VIII Puistofilosofia-viikon koko ohjelma löytyy oheisesta taulukosta. Klikkaa alla olevasta taulukosta alustuksen otsikkoa tai lue ohjelma aikajärjestyksessä taulukon alta.
Ikaalisten Keskuspuisto 
Bar No Name 
Juhlatalo Rahkola 
Ikaalisten Kirjasto
Ikaalisten Keskuspuisto Bar No Name Juhlatalo Rahkola Ikaalisten Kirjasto
Ohjelma 2017
TIISTAI 25.7.2017
Klo 13.45 Ikaalisten Keskuspuisto
VIII Puistofilosofia-viikon avaus
Puistofilosofi Antti Sorri pitää perinteisen Puistofilosofia-viikon avauspuheenvuoron. Luvassa viikon ohjelman esittely sekä tapahtuman yleinen kuvaus – unohtamatta tietenkään filosofista aspektia.
Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto
Toimittaja / tietokirjailija Maarit Tyrkkö: Presidentti Urho Kekkonen yksityishenkilönä.
Itsenäisyyden sadannetta juhlavuotta viettävän Suomen kohtaloihin liittyy erottamattomasti presidentti Urho Kekkosen hahmo. Poliittinen ura kesti puoli vuosisataa, josta ajasta hän hoiti presidentin virkaa yli 25 vuoden ajan. Kekkosen pitkällä presidenttikaudella Suomi jätti taakseen sotavuosien raskaat muistot, vaurastui ja integroitui hiljalleen länteen. Jokaisella, vähintään nelikymppisellä suomalaisella on henkilökohtainen muisto Urho Kekkosesta, mutta hänen valtiomiesuransa merkitys tavoittaa myös nuoremmat ikäluokat.
Nuori toimittaja Maarit Tyrkkö pääsi seuraamaan läheltä presidentti Kekkosen uran viimeisiä vuosia. Yhteistyö kirjoitusprojektien tiimoilta syveni läheiseksi ystävyydeksi, jossa Tyrkkö tutustui Tamminiemen suljettujen ovien sisäiseen maailmaan, presidentti Kekkoseen yksityishenkilönä. Hän pääsi seuraamaan vierestä presidentin arkea, yksityiselämää ystäväpiirin jäsenenä sekä uskottuna ystävänä, joka todisti vierestä päämiehen terveyden heikkenemisen. Presidentin lämmin toive nuorelle toimittajalle kuului: Kirjoita minusta kirja ihmisenä.
Neljän vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen Maarit Tyrkkö oli valmis ja lopputuloksena oli ainutlaatuinen, kaksiosainen elämäkertasarja, Tyttö ja nauhuri (2013) sekä Presidentti ja toimittaja (2016). Kirjakokonaisuus avaa ennen näkemättömiä ja avaamattomia ovia presidentti Kekkosen persoonallisuuteen ja yksityiselämään.
VIII Puistofilosofia-viikon avauksessa keskustellaan Maarit Tyrkön johdolla Urho Kekkosesta yksityishenkilönä, valtiomies- ja maanisämyytin takana. Luvassa on ainutlaatuinen kurkistus kulissien taakse, ihmisen persoonaan ja ajatteluun. Mukaan keskusteluihin mahtuu ainutlaatuista äänimateriaalia, sekä edellä mainittujen kirjojen editoijana toimineen Vuokko Hosian kommentteja yhteistyöstä Tyrkön kanssa. Lopuksi puistossa nostetaan yhdessä malja satavuotiaalle Suomelle – Urho Kekkosen tyyliin. Varaa siis kuplivaa mukaan piknik-koriin!
Ylen Dokumenttiprojektin Urho – viimeiset vuodet dokumentti Urho Kekkosen viimeisistä presidenttivuosista rakentuu osittain Maarit Tyrkön ympärille. Ari Lehikoisen ohjaama mielenkiintoinen elokuva on katseltavissa Yle Areenalta TÄÄLTÄ.
Klo 17.00 Juhlatalo Rahkolan Roosan Pirtti
Ikaalisten keskustassa sijaitseva upea ja tunnelmallinen Juhlatalo Rahkolan miljöö vapautuu useamman vuoden koulukäytön jälkeen kulttuurille. Ikaalisten taideyhdistys TAIKA otti tilojen uuskäytössä lentävän lähdön Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi, järjestämällä kaksi upeaa kesänäyttelyä yhteistyössä Ikaalisten kaupungin kanssa.
Juhlatalon päärakennuksessa järjestettävä Sata lasissa! on lasitaidenäyttely, jossa esillä Timo Sarpanevan uniikki-teoksia sekä Vesa Varrelan, Heikki Jylhä-Vuorion ja Joni Liukkosen lasitaidetta. Tunteita ja tuoksuja Juhlatalo Rahkolan Roosan Pirtissä esittelee Taikan taiteilijoiden lisäksi kukkasidonnan suomenmestari Heli Haapatalon upeita asetelmia.
Puistofilosofia-tapahtuma ei halua olla pekkaa pahempi. Juhlatalo Rahkolan miljöö on loistava estradi filosofiselle keskustelutuokiolle.
FM Timo Vuorio: Norsunluutorneista puistoihin: poleemisia metafilosofisia pohdintoja
Kuinka autonominen eli itsenäinen ja riippumaton filosofia voi olla ympäröivästä maailmasta? Nykyfilosofit useasti naureskelevat vanhalle kuvalle filosofista norsunluutornissa, mukavassa nojatuolissaan pohtimassa puhtaan järkensä valossa maailman menoa, etäällä tosiallisesta kosketuksesta ympyröivään todellisuuteen. Tosiallisesti päivämme akateeminen filosofia voi vain haaveilla siitä kulttuurisesta roolista, joka näillä menneisyyden ”metafyysikoilla” aikoinaan oli länsimaisen ajattelun kehityksessä ja tätä myöten maailman muutoksessa. Filosofia ei kuitenkaan – onneksi – ole pelkästään tiedeyhteisöissä harjoitettavaa akateemista tutkimusta. Filosofialla ei ole olemusta – se on toimintaa, jonka nimikkeen alla on harjoitettu, harjoitetaan ja varmasti tullaaan tulevaisuudessa harjoittamaan hyvinkin erilaisia älyllisiä pyrintöjä.
Esitelmässä tarkastellaan kriittisesti filosofisen ajattelun suhdetta tieteeseen. Tätä vasten arvioidaan akateemisen filosofian luonnetta suhteessa monikirjavaan ’ulkoakateemiseen’ ajatteluun, jonka yhtenä kukintona voidaan pitää sitä, mitä täällä puistofilosofiassa harjoitetaan. Keskeinen väite on, että näiden kahden filosofisen maailman – norsunluutornien ja puistojen – välistä suhdetta ei voida selittää pelkästään perinteisellä erottelulla tieteen ja tieteen popularisoinnin/kansanvalistuksen välillä, jossa vaikutussuhde kulkee vain yhteen suuntaan. Erottelu aliarvioi jälkimmäisen merkitystä, jättäen huomiomatta kuinka keskeinen rooli sillä on ylimalkaan inhimilliselle ajattelulle, josta myös akateeminen filosofia ponnistaa. Puistofilosofiaa tarvitaan!
FM Timo Vuorio on erityisesti metafilosofiaan perehtynyt filosofian tutkija ja tuntiopettaja. Hän viimeistelee väitöskirjaa Richard Rortyn ajattelusta Tampereen yliopistoon. Vuorio pitää myös yhdessä Vesa Jaaksin kanssa Tampereen työväenopistossa suosittuja ’Keskusteluja filosofien kanssa’ -kursseja.
KESKIVIIKKO 26.7.2017
Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto:
Sana on vapaa
Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan!
Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto
Suomen Akatemian Päivä
Suomen Akatemia on Puistofilosofia-tapahtuman monivuotinen yhteistyökumppani. Vuodesta 2012 lähtien Akatemia on lähettänyt paikalle oman tutkijansa, joka on edustanut oman alansa kotimaista huippua. Niinpä Akatemian vierasta on aina juhlistettu julistamalla kyseinen alustustilaisuus Suomen Akatemian Päiväksi.
FT Susanne Uusitalo: Addiktion määrittelemisen haasteita.
Addiktio on ilmiö, joka puhututtaa monia niin yksityisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Luemme lehdistä miten julkkikset ovat koukussa siihen tai tähän aineeseen, tai erilaisiin toimintoihin, kuten rahapelaamiseen tai vaikkapa shoppailemiseen. Päätöksentekijät pyrkivät ehkäisemään addiktioiden syntyä yhteiskunnallisella tasolla asettamalla rajoitteita ja pyrkimällä turvaamaan avunsaantia sitä tarvitseville. Voimme kohdata addiktioita myös jokapäiväisessä elämässämme kaukaa tai hyvinkin läheltä.
Mediaraportointi, yhteiskunnalliset päätökset ja oma suhtautumisemme kaikki nojaavat siihen, että ymmärrämme mistä addiktiossa on oikeastaan kyse. Mitä addiktio tarkoittaa? Näennäisen helpolta tuntuvaan kysymykseen vastaaminen nostaa esiin joukon erilaisia haasteita. Onko addiktio sairaus? Jos on, millainen sairaus se on? Mitä tarkoittaa että on riippuvainen jostakin aineesta tai käyttäytymisestä? Miksi esimerkiksi tyypillisesti ajattelemme, että tarpeemme saada ilmaa on kyllä riippuvuutta ilmasta, mutta se ei ole mahdollisesti ollenkaan niin ongelmallista kuin se, että olisimme riippuvaisia esimerkiksi heroiinista. Onko addiktio tahdonheikkoutta, itsepetosta, nautinnonhalua, valinta tai jotain ihan muuta? Mitä sillä on ylipäänsä merkitystä, miten määrittelemme addiktion?
Susanne Uusitalo on filosofian tutkija ja bioeetikko. Hän työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian oppiaineessa Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa. Turun yliopistossa 2015 suoritettu väitös Addiction in Action on filosofinen analyysi siitä, mitä tapahtuu, kun addikti toimii addiktionsa mukaisesti. Tämän hetkisessä tutkimuksessaan Uusitalo syventyy addiktion, tutkimuksen ja toimijuuden välisiin kytköksiin. Hän on aktiivisesti mukana UNESCO Chair in Bioethics – Suomen yksikön toiminnassa ja Eetos ry:n toiminnassa. Eetos on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka ylläpitää, tukee ja edistää monitieteistä ja kriittistä humanistisen alan toimintaa ja tutkimusta, ensisijaisesti julkaisemalla vertaisarvioitua kirjallisuutta.
Kirjailija Anja Snellman haastatteli Susanne Uusitaloa viime vuonna HSTV:n Arka paikka -ohjelmaan otsikolla Onko olemassa onnellisia addiktioita? Katso haastattelu ja lue juttu TÄÄLTÄ.
Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto
Puistofilosofia-tapahtuman ja Ikaalisten yhteiskoulun lukion yhteistyö käynnistyi kuluvana keväänä. Jatkossa lukion oppillaat osallistuvat Puistofilosofia-tapahtumaan lukion viralliseen opetussuunnitelmaan kirjatun kesäkurssin puitteissa.
Puistofilosofialla on ilo ja kunnia esitellä Ikaalisten yhteiskoulun lukion filosofian opiskelijoiden historian ensimmäinen Puistofilosofia-alustus. Tätä alustusta ja sen synnyttämää keskustelua kannattaa tulla kuuntelemaan!
Christa Rauma, Inka Tikkanen & Joonas Rajalahti: Yhteiskunnallinen musiikki
Musiikki. Ääniä, säveliä, melodioita, sanoja ja tunteita. Niitä se pitää sisällään. Lähes jokainen meistä kuuntelee musiikkia melkein päivittäin. Oli se sitten iskelmää, hevimetallia tai suomipoppia, jokaiselle löytyy oma tyyli. Musiikilla on tutkitusti vaikutus yhteiskuntaan ja sen kehitykseen vuosien saatossa. Mutta, miten yhteiskunta taas vaikuttaa musiikkiin ja sen kuuntelijoihin.
On päivänselvää, että musiikki tuo ihmisiä yhteen. Mennään yhdessä keikoille, fiilistellään kaiuttimista yhteisen lempibändin uutta biisiä tai vaikkapa tehdään yhdessä uutta musiikkia. Mutta, voiko musiikki myös aiheuttaa erisopua?
Vastaus on kyllä. Ensiinäkin: Se musiikkilaji, mitä eniten kuunnellaan, sitä luonnollisesti myös tuotetaan eniten. Voi kuulostaa aluksi loogiselta ja helpolta, mutta osasta se tuntuu todella epäreilulta. Voi olla todella vaikea tuoda uusia musiikillisia näkökulmia esiin maailmalle, kun muita kiinnostaa vain kuumin musiikki tällä hetkellä.
Ihmisillä yhteiskunnassa on tapana omia yhteiskunnan luomia ennakkoluuloja. Mietipä vaikka, minkälainen tyyppi sinulle ensin mieleen reggaesta, sittenpä vaikka hevistä, ja lopuksi purkkappista. Sait luultavammin jonkinlaisen kuvan päähäsi. Tässä näemme taas ennakkoluulojen voiman. Toista voidaan syrjiä helposti musiikkimaun vuoksi, iästä riippumatta.
Mieti nyt: näkisit kadulla kävelevän perinteisen, keski-ikäisen näköisen suomalaismiehen, joka hiljaa laulelisi ja tanssahtelisi vaikkapa Britney Spearsia? Melko varmasti jotkut huuteleisivat ilkeitä kommentteja. Mutta, entä jos hän vaikka hieman keinuisi ja laulaisi jotakin vanhaa iskelmäbiisiä. ”Hauska ja rento veikko”, ajattelisi varmaankin suurin osa ohikulkijoista.
Onko yhteiskunta pilannut musiikin meiltä? Onko olemassa sielua ruokkivaa musiikkia? Mikä antaa ihmiselle oikeuden päättää mielessään, mikä on oikeaa ja mikä väärää? Entpä syrjiä toisia tällä perusteella? M iksi yhteiskunta luo pakollisia muotteja ihmisille, yksilöille? Voiko taidetta ja yhteiskuntaa yhdistää onnistuneesti? Mikä on oikea ja väärä? Mikä on normaalia?
TORSTAI 27.7.2017
Ikaalisten kaupunginkirjastolla järjestetään Puistofilosofia –viikon yhteydessä torstaina 27.7. lapsille ja nuorille oma filosofiatapahtumansa. Luvassa on aistit herättävä kävelykierros kissojen ja koirien jalanjäljillä niiden kulttuurihistoriaa tutkineen tietokirjailija Petri Pietiläisen opastuksella. Päivä jatkuu ajatukset vetreyttävillä, Filo ry :n luotsaamilla pohdiskelupajoilla muun muassa ystävyydestä, rakkaudesta ja unelmista. Ohjaajina toimivat taiteen maisteri ja filosofointiohjaaja Elise Liikala sekä filosofianopettaja Aki Saariaho.
Tule viettämään säkenöivän kesäinen päivä kirjaston ympäristön vihreillä nurmilla, Kyrösjärven sinen äärellä. Ota uteliaan mielen lisäksi mukaan omat eväät ja viltti.
Sadesään sattuessa tapahtuma järjestetään kirjaston tiloissa, jossa on poikkeuksellisesti lupa nauttia myös eväitä.
Klo 10.00 Ikaalisten kaupunginkirjasto
FL Petri Pietiläinen: Laulavia kissoja ja kuningaskoiria – kissojen ja koirien historiasta.
Koira oli ensimmäinen kotieläin, joka kesytti itsensä ihmisten kaveriksi. Kissat tulivat maukumaan vasta maanviljelyn syntymisen jälkeen. Koira metsästi ihmisen kanssa. Kissa hoiti hiiriongelmat. Koirien kanssa kävellään, mutta kissojakin ulkoilutetaan. Matka koirien ja kissojen maailmaan onkin kävely.
Kävelyretki koirien ja kissojen historiassa sisältää tarinoita ja filosofista pohdintaa: Miksi kissalla on seitsemän tai yhdeksän henkeä? Miksi koira oli pitkään luotettava ja kissa epäluotettava eläin? Miksi ihminen ylipäänsä kuvittelee ymmärtävänsä koiria muttei kissoja? Mitä ihmettä tapahtui 1800-luvulla, kun epäluotettava kissa alkoi nousta suosiossa koirien yläpuolelle? Elämmekö kissojen aikaa?
Tietokirjailija Petri Pietiläinen antaa kysymyksiin maukumaisia ja haukkumaisia vastauksia. Hän joutui niin koirien kuin kissojen historiakirjojensa kautta kompastumaan tarinoihin näistä kahdesta eläimestä ja ällistyi vaikkapa siitä, että koira kruunattiin aikoinaan kuninkaaksikin.
Kävelyretkellä seikkaillaan historiassa. Näkökulma on koirien ja kissojen. Ne haukkuvat ja maukuvat meitä ihmisiä, jotka kuvittelemme käsittävämme maailman. Koirien ja kissojen näkökulmasta kaikki näyttääkin hieman, voisiko sanoa ”eläimellisemmältä” kuin kukaan arvaakaan.
Kävelyretkelle saa ottaa mukaansa niin koiria ja kissojen kuin niiden pehmoversioita.
Klo 11.00 Ikaalisten kaupunginkirjasto
Filo Ry:n Elise Liikala ja Aki Saariaho: Pohdiskelua paperiaskartelun äärellä.
Tässä pohdiskelupajassa pääset askartelemaan, piirtämään ja ihmettelemään! Tutustumme filosofisiin kysymyksiin paperiaskartelun eli origamityöskentelyn avulla. Taiteilemme paperikirpun, jonka avulla esitämme toisillemme pareittain ja ryhmässä filosofisia kysymyksiä. Lopuksi pohdimme kysymyksiä yhdessä.Oman paperikirpun saa ottaa kotiin mukaan.
Pohdiskelupaja sisältää lisäksi tutustumishetken ja ajatusten lämmittelyleikin.
Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto
Sana on vapaa.
Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton selkäranka. Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan!
Klo 13.00 Ikaalisten kaupunginkirjasto
Filo Ry:n Elise Liikala ja Aki Saariaho: Pohdiskelupaja ystävyydestä, rakkaudesta, unelmista ja ennakkoluuloista.
Tässä filosofiapajassa pääset leikkimään, muovailemaan / piirtämään ja pohtimaan! Tutkailemme ystävyyteen, rakkauteen, unelmiin ja ennakkoluuloihin liittyviä aiheita leikkimällä, tekemällä aiheisiin liittyviä esineitä massasta ja / tai piirtämällä niistä kuvia. Keskustelemme aiheista myös yhdessä.
Filosofiapaja sisältää lisäksi tutustumishetken ja ajatusten lämmittelyleikin.
Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto
FL Petri Pietiläinen: Onko kissa filosofisempi kuin koira – koirien ja kissojen historiaa?
Koira oli suosittu ”filosofieläin”. Sen uskollisuutta ja metsästyskykyjä ihailtiin. Platon käytti sitä esimerkkinä valtiolle hyödyllisten nuorukaisten kasvatuksessa. Kissa lymyili marginaaleissa ja mystiikassa. Koiraa ylistettiin taiteessa, kissa esitettiin ”pahana” eläimenä. Kaikki muuttui 1800-luvulle tultaessa. Kissasta tuli ”filosofinen”, arvostettu eläin ja koirasta pelkkä orjaeläin, ihmisen lakeija.
Koiraa on nimitetty stoalaiseksi ja kissaa epikurolaiseksi eläimeksi. Molemmat näkemykset ovat ”vääriä”. Eikä koira ole kristillinen ja kissa zen-buddhalainen, kuten jotkut väittävät. Tarinat kertovat ihmisen pyrkimyksestä määritellä itsensä toisten kautta. Eläimet olivat ensin toisia ja tekivät ihmisestä ihmisen. Kartesiolaisessa ajattelussa toiseus teki kipeää. Koiria leikeltiin elävältä luonnon salaisuuksien selvittämiseksi. Järjetöntä toimintaa mutta hyvin ihmismäistä!
Suhtautuminen lemmikkieläimiin, se mitä me niistä ajattelemme, miten niitä kohtelemme, paljastaa maailman muuttumisen lisäksi kaiken eläimellisemmän puolen. Wittgenstein kirjoitti: ”Jos leijona osaisi puhua, me emme sitä ymmärtäisi”. Kielipelimme ovat niin erilaiset. Silti ihmiset sanovat ymmärtävänsä koiriaan mutta eivät kissojaan.
Kissat ja koirat muuttuivat vuosituhansien aikana jumalien edustajista rakastetuiksi lemmikeiksi. Hyötyeläiminä ne ovat pysyneet. Koiraa ymmärretään, ja kissaa ihmetellään. Maailman muutosta ja pysyvyyttä kuvaa mainiosti se, että vuosituhannen vaihteessa Derrida ihmetteli kissaa hyvin samankaltaisin ajatuksin kuin filosofikollegansa 2000 vuotta aikaisemmin.
”Kirjoitin teokset Koirien ja Kissojen historiat. Perheeseeni ilmestyi kaksi villiintyneen kissan ’pentua’. Olisivat muuten joutuneet lopetettaviksi. Kaikella on seurauksensa: kissojen takia minulta ilmestyy vuonna 2018 kissojen filosofiaa pohdiskeleva teos. Puistofilosofiassa esittelen kirjoitusteni menneen ja nykyisen leikkauskohdan koirien ja kissojen avulla. Eläimet ovat tervetulleita kuuntelemaan ja saavat ottaa ihmiset mukaansa.” – Petri Pietiläinen
Klo 15.30 Ikaalisten kaupunginkirjasto
Filo Ry:n Elise Liikala ja Aki Saariaho: Taidelähtöinen pohdiskelupaja.
Tässä pohdiskelupajassa saat tulkita taideteosta ja olla luvalla ulalla! Tutustumme taideteokseen, jonka pohjalta lähdemme muodostamaan lapsia/nuoria kiinnostavia filosofisia kysymyksiä. Työskentely perustuu Filosofiaa lapsille -menetelmään. Pohdiskelupaja sopii jokaiselle, joka on utelias tietämään, mitä muut maailmasta ja sen ihmeistä ajattelevat.
Esimerkkejä lasten esittämistä kysymyksistä aikaisemmissa ryhmissä:
Onko epänormaalius normaalia?
Miksi ihmiset matkustavat?
Onko eläimillä ja lemmikeillä eroa?
Onko oltava joskus surullinen, jotta voisi olla onnellinen?
Voiko mistään asiasta olla täysin varma?
Kun jollain on ollut alku, onko sillä oltava myös loppu?
Millaista elämä olisi ilman pelkoa?
Jos elämä olisi palapeli, onko se saatava valmiiksi?
Pohdiskelupaja sisältää lisäksi tutustumishetken ja ajatusten lämmittelyleikin.
Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto
FM Elina Halttunen-Riikonen: Millainen on feministinen näkökulma rakkauteen?
Tunnetun feministisen sloganin mukaan henkilökohtainen on poliittista. Sillä tarkoitetaan sitä, että yksityisiksi koetut asiat ovat poliittisesti määräytyneitä; myös rakkauden intiimiys.
Rakkaudesta on kiinnostunut yhdysvaltalainen feministi ja kulttuurikriitikko bell hooks. Hänen mukaansa yksityisen elämän valinnat ovat yhteiskunnallisen vallankäytön läpäisemiä, oli kyse sitten lapsen ja vanhempien suhteen hierarkkisuudesta tai valehtelun hyväksytystä asemasta ihmissuhteissa. Hooks ei ainoastaan paljasta ongelmakohtia. Hänen mukaansa rakkauden käsittäminen ja eläminen uudella tavoin, oikeudenmukaisesti, avaa mahdollisuuden yhteiskunnalliseen muutokseen.
Elina Halttunen-Riikonen on filosofian maisteri, joka on suomentanut bell hooksin teoksen Rakkaus muuttaa kaiken.
Klo 20.00 Bar No Name
TM, kirjailija ja pappi Kai Sadinmaa: Poliittinen kristinusko.
Kirkko on vesittänyt Jeesuksen poliittisen radikaalisuuden. Koko valtava, monimutkainen kristillinen oppijärjestelmä ja liturgia harhauttaa ihmiset totuudesta. Kirkko julistaa Kristusta, jolla ei ole mitään tekemistä yhteiskunnallisen todellisuuden kanssa. Kirkon puhe leijuu taivaassa, tärkeimpänä tehtävänä on olla sanomatta mitään, pitää ihmiset unessa ja tuottaa hartautta. Yksilöön keskittyvä syntien anteeksiantaminen ja taivaspuhe on halvaannuttanut kirkon profeetallisuuden ja maailmaa muuttavan voiman. Nasaretin Jeesuksen hengessä tapahtuva valtaa haastava puhe leimataan politiikaksi ja kapinaksi, kun taas valtaa myötäilevää puhetta pidetään kristillisenä.
Jeesus Nasaretilainen oli täynnä kapinaa pikkuvarpaan kärjestä hiustupsuun. Hän ei ollut kompromisseja tekevä konsensusmies, vaan Nasaretin tinkimätön mestari, joka ei nuollut valtaa ja voimaa, ei nyökytellyt päätään, ei kumarrellut pappimaisen alentuvasti joka suuntaan, ettei vaan kukaan loukkaantuisi. Hän taisteli henkeen ja vereen pienen ihmisen puolesta kyseenalaistaen yleiset käytännöt ja totutut tavat. Hän vastusti niin kotia, uskontoa kuin isänmaatakin, jotta kaikki voisivat olla sisaria ja veljiä keskenään.
Kai Sadinmaa on helsinkiläinen kirjailija ja pappi. Maaliskuussa 2017 Sadinmaasta kanneltiin Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin, koska hän oli vihkinyt samaa sukupuolta olevia avioliittoon.
Sadinmaan edellinen kirja 10 käskyä kirkolle vuodelta 2014 herätti valtavaa huomiota ja sai raivoisat kritiikit. Syksyllä 2017 julkaistava Ilmestyskirja on Kai Sadinmaan uskonpuhdistus reformaation 500-vuotisjuhlan hengessä. Vastustamaton visio näyttää maailman kaikessa karmeudessaan, mutta kaiken pimeyden keskeltä löytyy myös toivo.
Video Kai Sadinmaan 10 käskyä kirjalle -teoksen julkaisemisesta Into Kustannuksen Youtube-kanavalla TÄÄLTÄ.
PERJANTAI 28.7.2017
Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto
Sana on vapaa
Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton selkäranka. Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan!
klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto
FT Elisa Aaltola: Häpeä, syyllisyys ja empatia: eläinasenteiden moraalipsykologiaa.
Moraalia on pidetty toistuvasti alueena, jota määrittää rationaalisuus. Nykyihminen olettaakin merkillisen usein, että hänen arvonsa ja periaatteensa ovat puhtaan järjellisiä. Samalla tunteiden rooli on marginalisoitu ja niiden on katsottu olevan moraalia häiritsevä tekijä, ”sentimentaalisuutta”. Viime vuosina on kuitenkin tapahtunut tunteiden merkitystä esilletuova ”affektiivinen käänne”, joka osittain perustuu tunteita korostaneiden klassikkofilosofien, kuten David Humen, ajatteluun.
Tämän käänteen mukaan ihmistoiminta- sekä ajattelu, mukaan lukien moraali, on toki aina myös tunteiden värittämää. Ihmisen ei tule tavoitella tyystin tunnepuhdasta rationaalisuutta, ja päinvastoin hänen tulisi hyväksyä tunteiden vaikutus itsessään voidakseen kanavoida sitä hedelmällisellä tavalla. Eri tieteenalat aina psykologiasta neurotutkimukseen ja filosofiaan ovatkin havahtuneet tunteiden uudenlaiseen tarkasteluun – kenties sen sijaan, että olisivat moraalin este, tunteet edesauttavat ja tuottavat kykyämme nähdä todellisuus arvojen valossa.
Tunnedebatti tulee esille myös eläin- ja ympäristöasenteissa. Perinteisesti on oletettu, että tunteiden ei tulisi vaikuttaa eläimiä ja luontoa koskeviin arvoihin. Samalla on kuitenkin ilmeistä, että erilaiset tunteet aina ylemmyydestä pelkoon leimaavat monia ”neutraaleina” pidettyjä eläinasenteita, perusesimerkkinä susivihan varaan rakentuva susipolitiikka.
Esitys käy läpi tunteiden moraalipsykologista painoarvoa. Se myös arvioi eläin- ja ympäristöasenteiden taustalla olevia tunteita sekä sitä, mitä näistä olisi hedelmällistä kehittää. Tunteet vaikuttavat moraaliin, mutta mitä tunteita tulisi kultivoida, jotta moraalimme olisi kattavaa ja jäsentynyttä? Keskiössä ovat erityisesti empatia, häpeä ja syyllisyys: Tulisiko meidän resonoida muiden eläinten näkökulman kanssa, entä tulisiko meidän kokea syyllisyyttä ja häpeää eläinteollisuudesta sekä ilmastomuutoksesta?
Filosofian tohtori Elisa Aaltola on eläin- ja ympäristökysymyksiin sekä moraalipsykologiaan keskittynyt filosofi. Hän toimii vanhempana yliopistotutkijana Itä-Suomen yliopistossa sekä dosenttina Turun yliopistossa. Aaltola on julkaissut muun muassa teokset Johdatus eläinfilosofiaan (Gaudeamus 2013) sekä Eläimet yhteiskunnassa (Into 2015). Syksyllä häneltä ilmestyy yhdessä Sami Kedon kanssa kirjoitettu teos Empatia: Myötäelämisen tiede (Into 2017).
Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto
FT Heikki Patomäki: Arvo talousteoriassa.
Laajalle levinnut sanonta kertoo, että taloustieteilijä on henkilö, joka tietää kaiken hinnan muttei minkään arvoa. Alun perin tämä oli Oscar Wilden vastaus kysymykseen ’mikä on kyynikko?’, mutta myöhemmin sitä on usein käytetty viittaamaan nimenomaan taloustieteen tapaan hahmottaa maailma. Valtavirtataloustieteen arvoteoriasta on tullut teoria hinnan muodostuksesta. Taustaoletuksena on, että asian arvon voi tietää antamalla sille hinta.
Puistofilosofia-viikon alustus koostuu kolmesta osasta. Aloitan valtavirtatalousteorian kritiikistä, jonka jälkeen pohdin, onko mielekästä yrittää palata klassisen poliittisen taloustieteen kannattamaan arvon työteoriaan. Ricardon, Marxin ja muiden teoria kyllä kertoo kuinka kaikki tuotettu arvo perustuu ”viime kädessä” inhimilliseen työhön, mutta ei kykene tarjoamaan objektiivista arvojen mittatikkua. Myös J.M.Keynesin arvoteoria on kiinnostava. Jo Keynesin todennäköisyysteoria oli kontribuutio keskusteluun hyvästä sinänsä ja erityisesti hyvästä elämästä, jonka vastinparina toimi G.E.Mooren etiikka. Esseessään ”Economic Possibilities for Our Grandchildren” (1930) Keynes argumentoi, että kun riittävä yltäkylläisyys saavutetaan, siitä Keynesin mukaan ”kykenevät nauttimaan ne, jotka pitävät yllä ja kehittävät elämisen taitoa sinänsä, eivätkä myy itseään pelkille elämän välineille”. Lopuksi esitän argumentin siirtymisestä kohti poliittisen talouden diskurssietiikkaa.
Heikki Patomäki on maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopistossa. Aiemmin hän on toiminut maailmantalouden ja -politiikan professorina Nottinham Trentin yliopistossa, Britanniassa; globalisaation ja globaalien instituutioiden professorina RMIT yliopistossa Melbournessa, Australiassa; ja kansainvälisten suhteiden vierailevana professorina Ritsumeikanin yliopistossa Kiotossa, Japanissa. Hän on julkaissut reilusti yli 200 tieteellistä kirjoitusta – mukaan lukien 20 kirjaa – ja satoja populaareja puheenvuoroja. Patomäen tutkimuskohteisiin kuuluvat yhteiskuntatieteiden filosofia ja metodologia, rauhantutkimus, tulevaisuuden tutkimus, talousteoria, globaali poliittinen talous ja globaalin politiikan teoria.
Patomäki on lisäksi kansalaisaktivisti, joka on toiminut erityisesti eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa kansalaisyhteiskunnassa. Hänen viimeisin suomeksi julkaistu kirjansa on Suomen talouspolitiikan tulevaisuus (Helsinki: Into 2015) ja hänen uusin kirjansa Exits and Conflicts: Disintegrative Tendencies in Global Political Economy ilmestyy syyskuussa 2017 (Lontoo ja New York: Routledge).
FT Jaakko Närvä: Ufotutkimuksesta Suomessa, ufotodisteista ja ufofilosofiaa
Jaakko Närvä on filosofian tohtori (uskontotiede). Hän on tehnyt väitökirjansa ufouskonnollisuudesta Helsingin yliopistossa, ollut vuosia mukana suomalaisessa ufoharrastustoiminnassa, ja tutkinut ufoaihetta laajasti.
Alustuksessaan Närvä kertoo Suomen Ufotutkijat ry:n, Suomen suurimman ja perinteikkäimmän ufoyhdistyksen, historiasta ja toiminnasta. Samalla hän tarkastelee kysymystä ufoilmiöön liittyvistä todistusaineistoista ja pohtii kulttuurisen ja mahdollisesti todellisen ufoilmiön filosofisia merkityksiä.
Viime kesän Puistofilosofia-viikolla vieraillut toimittaja Perttu Häkkinen haastatteli Närvää verrattomassa radio-ohjelmassaan. Haastattelu ufoja ja ufologiaa käsitelleestä jaksosta on kokonaisuudessaan kuunneltavissa TÄÄLTÄ.
LAUANTAI 29.7.2017
klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto
Sana on vapaa
Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton selkäranka. Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan!
Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto
TkT Tiina Sarja: Mihin voi enää luottaa? Mielipiteen ja tieteen konflikti julkisuudessa.
Totuudenjälkeisellä aikakaudella mielipiteillä ja karismaattisella retoriikalla tuntuu olevan enemmän vaikutusta ihmisiin kuin kuivakoilla tieteellisillä faktoilla. Julkisuuden tietojen perusteella ihminen helposti hämmentyy: Ilmastonmuutos kiistetään valtionpäämiestasolla ja voi on vuoroin superfood tai supermyrkky. Sekavat ja alati muuttuvat tutkimustulokset jäävät uskottavampien kokemustietojen ja nasevien letkautusten varjoon. Alustuksessa pohditaan mitä eroa on kokemustiedolla ja tieteellisellä tiedolla ja miksi ne usein ovat ristiriidassa. Kuinka vastakkainasettelusta päästäisiin aitoon keskusteluun?
Tiina Sarja on vapaa kirjoittaja, joka työskentelee tekniikan alalla. Häneltä on ilmestynyt syksyllä 2016 tietokirja Kuka oikein tietää – Kun mielipide haastoi tieteen. Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori ja tiedeviestinnän maisteri.
Tiina Sarja vieraili viime syksynä Rikun ja Tunnan vieraana Docventures -dokumenttielokuva-sarjassa pohtimassa käsikirjoittaja Juha Hurmeen ja mentalisti Pete Poskiparran kanssa herkkäuskoisuuden ja huuhaan merkitystä. Katso hieno keskustelutilaisuus TÄÄLTÄ.
Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto
FT Mari Pulkkinen: Surun sylissä – tuoreita tulkintoja kuolemansurusta.
Läheisen kuolema on ihmiselämän merkityksellisimpiä tapahtumia. Tästä huolimatta suru ymmärretään usein häiriötilaksi, josta tulisi pyristellä eroon. Modernin ajan tulkinnat ovatkin tehneet surusta tavoitteellisen suorituksen – tarmokas surutyö pitäisi saada tehdyksi ja surun vaiheet läpikäydyiksi, mieluiten ripeästi. 2000-luvun surevan uusimpana tavoitteena siintää surusta selviytyminen.
Kuva surusta ajassa mitattavissa olevana mielen ponnistuksena ei aina vastaa surevien omaa kokemusta. Eroon pääsemistä mielekkäämpää saattaa olla surun vaaliminen, sillä murheellinen on ihmiselämässä erityisen merkityksellistä. Ristiriita vakiintuneiden surukäsitysten ja toteen elettyjen kokemusten välillä vaikeuttaa niin surun kuin surevien ymmärtämistä, ja siksi tarvitaan tuoreita tulkintoja.
Alustus avaa uuden näköalan surun luonteeseen. Läheisen menettäminen nähdään kokemukseksi, joka on enemmän kuin kohti päämäärää etenevä työstämisen prosessi. Kokemus ei kosketa ainoastaan mieltä vaan kaikkea sitä, mistä ihmisessä olemisessa on kyse. Kokemus ei myöskään mene ohi – se jättää aina jälkensä, eikä siitä ei tarvitse päästä yli tai selviytyä. Häiriötilan sijaan suru ymmärretään olemisen tilaksi, josta ei ole kiire mihinkään.
Mari Pulkkinen on sureva äiti ja tytär sekä suomalaisesta surusta väitellyt filosofian tohtori. Syyskuussa 2017 ilmestyy Marin väitöstutkimukseen pohjaava tietokirja ”Surun sylissä – Suomalaisten kokemuksia menetyksestä” (Kustantamo S&S).
Hyvä johdatus puiston keskusteluihin on Yle Radio 1:n Horisontti-ohjelman keskustelu suomalaisesta kuolemansurusta, johon myös Mari Pulkkinen osallistui. Kuuntele haastattelu TÄÄLTÄ.
FM Noora Tienaho: Johdatus elektronisen musiikin filosofiaan.
Kuinka sähköinen äänen tuottaminen ja käsittely ovat muuttaneet näkemyksiämme musiikkiteoksesta, sen esittämisestä ja säveltämisestä? Onko kuulemisen tapamme muuttunut? Vapauttaako kehittyvä teknologia säveltäjän tradition kahleista, vai tekeekö se hänestä koneen orjan? Perustuuko elektroninen musiikki matemaattisiin kaavoihin, vai laskeeko se kaiken sattuman varaan?
Esitelmässä pohditaan elektronisen musiikin herättämiä kysymyksiä sekä historian että nykypäivän näkökulmista.
Noora Tienaho tarkastelee väitöskirjassaan teknologisen kehityksen vaikutuksia musiikilliseen materiaaliin, sävelteoksen muotoon ja säveltäjän asemaan. Tutkimus nojaa Theodor W. Adornon filosofiaan, jota täydennetään elektronisen taidemusiikin avulla. Väitöskirjatyön ohella Tienaho toimii filosofisen niin & näin -lehden toimittajana, opiskelee musiikkitiedettä ja soittaa selloa.
VIII Puistofilosofia-viikon päätös & Verde.
Puistofilosofi Antti Sorri suorittaa VIII Puistofilosofia-viikon syväanalyysin loppusanoissa. Ajattelun ja dialogin festivaali päättyy upeasti musiikilliseen ilotulitukseen, kun Bar No Namen lavan ottaa haltuun elektronista ja akustista musiikkia upealla tavalla yhdistelevä Verde.
Mikään muu yhtye tuskin sopisi paremmin Puistofilosofia-viikon päätteeksi. Mika Rintalan luotsaama bändi luottaa elektronisten ja akustisten soittimien uskomattomaan, improvisoituun synteesiin. Ambientti, unenomainen äänellinen ja musiikillinen maisema velloo eteenpäin loistossa, jossa on kuunneltavissa kaikuja sellaisista suuruuksista, kuin Bitches Brew -kauden Miles Davisista ja alkuaikojen Pink Floydista.
Välähdyksiä Verden upeasta musiikista voi tavoittaa tutustumalla Mika Rintalan kuvaamiin videoihin videopalvelu Vimeossa. Tuore konserttitaltiointi Seinäjoelta viime helmikuulta todistaa osuvasti, millaisesta musiikillisesta elämyksestä on oikein kyse. Katso, kuuntele ja vakuutu Verden taiasta TÄÄLTÄ.