Ikaalisten Keskuspuisto Oma Tupa Juhlatalo Rahkola

	Ti	KE	TO	PE	LA
10.00				Duo Kate & Pasi Lasten sirkustaiteilua
11.00
12.00		Vapaat keskustelut	Vapaat keskustelut	Vapaat keskustelut	Vapaat keskustelut
13.00	13.30 XI Puistofilosofia -viikon avaus
14.00	Juho Saari	Onni Hirvonen	klo 14 Visa Kurki	Heikki Aittokoski	Frank Martela
15.00			klo 14 Eero Suoranta
16.00
17.00	Puistofilosofit lavalla	Pii Telakivi	Jaakkojuhani Peltonen	Jani Hakkarainen	Jessikka Aro
18.00
19.00
20.00	Aki Hyyppä	Elina Hiltunen	Jukka Häkkinen	Helena Pesonen
21.00
22.00	Tero Visio			Patsas	Huomisen tytöt
	Ti	KE	TO	PE	LA

Ikaalisten Keskuspuisto Oma Tupa Juhlatalo Rahkola

Ohjelma päivittyy vielä muutamalla ohjelmanumerolla. Seuraa päivityksiä täällä ja some-kanavillamme. Tämä ohjelma on päivitetty viimeksi 23.7.2021.

TIISTAI 20.7.2021

klo 13.30 Ikaalisten Keskuspuisto

XI Puistofilosofia-viikon avaus

Puistofilosofi Antti Sorri pitää perinteisen Puistofilosofia-viikon avauspuheenvuoron. Luvassa viikon ohjelman esittely sekä tapahtuman yleinen kuvaus – unohtamatta tietenkään filosofista näkökulmaa. Miten tänä vuonna toimitaan, poikkeuksellisten korona-aikojen rajoissa?

Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto

VTT Juho Saari: Miksi muistamme Kyllikki Saaren murhan?

Suomalaiset eivät ole unohtaneet vuonna 1953 tapahtunutta Kyllikki Saaren murhaa, mutta miksi me muistamme tämän tapahtuman, emmekä jotain muuta saman vuoden tai vuosikymmenen tapahtumista. Professori Juho Saari kertoo alustuksessaan Kyllikki Saaren murhan tutkinnasta ja siihen liittyneistä yhteiskunnallisista ilmiöistä, kuten kollektiivisesta ahdistuksesta ja surusta, huhuista ja juoruista, unista ja selvännäkijöistä, mutta myös uutisoinnista. Hän myös pohdiskelee kollektiivisen muistin mekanismeja sekä yleensä että erityisesti Kyllikki Saaren murhaan liittyen.

Juho Saari on syntynyt Kalajoella 1967. Hän toimii Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaania ja sosiaali- ja terveyspolitiikan professorina. Kaikkiaan hän julkaissut noin 60 kirjaa ja 450 julkaisua sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Vuonna 2020 hän julkaisi Kyllikki Saaren murhasta kertovan kirjan Kuuluisan kuoleman varjo (Gaudeamus 2020). Kyse oli hänen 1950-luvun historiaan liittyvästä harrastuksestaan.

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

Puistofilosofit lavalla – keskusteluja rikkaudesta ja köyhyydestä

Keikkailevat filosofit Tapani Laine, Timo Vuorio ja Antti Sorri ovat tuttuja erilaisista yleisötapahtumista ympäri Suomea, ja ovat he esiintyneet Puistofilosofia-viikoilla aikaisemminkin. Tällä kertaa tarkoitus on keskustella rikkaudesta ja köyhyydestä.

Mitä käsitteillä oikein tarkoitetaan ja miten ne on ajateltavissa eri tavoin? Sosiaalipolitiikassa köyhyys kohdataan puutteena kysymyksenä nykyisen kaltaisen yhteiskunnan minimitekijöistä, jotta kaikki jollain tapaa päsevät osalliseksi arvo / rahavälitteiseen maailmaan.

Mutta, olemassa toisenlaistakin köyhyyttä / rikkautta. Filosofinen askeesi tai kristillisessä traditiossa esimerkiksi fransiskaanien valitsema köyhyyden tie, ilo, jossa ei haalita muita pois sulkevaa varallisuutta enempää kuin on välttämätöntä, vaan keskitytään yksinkertaiseen elämään ja sen intellektuaalisten sisältöjen tuomaan rikkauteen (emfaattinen rikkaus).

Käsitteistä ja niistä keskustelemisesta syntyy varmasti paljon erilaisia näkökulmia, jotka varmasti linkittyvät myös koko viikon eri puheenvuorojen ja keskustelujen aiheisiin.

Klo 20.00 Juhlatalo Rahkola

FM Aki Hyyppä: Kääk! Aku Ankka lehden huumori. Aku Ankka -lehti 70 vuotta Suomessa

Aku Ankka -lehti on ilmestynyt Suomessa vuodesta 1951 saakka ja edelleen se porskuttaa maamme ylivoimaisesti suosituimpana aikakauslehtenä. Miten Akkari on vuosien varrella kehittynyt ja mitkä voivat olla sen suosion syyt? Miten Aku Ankan kieli ja huumori rakentuvat? Asiasta kertoo ja keskustelua ruokkii Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä.

Juhlatalo Rahkola klo 22.00.

Tero Visio: KOSKA TÄMÄ PÄÄTTYY. Sarjakuvanäyttely Iteratiivisesta Herrasmiehestä

Näyttely koostuu sarjakuvataiteilija Tero Vision Iteratiivinen Herrasmies -sarjakuvateoksen originaalipiirroksista. Iteratiivinen Herrasmies on 20 sarjakuvastripin kokoelma, jossa loputtomassa muutoksen/kehityksen tilassa oleva mies pohdiskelee elämän ja ihmisyyden eri puolia. Kokonaisuutena sarjakuvan sävy on samaan aikaan syvällinen ja humoristinen.

Tero Visio (s. 1984) on Tampereella asuva graafinen suunnittelija ja sarjakuvataiteilija. Sarjakuvassa häntä kiehtoo taidelajin avaruus – joka puolelta on mahdollisuus löytää uusia tapoja ilmaista ja kertoa tarinoita. Kaikkea ei ole vielä sanottu. Lisää Tero Vision sarjakuvia löytyy osoitteesta: https://www.instagram.com/terovisio

Näyttely järjestetään Juhlatalo Rahkolan Väentuvassa 20.7. – 24.7.2021.

KESKIVIIKKO 21.7.2021

klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto

Vapaat keskustelut

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan!

Klo 14.00 Juhlatalo Rahkola

FT Onni Hirvonen: Tunnustus, demokratia ja populismi

Jytkyt, Trump ja Brexit eivät ole varmastikaan jääneet keneltäkään politiikkaa seuraavalta huomaamatta. Populistinen politiikka on ollut vahvassa nousussa läntisissä demokratioissa ja erityisesti oikeistopopulistiset liikkeet ovat nousseet haastamaan perinteisiä poliittisia puolueita ja vakiinnuttaneet paikkansa politiikan keskiössä.

Oikeistopopulismin nousu on saanut aikaiseksi pääasiassa kahdensuuntaisia vastareaktioita. Yhtäältä populististen liikkeiden suosio on johtanut vasemmiston piirissä vaatimuksiin popularisoida omaa politiikkaa ja luoda kansaan vetoavia poliittisia projekteja, joilla voidaan kilpailla oikeistopopulismin kanssa. Tämä reaktio hyväksyy populismin olennaisena osana demokraattista politiikkaa. Jos valta perustuu viime kädessä kansansuosioon ja politiikka on pohjimmiltaan vastakkainasettelua, tällöin populismi kuuluu demokraattisen päätöksenteon ytimeen. Toisaalta keskusteluun ovat nousseet kysymykset suvaitsevaisuudesta ja sen rajoista. Populistiset vaateet, esimerkiksi vihapuheen hyväksymisestä sananvapauden nimissä, nostavat esiin klassisen suvaitsevaisuuden paradoksin: Kuinka paljon voimme suvaita suvaitsemattomuutta ennen kuin demokraattinen yhteiselämämme särkyy? Onko sellaisia poliittisia liikkeitä hyväksyttävä, jotka toimivat aktiivisesti demokratiaa vastaan? Tässä jälkimmäisessä näkemyksessä populismi esiintyy demokraattista yhteiskuntaa hajottavana voimana.

Tarkastelen tässä esitelmässä demokratian ja populismin suhdetta tunnustuksen filosofian perspektiivistä. Hegelin filosofiasta ammentava tunnustuksen filosofia painottaa erityisesti ihmisten välisiä suhteita ja näkee ihmisten olevan ensisijassa olentoja, jotka rakentuvat vuorovaikutuksessa kanssaeläjiinsä. Populistista politiikkaa sekä sen oikeistolaisissa että vasemmistolaisissa muodoissaan on mahdollista kritisoida erityisesti tunnustukseen sisältyvällä vastavuoroisuuden vaatimuksella. Esitelmässä pohditaan erityisesti sitä, missä mielessä vastavuoroinen tunnustus ja demokratia ovat yhteydessä toisiinsa ja sitä, miten populismi tähän kaikkeen liittyy.

Ikaalisten kaupunginkirjasto klo 14.30

Salapoliisikoulu (lasten sanataidetta), keskiviikkona 21.7. kello 14:30-16:00

Lähde selvittämään onko sinussa ainesta salapoliisiksi! Salapoliisikoulu laittaa toimipisteensä pystyyn Ikaalisten kirjaston pihaan ja testaa salapoliisikokelaiden rikosvainua.
Mukaan tarvitset kirjoitustaidon (tai sen omaavan assistentin) ja salapolisin tärkeimmän työkalun – rajoittamattoman mielikuvituksen.

Salapoliisikoulun rata sopii leikki-ikäisistä koululaisiin, tervetuloa koko perheen voimin.
Radan järjestää yhteistyössä MLL:n Ikaalisten yhdistys ja Kaupunginkirjasto.

Juhlatalo Rahkola klo 17.00

FT Pii Telakivi: Laajentuneen mielen filosofiaa 

Onko mieli aina pään sisällä, vai voiko se laajentua ruumiin rajojen ulkopuolelle ja perustua vuorovaikutukseen ympäristön kanssa? Sekä filosofit että empiiriset mielen tutkijat ovat perinteisesti ajatelleet, että mielen toiminnot voidaan selittää pelkän aivotoiminnan pohjalta. 1990-luvulla syntynyt laajentuneen mielen teoria haastaa tämän oletuksen, ja ehdottaa että mieli ja kognitiiviset toiminnot voivat laajentua esimerkiksi käyttämiimme työkaluihin ja teknologisiin apuvälineisiin. Esimerkiksi muistikirja tai älypuhelin voi toimia muistoja ja uskomuksia osaltaan toteuttavana välineenä biologisten toimintojen ohella. Tämä ei tarkoita etteikö aivoja edelleenkin tarvittaisi – aivotoiminta on kyllä edelleen välttämätön osa mielen perustaa, mutta ei aina tarjoa riittävää selitystä kognitiivisille tiloille.

Mielenfilosofiasta kumpuava laajentuneen mielen teoria johtaa myös moniin eettisiin, yhteiskunnallisiin ja lainopillisiin kysymyksiin. Mikä status käyttämillemme jokapäiväisille teknologisille laitteille tulisi antaa: tulisiko niitä pitää vain fyysisinä esineinä vai kognitiivisten prosessien jatkeena? Tulisiko esimerkiksi älypuhelimen hakkerointia pitää omaisuusrikoksena vai henkilöön kohdistuvana rikoksena? Onko kotiAlzheimer-potilaalle vain fyysinen tila, vai kenties myös kognitiivisten, sensorimotoristen tai affektiivisten prosessien jatke? Kuinka ympäristön ja ympäristötilojen muokkaaminen vaikuttaa mieleen? Entä onko laajentuminen samanlaista, jos ulkoinen laite onkin tekoälysysteemi?

FT Pii Telakivi toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Hän työskentelee parhaillaan tekoälyn filosofian parissa RADAR (Robophilosophy, AI ethics and Datafication Research) -tutkimusryhmässä.

Oma Tupa klo 20.00

KT, DI Elina Hiltunen: Tulossa Huomenna – Kymmenen asiaa, jotka yllättivät minut, kun kirjoitin kirjaa maailman tulevaisuudesta

Miten ja missä asumme tulevaisuudessa? Miten teemme työtä? Mitä syömme ja miten kuolemme? Kuinka liikumme paikasta toiseen? Riittävätkö resurssit, kun kulutus kasvaa? Mikä uhkaa turvallisuuttamme tulevaisuudessa? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa elämäämme? Ennen kaikkea, onko meillä toivoa?

Muun muassa näihin kysymyksiin pyrkii vastauksia esittämään futuristi Elina Hiltunen, jonka ansiokas tietokirja Tulossa huomenna – Miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme käsittelee suuria globaaleja trendejä – megatrendejä – ja sitä, miten ne vaikuttavat elämäämme tulevaisuudessa. Mitkä olivat futuristille uusia näkökulmia, jotka yllättivät hänet tulevaisuutta

Elina Hiltunen on futuristi, kauppatieteiden tohtori (organisaatiot ja johtaminen) ja diplomi-insinööri (kemia: syventymisaineet polymeeriteknologia, teknillinen kemia, ympäristönsuojelu ja International Design Business Management, IDBM). Hänet on listattu maailman 50 johtavan naisfuturistin joukkoon Forbesissa. Hänet on myös listattu maailman 25 johtavan naisfuturistin joukkoon.

Elina Hiltunen on arvostettu luennoitsija, kouluttaja, kolumnisti, sekä tuttu kommentaattori esimerkiksi Ylen Prisma- ja Aamu-ohjelmista. Hän on kirjoittanut 12 kirjaa, joista neljä käsittelee tavalla tai toisella tulevaisuutta, kuten teknologiaa, kuluttaja- ja megatrendejä.

Puistofilosofia-viikolla on reilun vuosikymmenen ajan pohdittu suuria kysymyksiä. Nyt tarkastelemme yhdessä Elina Hiltusen kanssa tulevaisuuden maailmaa. Tulevaisuutta kohden tähyilee myös käytävän alustuksen ja sitä seuraavan keskustelun toteuttamistapa: Elina Hiltunen osallistuu keskusteluun kesämökiltään Itä-Suomesta videoneuvottelun välityksellä. Liity mukaan paikan päällä Oman tuvan salissa tai seuraa striiminä kuvattavaa suoraa keskustelua.

Katso livenä tästä!

TORSTAI 22.7.2021

klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto

Vapaat keskustelut

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan!

Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FT Visa Kurki: Onko eläin esine?

Eläin on laillisesti esine. Näin tulevat juristit oppivat oikeustieteen opintojen alussa. Heille myös opetetaan, ettei esineillä voi olla oikeuksia. Mutta onko oikein kohdella tuntevaa olentoa hyödykkeenä? Niin sanotun käyttämättömyysajattelun edustajat sanovat, että meidän tulisi lakata käyttämästä eläimiä kokonaan. Maltillisemmat hyvinvointiajattelijat taas katsovat, että ihminen saa käyttää eläimiä, kunhan näitä suojataan tarpeettomalta kärsimykseltä. Tutkijatohtori Visa Kurki kertoo alustuksessaan tästä debatista. Hän kysyy myös, eikö eläimillä ole laillisia oikeuksia jo nyt. Laki kuitenkin suojelee eläimiä – eikö eläimillä näin ollen ole oikeuksia? Tämä riippuu siitä, mitä oikeuksilla tarkoitetaan. Alustus käsitteleekin myös oikeuksien käsitettä ja sitä, miten oikeudet voidaan ymmärtää.

Visa Kurki on alun perin Turusta kotoisin oleva oikeustieteen tutkija. Hänen erityisalaansa on oikeusteoria ja -filosofia. Kurki toimii Suomen Akatemian tutkijatohtorina Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa on koskenut mm. oikeuksien ja oikeussubjektin käsitettä, eläinten oikeudellista asemaa sekä sitä, miten oikeusjärjestelmä voi säännellä erilaisia ryhmiä, kuten rikollisryhmiä ja rokkibändejä.

Klo 14.00 Juhlatalo Rahkola

FM Eero Suoranta: ”Tärkein on rahvas, vähiten tärkeä on ruhtinas” – Kungfutselaisuuden ja demokratian suhteesta

Kungfutselaisuus on Kiinan ja itäisen Aasian keskeisimpiä oppisuuntia ja filosofioita, jolla on ollut merkittävä vaikutus alueen yhteiskuntiin ja kulttuureihin. Politiikan kommentaattorien parissa kungfutselaisuutta käytetään toistuvasti selityksenä väitetyille ”idän” ja ”lännen” välisille eroille, kun taas Kiinan valtion silmissä siitä on viime vuosina tullut jälleen kansallisen ylpeyden lähde ja sopivan käytöksen malli. Kiinan 1900-luvun mullistuksista ja modernisoitumisesta huolimatta vanhempien kunnioittamisen ja veljellisyyden kaltaiset kungfutselaiset hyveet näkyvät maassa edelleen niin arkisissa sosiaalisissa normeissa kuin televisiosarjojen juonikuvioissakin.

1800-luvulta lähtien Kiinassa on pohdittu erityisesti sitä, onko kungfutselaisuutta mahdollista yhdistää demokraattiseen yhteiskuntamalliin ja yksilönvapauksiin. Viime vuosisadan alussa uudistusmielisen uuden kulttuurin liikkeen edustajat näkivät oppisuunnan maan demokratisoitumisen esteenä, kun taas eräät ”uutta kungfutselaisuutta” edustavat filosofit ovat kaivaneet vanhasta opista esiin elementtejä, jotka vaikuttaisivat tukevan tai peräti edellyttävän jonkinlaista liberaalia demokratiaa. Oman lusikkansa soppaan ovat heittäneet myös ”läntisen sivilisaation” ylivertaisuudesta paasaavat kulttuuri-imperialistit sekä eräät aasialaiset valtionpäämiehet ja heidän puolustajansa, joiden mukaan koko demokratia on itse asiassa pelkkää länsimaista hapatusta. Puolesta- ja vastaanpuhujia siis riittää demokratia/kungfutselaisuus -nelikentän jokaiselle nurkalle.

Juupas-eipäs -väittelyn jatkamisen sijaan aion omassa alustuksessani pohtia, miltä kungfutselainen demokratia voisi (ja voi) näyttää. Lähtökohtani on, että kungfutselaisuus ja demokratia eivät ole kiveen hakattuja oppirakennelmia, vaan ajan ja ihmisten tarpeiden mukaan kehittyviä aatteita. Miten kungfutselaista ajattelua voisi siis viedä eteenpäin demokratian teorioiden avulla, ja mitä demokraattiset yhteiskunnat ja demokratian puolustajat voisivat oppia kungfutselaisuudesta?

Eero Suoranta on Kiinaan erikoistunut toimittaja, luennoitsija ja kääntäjä. Hän on kirjoittanut Kiinaan liittyvistä aiheista muun muassa Ydin-lehteen, Nuoreen Voimaan ja Ylioppilaslehteen, ollut mukana asiantuntijana Ylen ”Kirjoituksia kungfutselaisuudesta” -radiosarjassa sekä luennoinut eri yhteyksissä Kiinan kulttuurista, erityisesti filosofiasta ja kirjallisuudesta. Kiinan perinteisen kulttuurin ja nyky-yhteiskunnan ohella hän on perehtynyt erityisesti kiinalaiseen scifi-kirjallisuuteen.

Klo 17.00 Juhlatalo Rahkola

FT Jaakkojuhani Peltonen: Oliko Aleksanteri Suuri filosofikuningas?

Aleksanteri Suuri on yksi maailmanhistorian kuuluisimmista ja kiistellyimmistä henkilöistä. Vaikka historiallinen Aleksanteri keskittyi sotimiseen ja valloittamiseen, hänet esitettiin jo antiikissa valistuneena filosofikuninkaana. Tähän näkemykseen epäilemättä vaikutti se, että hän oli aikansa suurimman filosofin Aristoteleen oppilas. Aleksanterin kerrotaan myös ihailleen kyynikkofilosofi Diogenesta ja kohdanneen tämän Korintissa. Tunkeutuessaan armeijoineen Intiaan Aleksanteri väitteli intialaisten brahmaanifilosofien kanssa ja tutustui heidän askeettiseen elämäntapaansa.

Mitä tiedämme Aleksanterin ja Aristoteleen maailmankirjallisuuden kuuluisimmasta oppilas-opettajasuhteesta? Osoittiko Aleksanterin aikuisiällä aitoa kiinnostusta filosofiaa kohtaan, vai onko kyseessä pelkkä myytti? Joidenkin antiikin filosofien ja kirjailijoiden mukaan Aleksanterin elämästä ei todellisuudessa huokunut aito kiinnostus filosofiaan ja hyvään elämään vaan tuhovimma sekä vahingolliset intohimot. Heidän mielestään Aleksanteri ei ansainnut lisänimeä ’Suuri’. Jaakkojuhani Peltonen keskustelee/alustaa Aleksanteri Suuren suhteesta filosofeihin sekä hänen laajasta jälkivaikutuksestaan maailmanhistoriassa.

Jaakkojuhani Peltonen väitteli tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 2017 pääaineenaan yleinen historia. Hän on profiloitunut Aleksanteri Suuri -tutkijana kansainvälisessä tiedeyhteisössä ja perehtynyt historian käyttöön antiikin maailmassa. Peltonen työskenteli vierailevana tutkijana Lontoossa King’s Collegessa vuosina 2018–2020. Peltonen on kirjoittanut kirjan Aleksanteri Suuri – sankari ja myytti (Gaudeamus, 2021).

Klo 20.00 Juhlatalo Rahkola

PsT Jukka Häkkinen: Aivot ja yliluonnollinen kokemus

Epätavalliset ja oudot kokemukset tulkitaan usein alkuperältään yliluonnollisiksi. Jos sängynpäätyyn ilmaantuu yöllä palavasilmäinen mörkö, henkilö kokee kovassa kuumeessa irtaantuvansa kehostaan tai hän tapaa sydämenpysähdyksen aikana jumalan, on yliluonnollinen tulkinta ymmärrettävä. Ollessani Skepsis ry:n puheenjohtaja minulle kerrottiin paljon tarinoita oudoista kokemuksista ja nämä kohtaamiset innoittivat minut kirjoittamaan aiheesta kaksi kirjaa.

Neurotiede ja psykologia ovat viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tutkineet outoja kokemuksia yllättävän paljon. Kiehtovia tuloksia on julkaistu huipputason tiedelehdissä ja niiden avulla monia yliluonnolliselta vaikuttavia kokemuksia voidaan selittää aivotoiminnan pohjalta. Käyn esityksessäni läpi näitä tulosten merkitystä.

Jukka Häkkinen on psykologian dosentti ja yliopistotutkija Helsingin yliopistossa. Hän tutkii havaitsemista, päätöksentekoa ja kokemuksia virtuaalitodellisuudessa. Hänen kirjansa Outojen kokemusten psykologia (2018) oli ehdolla vuoden tiedekirjaksi. Myös toinen kirja, Mielen oudot maisemat: Hallusinaatioiden psykologia (2019), käsitteli ihmisten epätavallisia kokemuksia.

PERJANTAI 23.7.2021

Klo 10.00 Juhlatalo Rahkola

Nykysirkusesitys SUHDE – Duo Kate & Pasi

Nykysirkusesitys Suhde, kertoo sirkuksen keinoin ihmissuhteen kulmakivistä.

Miten 50 kg painava nainen peittoaa 100 kg painavan miehen? Miten parisuhde toimii näiden kahden erikokoisen henkilön kohdatessa? Kumpi suhteessa johtaa ja kumpi tulee perässä? Miten parisuhde kahden ihmisen välillä rakentuu? Sirkustekniikat kuten pariakrobatia ja jongleeraus kommentoivat luottamusta toiseen ihmiseen, kinastelua, sooloilua ja yhteisten päämäärien saavuttamista, pieni pilke silmäkulmassa.

Katerina Repponen ja Pasi Nousiainen aloittivat työskentelemään yhdessä vuonna 2010. Intohimo pariakrobatiaa kohtaan toi heidät luonnollisesti yhteen. Pasi Nousiainen valmistui Tukholmalaisesta sirkuskoulusta Cirkuspiloterna ja Katerina Repponen Lahden Koulutuskeskus Salpauksen sirkuslinjalta. Yhdessä he ottivat pariakrobatia kursseja tunnetussa Kiovan valtion sirkuskoulussa vuonna 2010.

Katerina ja Pasi ovat esiintyneet yhteensä yli 20 maassa. He ovat olleet mukana niin isoissa produktioissa kuin pienemmissä varietee teattereissa, kuten maailmalla tunnetussa kanadalaisessa nykysirkusryhmässä Cirque Eloize, USA:ssa kiertävässä Cirque Dream ryhmässä sekä monissa saksalaisissa varietee teattereissa, kuten Krystallpalast ja Friedrichsbau Variete. Suomessa heidän esityksiään on nähty mm. Sirkus Finlandiassa sekä Talvisirkus Hurjaruuthissa.

Käsikirjoitus, ohjaus, esiintyminen: Pasi Nousiainen ja Katerina Repponen

Ohjauksellinen apu: Anu Raipia

Klo 10.30 Juhlatalo Rahkola

Sirkus Mielikuvitus

Työpaja jossa tehdään sirkusta ilman välineitä mielikuvituksen avulla. Soveltuu parhaiten 3-7-vuotiaille, mutta yhtä hyvin myös vanhemmille lapsille ja aikuisille  jotka uskaltavat heittäytyä mielikuvituksen vietäväksi!

Kesto osallistujien aktiivisuudesta riippuen 20-30min. Vetäjänä toimii Aino Hakala

Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto

Sana on vapaa

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan!

Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto

Toimittaja Heikki Aittokoski: Onnellisten saari – löytäjäänsä vailla?

Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa. Vai onko? Ehkä ei. Tai sitten on. — Heikki Aittokoski on viettänyt neljännesvuosisadan tutkimalla eri yhteiskuntia, niiden onnellisuutta ja onnettomuutta. Viimeksi hän matkusti viidessä maanosassa ja seitsemässä maassa etsimässä onnellisen yhteiskunnan salaisuutta. Tuloksena oli tietokirja Onnellisten saari.

Heikki Aittokoski, 50, on HS:n ulkomaantoimittaja ja tietokirjailija. Hän pitää päätyönään Narri-trilogiaansa: Narrien laiva. Matka pieleen menneessä maailmassa (2013), Kuolemantanssi. Askeleita nationalismin Euroopassa (2016) sekä Onnellisten saari. Matka täydelliseen yhteiskuntaan (2020).

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FT Jani Hakkarainen: Mitä on metafysiikka?

Metafysiikka on perintinen olevaa, todellisuuden luonnetta ja yleistä rakennetta tutkiva filosofian keskeinen osa-alue. Tunnetusti teoksensa Metafysiikka neljännen kirjan alussa Aristoteles sanoo, että ensimmäinen tiede ”tarkastelee olevaa olevana [kreik. to on hê on] ja sille itsessään kuuluvia määreitä.” Metafysiikka tarkasteleekin esimerkiksi sellaisia kysymyksiä kuten mitä on oleminen, miksi on jotain pikemmin kuin ei mitään, onko kaikki fysikaalista ja onko meillä ihmisillä tahdonvapautta.

Metafysiikan tarkemmasta luonteesta ja tutkimuskohteesta on kuitenkin käyty keskustelua, välillä suoranaista kiistaa filosofiassa tuhansia vuosia. Erityisesti 1700-luvulta alkaen metafysiikkan legitimiteettiä tieteenalana on myös toistuvasti kritisoitu ankarasti. Tunnetuimpia ovat Immanuel Kantin ja 1900-luvun alun loogisten positivistien kuten Rudolf Carnapin kritiikit.

Kaikki tämä saa meidät kysymään, mitä metafysiikassa tarkkaan ottaen tarkastellaan? Vai onko metafysiikka jotakin parantumattoman mystistä ja hämärää? Onko metafysiikasta mahdollista luopua, jos se ei ole tieteenalana legitiimiä?

Näihin kysymyksiin vastauksia hahmottelee FT Jani Hakkarainen esitys ”Mitä on metafysiikka?”. Hakkarainen on Tampereen yliopiston teoreettisen filosofian dosentti ja filosofian yliopistonlehtori. Hän tutkii metafysiikkaa systemaattisesti ja historiallisesti myös metanäkökulmasta: mikä on metafysiikan luonne ja tutkimuskohde. Yhdessä FT, dosentti Markku Keinäsen (Tampereen yliopisto) kanssa hän on kehittänyt kansainvälistä tunnustusta saaneen teorian todellisuuden perimmäisestä luonteesta, erään ns. trooppiteorian.

Klo 20.00 Juhlatalo Rahkola

FM Helena Pesonen: Kansallispuku – mummojen museotavaraako?

Helena Pesonen esittelee Ikaalisten komearaitainen kansallispuku – näyttelyn, kertoo puvun tarkistushankkeesta ja haastaa läsnäolijat miettimään voisiko perinnepukeutuminen tuoda jotain arvokasta tähän päivänä vai onko se aivan out. Tarjolla ilmaiset perinnejuomamaistiaiset keskustelun vilkastuttamiseksi.

Klo 22.00 Juhlatalo Rahkola

Patsas

Patsas on uusi ja persoonallinen tulokas suomalaisessa musiikkikentässä.

Musiikkiamme luonnehdimme hoitavaksi syväpopiksi, jossa on vahvoja tunnelmia ja melodioita, kaikuja pop-musiikin eri aikakausilta sekä elektronisia ja elokuvallisiakin vivahteita.

Kappaleidemme suomenkieliset lyriikat käsittelevät persoonallisella ja tuoreella tavalla elämän kauneutta, rakkautta ja luontoa.

Patsaan muodostavat Venla Ritanen (laulu), Timo Vuorela (kitara, taustalaulu), Ville Papu (basso, taustalaulu), Jussi Törmä (rummut, lyömäsoittimet) ja Sonja Vuorela (koskettimet, taustalaulu).

https://www.facebook.com/Patsas.yhtye/
https://www.youtube.com/channel/UCJ8BAdmx9qEAKWozvZtX2JA

LAUANTAI 24.7.2021

Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto

Sana on vapaa

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan!

Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FT Frank Martela: Elämän tarkoitus – Mikä lopulta tekee elämästä merkityksellisen?

Onko elämällä mitään tarkoitusta? Miten voisin elää merkityksellisen elämän? Isoja kysymyksiä, joita jokainen lienee joskus pohtinut. Erityisesti elämänmurrokset ja myöhäisillan tunnit muutaman viinilasillisen jälkeen saattavat meidät näiden suurten eksistentiaalisten teemojen äärelle.

Onneksi ymmärryksemme aiheesta on kasvanut viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana huomattavasti. Frank Martela on ollut tässä kehityksessä vahvasti mukana. Hän on tutkinut aihetta niin filosofian, aatehistorian kuin psykologiankin näkökulmasta. Lisäksi hänen suurelle yleisölle kirjoittamansa Elämän tarkoitus – Suuntana merkityksellinen elämä –teoksensa julkaistiin alun perin Yhdysvalloissa HarperCollinsin kustantamana ja on käännetty 24 eri kielelle, mukaan lukien Ranska, Saksa, Espanja, Japani, Korea ja Arabia. Tässä puheenvuorossa hän paljastaa meille mitä on oman tutkimusretkensä kautta oppinut merkityksellisestä elämästä.

Martela aloittaa puheenvuoronsa kuljettamalla meidät lävitse elämän tarkoituksen aatehistorian: Milloin aloimme tätä kysymystä kysymään ja miksi? Sanotaan että eksistentiaalinen kriisi on modernin ihmisen merkki. Siksi ymmärrys niistä maailmankuvallisista muutoksista, joita olemme viimeisen muutaman vuosisadan aikana läpikäyneet, auttaa ymmärtämään mitä tarkkaan ottaen haemme, kun etsimme elämäämme tarkoitusta.

Elämän tarkoituksen löytäminen ei ole nykyajassa helppoa. Tyypilliset päämäärät, kuten onnen tavoittelu ja menestys eivät useinkaan riitä. Onneksi moderni psykologinen tutkimus on tunnistanut tiettyjä merkityksellisen elämän peruselementtejä, jotka tekevät ihmisten elämästä merkityksellisemmän tuntuista kulttuurista riippumatta. Esityksessä nostetaankin esiin neljä keskeistä tekijää, joista valtaosan meistä merkityksellisyyden kokemus kumpuaa.

Filosofisesti voidaan erottaa toisistaan metafyysinen kysymys elämän tarkoituksesta ylipäänsä ja psykologisempi kysymys oman elämän merkityksellisyydestä. Martela päätyy kehottamaan kuuntelijoita keskittymään jälkimmäiseen. Näin kysymys kohdentuu elämästä ylipäätään ihmisen omaan elämään. Martela pyrkii osoittaa kuinka tärkeimmät suuntaviivat merkitykselliseen elämään löytyvät läheltä – yhteydestä itseen ja yhteydestä muihin.

Kaiken kaikkiaan esitys tarjoaa uuden tavan ajatella merkityksellisyyttä, joka rakentuu yhteisen ihmisyytemme varaan, niin että voimme kulttuuritaustasta, uskonnosta ja muista taustatekijöistä riippumatta löytää tien tyydyttävämpään, merkityksellisempään elämään. Merkityksellinen elämä on jo ulottuvillasi – vastaukset löytyvät jokapäiväisestä elämästämme, kunhan vain lähestymme kysymystä oikein.

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

Toimittaja Jessikka Aro: Venäjän trollit ja valeuutiset turvallisuusuhkana

Valeuutiset, vihakampanjat ja sometrollit ovat yhteiskunnallinen voima, joita Venäjän tiedustelupalvelut käyttävät ihmisten manipulointiin ja jopa presidenttien valintaan Venäjän valtionrajojen ulkopuolella. Tämän esityksen aikana opit tunnistamaan vaikutuskampanjoita ja kasvatat resilienssiäsi niitä vastaan.

Toimittaja Jessikka Aro on erinomaisella teoksellaan Putinin Trollit antanut kasvot venäläisen nettivaikuttamisen pimeästä puolesta. Hän sai Venäjän trollitehtaita käsittelevästä reportaasistaan Bonnierin Suuren journalistipalkinnon vuonna 2016.

Klo 20.00 Juhlatalo Rahkola

Alustuksen sisältö ilmoitetaan myöhemmin.

Klo 22.00 Juhlatalo Rahkola

Huomisen Tytöt on 2017 vuonna perustettu bändi, jonka tukikohtana toimii Ylöjärvi/Tampere. Musiikillisesti liikutaan tumman sävyisen ja vaihtoehtoisen punkrockin maailmassa, jossa sävyjä uudenaallon tunnelmista.

Bändi ottaa paikoitellen kantaa yhteiskunnallisiin ongelmiin, mutta enempi herättelemällä, kuin sormella osoittelemalla. Myös vahvasti mielenterveydelliset ongelmat on läsnä piisien sanoituksissa ja tuo asia onkin se suurin polttoaineen lähde sanoitusten, sekä yleisen tunnelman suhteen. Musiikillisia vaikutteita löytyy vahvasti sieltä täältä, eikä mikään tietty genre rajoita Huomisen Tyttöjen tekemistä.

Joitain vaikutteita esim. The Clash, David Bowie, Blondie, New Order, Pink Turns Blue, Led Zeppelin, Rage Against The Machine, Killing Joke, John Carpenter ja David Lynch. Mutta omalla boogiella ja asenteella hommaa viedään eteen päin.

Bändi on alusta asti vastannut itse piisien äänityksestä ja miksaamisesta, sekä videoista ja niiden kuvaamisesta ja editoimisesta. Se on pitänyt huolen siitä, että jälki on persoonallista ja sen näköistä ja kuuloista, kuin Huomisen Tytöt kaipaa.

Tuore nimikkolevy julkaistiin 2021 vuoden alussa ja se löytyy kokonaisuudessaan Spotifysta. Sitä ennen on julkaistu myös täysipitkä levy, (Valot Pois) sekä kaksi ep:tä. (Ei Enää ja Elämä Kutsuu)

Kitarassa, sekä laulussa Markus, joka alkujaan myös perustanut Huomisen Tytöt. Rumpuihin iskua tarjoilee Juspu ja matalia taajuuksia Maissi. Persoonallisen tunnelman kruunaa Mikko synan äärellä.