään tuota perinnettä jatketaan otsikon fenomenologia alla. Fenomenologiassaan G. W. F. Hegel tutki elämälle olennaista haluamisen teemaa. Lähtökohtaisesti haluamme sitä, mitä muut haluavat uskoen saavamme muiden kunnioituksen onnistuessamme tässä. Ikävä kyllä yllättävän moni, joka on saanut sen, mitä kaikki tavoittelevat, päätyy itsemurhaan. Ehkä meidän pitäisikin ajatella itse ja oppia näin tahtomaan haluamisen sijaan. Itsenäisesti ei kuitenkaan tarkoita yksin.

Näytelmässään Suljetut ovet Jean-Paul Sartre kirjoitti: ”Helvetti on toiset ihmiset.” Kohtaloni ratkeaa olennaisesti muiden ihmisten kautta. Ratkaisu ei kuitenkaan ole pyrkiä miellyttämään muita parhaani mukaan: useinhan ihmistä rakastetaan juuri siksi, että hän ei miellytä. Kuinka meidän sitten tulisi elää yhdessä? Hegelin fenomenologia käsittelee pääosin tätä kysyen, kuinka hyvä- ja huonohenkinen yhteisö rakentuu.

Vastaavasti kuin yksilölle myös yhteisölle on valmiita vastauksia päämäärästä. Bruttokansantuotetta kasvattamalla uskotaan ratkaistavan ongelmat ja ostetaan pehmeämmät sängyt kaikille. Varallisuus on hyvä tuki yhteisön tavoitteet saavuttamiseen, mutta jos se muodostuu itsessään tavoitteeksi, on Aristoteleen mukaan tavoitteena enää pelkkä elämä eikä hyvä elämä. Yhteisö voi sanoittaa itselleen tavoitteen kutsuen sitä esimerkiksi sivistykseksi (yhteinen tulkinta totuudesta ja vapaudesta) kuten olemme täälläpäin tehneet. Aristoteleen mallissa meidän tulisi tällöin pitää huolta, että meillä on varallisuutta turvata sivistys, mutta vailla muuta päämäärää kuin kasvattaa varallisuutta emme ole enää vapaita. Siksi meidän tulisi yhdessä ajatella, miten elää elämämme. On siis filosofoitava kuten Aristoteleskin totesi ainoassa säilyneessä julkaisussaan lähes 2400 vuotta sitten.

Juha Himanka toimii filosofian yliopistonlehtorina Lapin yliopistossa. Hän on väitellyt Edmund Husserlin fenomenologiasta ja julkaissut mm. teokset Se ei sittenkään pyöri (2002), Korkein opetus (2018) sekä Filosofia ja tämä elämä (2021).

Klo 15.30 Juhlatalo Rahkola

TT Lauri Snellman: Poliittiset maailmankuvat ja yhteiskunnallinen epävarmuus

Elämme nopean muutoksen ja epävarmuuden aikaa. Käytämme tapoja hahmottaa maailmaa maailman tulkinnan, vaihtoehtojen arvioinnin ja oman toimintamme perustana. Näin maailmankuvien keskustelu ja arviointi auttaa löytämään vaihtoehtoja.

Mitä ovat maailmankuvat? Miten ne toimivat yhteiskunnan ymmärtämisen välineinä? Miten niitä voi arvioida? Miten arvot liittyvät maailmankuviin? Miten poliittiset maailmankuvat liittyvät inhimilliseen hyvään, ja miten turvallisuusajattelu osoittautuu helposti umpikujaksi? Asiaa avataan useiden esimerkkien avulla ja keskustelemalla yhteiskunnallisten alustusten kanssa.

TT Lauri Snellman (s. 1983) tutkii parhaillaan maailmankuvien logiikkaa Uppsalan yliopistossa. Hän on aiemmin tutkinut mm. pahan ongelmaa.

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FT Inkeri Koskinen: Mitä objektiivisuus tarkoittaa?

Tieteenfilosofiassa on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tunnistettu suuri joukko hyvin erilaisia objektiivisuuden merkityksiä. Kun sanomme, että esimerkiksi menetelmä, tutkija tai tutkimustulos on objektiivinen, voimme tarkoittaa monia hyvinkin erilaisia asioita. Jos siirrytään tieteen ulkopuolelle, käy vain entistäkin epäselvemmäksi, mitä objektiivisuudella tarkoitetaan. Mitä väitämme, jos sanomme esimerkiksi tuomaria tai viranomaispäätöstä objektiiviseksi? Entä jos sanomme jotain moraalista arvostelmaa objektiiviseksi? Monet filosofit ovatkin ehdottaneet, että koko käsitteestä yksinkertaisesti luovuttaisiin: se on liian monimerkityksinen ollakseen käyttökelpoinen.

Käytännössä sillä, lakkaavatko filosofit käyttämästä objektiivisuuden käsitettä, ei kuitenkaan ole juuri merkitystä, sillä sitä käytetään taajaan julkisessa keskustelussa. Objektiivisuuteen vedotaan usein esimerkiksi yhtenä keskeisistä syistä, joiden vuoksi tieteellä on tiedollinen auktoriteettiasema nyky-yhteiskunnissa. Olisi hyödyllistä jos filosofeilla olisi tarjota hyvä käsitys siitä, mitä se tarkoittaa, että jokin asia on objektiivinen.

Miten tällainen käsitys voitaisiin muodostaa? Koskinen käy puheenvuorossaan läpi objektiivisuuden eri merkityksiä ja ehdottaa tapoja, joilla käsitteen selkeyttäminen saattaisi onnistua.

Tieteenfilosofi Inkeri Koskinen edustaa Puistofilosofia-viikolla Suomen Filosofinen Yhdistys SFY:ta, joka on Puistofilosofia ry:n yhteistyökumppani.

Klo 20.00 Oma tupa

Keikkailevat filosofit: Mitä on fenomenologia?

Klo 22.00 Oma tupa

Trio Nieminen ja Liimataiset: Esineistä

Trio Nieminen ja Liimataiset keikalla Ikaalisten Puistofilosofia-viikolla esityksellään ”ESINEISTÄ”. Esityksen  tekstimateriaalina toimii Roger-Pol Droit’n teos: Dernières nouvelles des choses. Une expérience philosophique. Esineiden luonto. Filosofisia kokemuksia (Suomennos Tiina Arppe). Kirjassaan Droid kuvailee pohdiskelu- ja kirjoitusprosessiaan, joka lähti liikkeelle tuttavan ohimennen kysyessä: ”miten asiat ovat?”

Omituinen kysymys jää vaivaamaan ja asiat sana kaipaa määrittelyä. Kävelyllä ollessa esineiden loputon määrä johtaa pohtimaan asiat/esineet ongelmaa ja Droid lähtee etsimään vastausta pohtimalla esineitä ja niiden luontoa.

Trio Nieminen ja Liimataiset eivät ota esityksessään kantaa tähän ajatusprosessiin, vaan käyttävät Droit’n muotoilemia esinemäärittelyjä ja yhdistävät niihin äänellisen osuuden, joka voi olla hyvin moninainen, musiikista, abstraktista äänestä konkreettisiin ääniin ja tekstin kommentteihin.

Ranskalainen filosofi Roger-Pol Droit on julkaissut useampia filosofiaa popularisoivia teoksia mm. Filosofoidaan lasten kanssa, Kuori omena päässäsi: 101 arjen filosofista harjoitusta sekä Esineiden luonto. Filosofisia kokemuksia. Hän on toiminut mm. tutkijana, kirjailijana, filosofisena neuvonantajana UNESCOssa ja pakinoitsijana Le Monde-lehdessä.

ESINEISTÄ-esityksen tuottajina ja esiintyjinä ovat Trio Nieminen & Liimataiset kokoonpano, Juhani Liimatainen, Rauno Nieminen ja Seppo Liimatainen.

PERJANTAI 21.7.2023

Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto

Vapaat keskustelut

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa ja rakentavassa hengessä ja usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.

Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.

Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto

TT Ville Mäkipelto ja väitöstutkija Paavo Huotari: Sensuroitu Raamattu!?

Raamattu on edelleen maailman myydyin, siteeratuin ja myös väärinkäytetyin kirja. Se nousee säännöllisesti esille politiikassa, mediassa, kulttuurissa, koulussa sekä ihmiselämän eri vaiheissa. Tuhannet suomalaiset pohjaavat elämänvalintojaan ja arvojaan raamatuntulkintaan. Pyhän kirjan lauseita on aina valjastettu politiikan ja vallankäytön perusteiksi. Raamatun kertomukset pulpahtavat pintaan myös täysin maallisissa yhteyksissä.

Esitys pohjautuu Mäkipellon ja Huotarin keväällä julkaistuun teokseen Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Uusi kirja on herättänyt paljon keskustelua kirkollisessa mediassa.  

Monille Raamattu edustaa yhtenäistä ja muuttumatonta kirjaa, vaikka todellisuudessa se on historian saatossa inhimillisten valintojen, virheiden ja sattuman kautta muotoutunut tekstikokoelma. Oivaltavien ja kiinnostavien esimerkkien kautta Mäkipelto ja Huotari osoittavat, kuinka Raamattu on muovautunut jatkuvasti kirjurien käsissä. Esimerkiksi monijumalaisuutta sensuroitiin ja naisten asemaa häivytettiin. Lisäksi Raamattu on muuttunut aina, kun sitä käännetään uusille kielille.

Mäkipelto ja Huotari pohtivat myös, mikä merkitys Raamatulla on tänä päivänä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kun maailma ja uskomukset muuttuvat, myös pyhiä tekstejä tai niiden tulkintaa muutetaan, jotta ne pysyivät ajankohtaisina. Raamattu on ihmisten kirjoittama ja ihmisten tulkitsema ja siten ihmisillä itsellään on vastuu sen käytöstä.

Ville Mäkipelto on psykologi, teologian tohtori, joka on tutkinut muutoksia Raamatun tekstihistoriassa. Hänen suosittua YouTube-kanavaansa historiasta, ihmismielestä ja kulttuurista seuraa 178 000 tilaajaa. Paavo Huotari tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa varhaisimmista raamatunkäännöksistä. Evankelis-luterilaisen kirkon pappina hän haluaa haastaa uskonnollisia yhteisöjä pohtimaan pyhien tekstien moninaisuutta.

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FT Timo Miettinen: Talous johtaa rauhaan?

Esitys käsittelee taloutta koskevien ideoiden roolia Euroopan poliittisen järjestyksen muotoutumisessa. Sen ytimessä on “liberaalina rauhanprojektina” tunnettu idea, jonka mukaan taloudelliset siteet ovat paras tae kestävän rauhanjärjestyksen rakentamiseksi. Ajatus oli tärkeä paitsi 1700-luvun poliittisen ajattelun näkökulmasta, myös toisen maailmansodan jälkeisen yhdentymiskehityksen kannalta: “talous johtaa rauhaan” oli alkuperäisen Euroopan talousyhteisön kantavia visioita. 

Liberaalin rauhanprojektin alkuperä voidaan paikantaa jo 1600-luvun modernista luonnonoikeudellisesta ajattelusta periytyviin näkemyksiin. Sen taustalla oli ennen kaikkea John Lockelta tunnettu ajatus, jonka mukaan inhimillinen työ ei ole ainoastaan luonnonvarojen hyödyntämistä vaan jotain, joka myös luo uutta arvoa maailmaan. Tämä muodosti keskeisen lähtökohdan 1700-luvun poliittisen taloustieteen kehitykselle. Tuolla ajatusperinteellä oli keskeinen asema 1700-luvun hallitsevan talouspoliittisen suuntauksen, merkantilismin, ylittämisessä.

Timo Miettinen on eurooppalaiseen filosofiaan, politiikkaan ja aatehistoriaan erikoistunut tutkija ja Helsingin yliopiston dosentti. Hän on myös Akatemia-tutkija Eurooppa -tutkimuksen keskuksessa. Miettinen Miettinen tunnetaan ansiokkaasta ja palkitusta uudesta tietokirjastaan Eurooppa: poliittisen yhteisön historia.

Klo 20.00 Oma tupa FEMINISTINEN ILTA

Raisa Omaheimo: Kenen asiaa femisismi ajaa?

Feminismi on liike jonka pitää samanaikaisesti sekä liikkua eteenpäin että uudistua sisäisen keskustelun avulla. Alustuksessa pohdin feminismin aaltoja: keiden puolustaminen oli keskiössä 1980-luvulla, ja kenen ehdoilla keskustelua käytiin? Nyt neljännen aallon intersektionaalisessa feminismissä olemme uudenlaisten kysymysten äärellä: keiden äänen olisi syytä päästä kuuluviin?

Raisa Omaheimo on helsinkiläinen kirjailija, koomikko ja teatterintekijä, jonka kiiteltyä Läski-monologia (2016) esitettiin loppuunmyydyille katsomoille eri puolilla Suomea. Häneltä on ilmestynyt romaani Sydän (2019) sekä pohdiskeleva tietokirja Ratkaisuja läskeille (2022).

Oma tupa klo 22.00

Piki Rantanen: Lavarunoutta

Piki Rantanen on tamperelainen aktivisti ja sanataiteilija, joka sosiaalisen median lisäksi tunnetaan ravistelevista runoesityksistään. Rantasen runoja on kuultu niin hämyisillä klubeilla, valoisilla festareilla kuin mielenosoitustenkin lavoilla, ja ne ovat keränneet kiitosta suoruudestaan, avoimuudestaan ja tarkoista huomioistaan. Teksteissään Rantanen tarkasteleekin maailmaa ja itseään siinä hieman liian ison suurennuslasin läpi asettaen aukileikattavaksi niin yhteiskunnan kuin pienen ihmisenkin kipukohtia.

Runojen teemoina toimivat mielenterveys, kehonkuva, sukupuoli ja seksuaalisuus, yksilöllisyys ja yhteisö. Niissä kuuluvat häpeä, ylpeys, itsen etsiminen ja löytäminen, repivä riemu ja raivoisa rakkaus – välissä pyyhitään räkää poskelta. Kaikkia tekstejä yhdistää vaatimus tinkimättömistä ihmisoikeuksista sekä kaiken läpäisevä toivo.

LAUANTAI 22.7.2023

Klo 10.00 Juhlatalo Rahkola

Kettu ja korppi – ja muita opettavaisia eläintarinoita Aisopoksen tapaan

Kettu: Voih! Sinun ulkonäkösi on luomakunnan loisteliain ihme! Jos vielä osaisit laulaakin kauniisti, niin olisit todella koko lintumaailman kadehdittu, kiistaton kuningatar!

-Ja niin korppi avasi suunsa vaakkuakseen ja raakkuakseen, mutta silloinpa juustonpala putosi kuin putosikin sen nokasta suoraan alhaalla odottavan ketun avonaiseen kitaan.

Opetus: Ole tarkkana, kun sinua kehutaan ja jos kehut eivät ole totta niin varo sitä, joka kehuu.

Teatteri Tie kiertää Suomea jälleen kesällä 2023. Ohjelmistossa on mm. Aisopoksen (620-564 eaa.) opettavaiset eläintarinat. Nämä tuhansia vuosia vanhat, juonikkaat faabelitimantit ovat ikiaikaisin osa ihmiskunnan yhteistä kertomusperinnettä ja niiden sisältämät opetukset ansaitsevat tulla jaetuksi jokaiselle sukupolvelle jokaisena aikana. Niinpä Teatteri Tie ottaa nyt kantaakseen tämän vastuun ja esittää tarinoita teatterin kielellä 2020-luvun suomalaisille ympäri maan.

Esitys koostuu faabeleiden parhaimmistosta, jotka on valittu neljästäsadasta tarjokkaasta ja näyttämöllistetty.

Pienoisnäytelmien välissä jutustellaan yleisön kanssa tarinoiden opetuksista ja tarjotaan heillekin ja erityisesti tietysti lapsille mahdollisuus matkia eläimiä ja leikkiä teatterileikkejä nähtyjen episodien innoittamina.

Tietoja:
Esityksen kesto väliaikoineen n. 1 tunti
Rooleissa: Iika Hartikainen
Näytelmiksi kirjoittaminen ja ohjaus: Hannu Raatikainen
Ikäsuositus: Yli viisivuotiaille

Klo 11.00 Juhlatalo Rahkola

Ikaalinen Pride Perhepiknik

Teatteriesityksen jälkeen Rahkolan pihaan kokoonnutaan kaikille yhteiselle perhepiknikille. Mukana menossa MLL Ikaalisten osasto. Luvassa kaikkea mukavaa puuhaa ja tekemistä perheen pienemmille.

Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FT Jarno Hietalahti: Humanismin ja ihmisyyden puolesta

Ihmisyyden olemus on ristiriita ja jatkuva muutos. Näin väittää tutkijatohtori Jarno Hietalahti, joka esitelmöi Puistofilosofiassa tuoreimman tietokirjansa Ihmisyyden ytimessä (2022) tiimoilta. Hietalahti vaalii lämmintä humanismia, joka kunnioittaa perinteitä, suuntaa katseen tulevaan ja hyväksyy olemassaoloa riivaavan epävarmuuden.

Logiikassa ristiriita on sietämätön tila, mutta humanistisessa ajattelussa se on voimavara ja mahdollistaja. Ihmisyys on Hietalahden ajattelussa äärettömän monimuotoinen ja jatkuvasti muotoutuva ilmiö. Ihminen itsessään on avoin käsite, jota on turha lyödä liian tiukasti lukkoon ennakolta. Kuten humanistifilosofit ja -runoilijat ovat vuosisatojen ajan korostaneet, kykenemme kaikkein suurenmoisimpiin tekoihin mutta myös kammottavimpiin hirveyksiin. Ylimielisyyteen ihmisellä ei ole liikaa varaa, mutta onneksi voimme parantaa aina. Täydellisyyden tavoittelu on velvollisuus, jota emme koskaan täytä. Silti tätä ihmisyyttä voi perustellusti juhlistaa – se on parasta mitä meillä on, ja humanisti luottaa, että entistä paremmaksi käy.

Esitelmässään Hietalahti korostaa, että humanismin tulee hyväksyä inhimillinen rajallisuus. Tämä tarkoittaa virheiden sallimista itse kullekin. Toiveena kuitenkin on, että ihmiskunta kehittyy historian saatossa ennakoimattomiin suuntiin. Sitä voi olla vaikea uskoa ympäristötuhon ja lajikadon edessä maailmalla käytävistä sodista puhumattakaan. Hietalahti kuitenkin puolustaa uskoa ihmisyyteen myös kaikkein synkimpinä aikoina – vaikuttipa se kuinka naurettavalta tahansa. Yksi toiveikkuuden väylä löytyykin huumorista, joka on Hietalahden mukaan yksi osuvimmista ristiriitaisen ihmisen ominaisuuksista.

Jarno Hietalahti on Suomen akatemian rahoittama tutkijatohtori Jyväskylän yliopistossa. Hänen tuorein tietokirjansa Ihmisyyden ytimessä on saanut erittäin myönteisen vastaanoton niin kriitikoiden kuin lukijoiden parissa. Hän on myös julkaissut myös teokset Huumorin ja naurun filosofia (2018) ja Terapiaa mielipuoliselle maailmalle (2019, yhdessä Mika Pekkolan kanssa) lukuisten akateemisten artikkeleiden lisäksi.

Klo 14.00 Ikaalisten Tori

IKAALINEN PRIDE -KULKUE

Sydämellisesti tervetuloa Ikaalinen Pride-kulkueeseen marssimaan ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta.

Klo 15.00 Juhlatalo Rahkola

Thelise

Thelise on helsinkiläinen elektropop-artisti, joka inspiroituu ihmissuhdeanarkismista, suurista tunnekokemuksista ja tienristeyksistä. Thelisen maailmassa kyseenalaistetaan yleisiä ajatusmalleja ja rikotaan totuttuja kaavoja ilman pyrkimystä yksiselitteisiin totuuksiin. Kappaleilla kuullaan vaikutteita lyriikkavetoisesta suomipopista sekä kansainvälisestä modernista elektro- ja listamusiikista. Thelisen tuotannosta vastaa useiden suomalaisten huippunimien kokoonpanoista tuttu muusikko-tuottaja Juho Vehmanen. Kappaleet ovat Thelisen ja Vehmasen käsialaa. 

Vuonna 2021 debytoinut Thelise julkaisi debyyttialbuminsa Ihmissuhdeanarkisti syyskuussa 2022, ja artistin musiikkia on kuultu Spotifyn uuden musiikin listojen ja radion lisäksi myös televisiossa.

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

OTM, VTM, väitöskirjatutkija Esko Yli-Hemminki: Rikoksen ja rangaistuksen filosofia

Rikoksista rankaiseminen on yksi merkittävimmistä valtion vallankäytön muodoista. Siinä valtio rajoittaa kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia sekä kohdistaa rikoksia tehneisiin tarkoituksellista kärsimystä. Miten rikosoikeuden käyttö oikeutetaan?

Rangaistusteoriat pyrkivät selventämään rankaisemisen oikeuttamista ja tarkoitusta. Rankaiseminen voidaan perustella menneellä väärällä teolla tai tulevilla toivotuilla vaikutuksilla, kuten rikosten ennaltaehkäisemisellä. Kriminalisointiteoriat taas käsittelevät sitä, koska teko saadaan säätää rangaistavaksi. Rikoslain käytön tulee suojella oikeushyviä, siitä tulee seurata enemmän hyötyä kuin haittaa ja sen tulee olla viimeinen keino puuttua yhteiskunnan ongelmiin. Näiden rankaisemista ja rangaistavia tekoja koskevien teorioiden lisäksi rikoslaki asettaa vaatimuksia, mitä se edellyttää vastuulliselta toimijalta. Millaista vapautta toimia sekä kykyä ymmärtää tekojensa seuraukset rikoslaki vaatii yksilöltä ja koska taas henkilön luonne riittää rikosvastuuseen?

Esko Yli-Hemminki on rikosoikeuden väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hän kirjoittaa väitöskirjaansa rikoslain persoonasta, eli mitä ominaisuuksia rikosoikeus olettaa vastuussa olevalta yksilöltä. Yli-Hemmingin sekä Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorien Sakari Melanderin ja Kimmo Nuotion toimittama kirja Rikoksen ja rangaistuksen filosofia (Gaudeamus 2022) oli ehdolla Vuoden 2022 Tiedekirja -palkinnon saajaksi.

Klo 18.00 Bar No Name

XIII Puistofilosofia-viikon ja Ikaalinen Priden päätösbileet

XIII Puistofilosofia-viikko ja Ikaalinen Pride päättyvät yhteisiin bileisiin Bar No Nameen. Sydämellisesti tervetuloa juhlistamaan yhdessä upean filosofointi-viikon satoa sekä tasavertaisuutta ja ihmisoikeuksia takuulla mahtavan porukan kanssa!

Illan ohjelmaa:
18.00 Bileet alkaa, alaikäiset tervetulleita klo. 22.00 asti
19.00 Bingo
20.00 Tanssi/lipsync -laulukilpailu
21.00 Puistofilosofian ja Ikaalinen Priden päätöspuheet
22.00 DJ TAIKAKAU Pride Disco

Muuta ohjelmaa XIII Puistofilosofia-viikon 18.-22.7.2023 yhteydessä Ikaalisissa

IKAALINEN PRIDE 17.-22.7.2023

Ikaalisissa järjestetään ensimmäistä kertaa kaikkien ihmisten tasa-arvoisuutta julistava Ikaalinen Pride. Puistofilosofia-viikkoa Ikaalisissa järjestävä Puistofilosofia ry on mukana ylpeänä yhteistyökumppanina. Ikaalinen Priden ohjelma noudattelee osittain XIII Puistofilosofia-viikon ohjelmaa. Tervetuloa mukaan! Tehdään yhdessä maailmasta parempi paikka meille kaikille.

POP-UP CAFE MURUN KIRJO

Ikaalinen Priden ja XIII Puistofilosofia-viikon kunniaksi Pitopalvelu Muru ylläpitää kaikille avointa Pop-up Cafe Murun kirjoa Juhlatalo Omalla Tuvalla. Tarjolla on herkullinen buffet, jonka päälle voi nauttia mm. Priden ja Puistiksen nimikkolimpparia! Mikäs sen coolimpaa!

Puistofilosofian torstai- ja perjantai-iltojen ohjelman yhteydessä Omalla Tuvalla on mahdollista nauttia myös herkullinen ilta-ateria.

Tietoja Murun kirjon menusta tulossa ihan piakkoin.

IKAALISTEN TAIDEYHDISTYS TAIKA RY:N KESÄNÄYTTELY RAHKOLASSA

Ikaalisten taideyhdistys Taika ry järjestää perinteisen kesänäyttelyn Juhlatalo Rahkolan Roosan pirtissä 10.6.-30.7.2023. Näyttelyssä on esillä yhdistyksen taiteilijoiden teoksia ja sen teema Rakkautta ja myötuntoa heijastelee XIII Puistofilosofia-viikon keskeisiä teemoja. Kesänäyttely on avoinna Rahkolan kesän 2023 aukioloaikoina keskiviikkona klo 10-16 ja to-su klo 12.-16.

IHMISYYS – TAIDENÄYTTELY RAHKOLAN VÄENTUVASSA

Rahkolan Väentuvassa järjestetään Puistofilosofia-viikon teemojen hengessä neljän taiteilijan yhteisnäyttely ihmisyys. Aino Hakalan, Eeva-Maija Setälän, Opri Keskisen ja Virpi Mäkelän näyttely pureutuu ihmisenä olemisen syvimpiin sopukoihin, toimien samalla erinomaisena rauhoittumis- ja mietiskelytilana. Näyttely on avoinna Rahkolan kesän 2023 aukioloaikoina keskiviikkona klo 10-16 ja to-su klo 12.-16.