XIV Puistofilosofia-viikko 16.-20.7.2024

XIV Puistofilosofia-viikon 16.-20.7.2024 ohjelman ensimmäinen versio on julkaistu 12.5.2024. Ohjelma täydentyy vielä useammalla ohjelmanumerolla ja muilla yksityiskohdilla lähiaikoina. Seuraa päivityksiä kotisivuillamme ja some-kanavillamme (FacebookX, BlueskyInstagram & Youtube @Puistofilosofia). Viimeisin päivitys: 19.5.2024. Kaikki oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.

Puistofilosofian ohjelma on kaikille avoin, esteetön ja maksuton. Tutustu myös festivaaliviikolla järjestettävään ohjeisohjelmaan joka on listattu virallisen ohjelman loppuun.

TIISTAI 16.7.2024

Klo 13.00 Ikaalisten Keskuspuisto

Puistofilosofia-viikon avajaiset 2023.

XIV PUISTOFILOSOFIA-VIIKON AVAJAISET

Sinisiä ajatuksia Ikaalisissa jo 14. kerran. Vuonna 2024 juhlistetaan Sivistyksen teemavuotta 2024 ja kaikki teemavuoden kantavat aiheet on pyritty sisällyttämään myös XIV Puistofilosofia-viikon 16.-20.7.2024 ohjelmaan.

Puistofilosofi Antti Sorri esittelee avajaispuheenvuorossaan lyhyesti viikon ohjelmallisia sisältöjä sekä Sivistyksen teemavuoden 2024 merkitystä – filosofista näkökulmaa tietenkään unohtamatta.

Avajaisten ohjelma on työn alla, ja sen tarkemmat yksityiskohdat selviävät vielä hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua.

Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto

YTT Mika Aaltola.

YTT MIKA AALTOLA:

Alustuksen otsikko ja kuvaus sisällöstä ilmoitetaan myöhemmin.

Mika Aaltola tunnetaan työstään Ulkopoliittisen instituutin johtajana sekä vuoden 2024 ehdokkuuksista presidentinvaalissa ja eurovaalissa. Aiemmin Aaltola on toiminut vierailevana tutkijana Cambridgen, Sciences Po’n ja Johns Hopkinsin yliopistoissa sekä vierailevana professorina Minnesotan yliopistossa ja Tallinnan yliopistossa. Hän on dosentti Tampereen yliopistossa, josta hän väitteli tohtoriksi vuonna 1999.

Kansan tietoisuuteen hän nousi analyyseistä vuoden 2020 Yhdysvaltain vaalien yhteydessä ja viimeistään vuonna 2022 Venäjän hyökkäyksen jälkeen kommentaattorina tv-lähetyksissä, sekä rauhoittavasta ja inhimillisestä otteesta puheenvuoroissaan ja kirjoituksissaan. Vapaa-ajalla hän viettää aikaa perheensä kanssa, harrastaa lenkkeilyä ja shakkia.

Klo 17.00 Juhlatalo Oma Tupa

TT Jyri Komulainen.

TT JYRI KOMULAINEN: Vievätkö kaikki uskonnot samaan päämäärään? Uskontojen moneus teologisena ja filosofisena ongelmana

Lähes neljännes suomalaisista ajattelee uusimman kyselytutkimuksen valossa kaikkien uskontojen opettavan pohjimmiltaan samaa ikuista totuutta. Luennossa luodaan katsaus ajatuksen aatehistoriaan, joka vie aina Intiaan asti. Lisäksi pohditaan väitteeseen liittyviä ongelmia teologian ja filosofian näkökulmasta.

Jyri Komulainen on Helsingin yliopiston dogmatiikan dosentti, joka on erikoistunut uskontojen kohtaamisen teologiaan ja Intian uskontoihin.

Klo 20.00 Bar No Name

Riina Tanskanen (vas.) ja Samu Kuoppa.

RIINA TANSKANEN & SAMU KUOPPA: Illuusio kapitalismin vaihtoehdottomuudesta

Kapitalistisen järjestelmän kriisistä on kirjoitettu viimeisen vuosikymmenen aikana laajasti. Järjestelmän ongelmat nousevat jatkuvasti esille esimerkiksi ekokriisin kehityksen sekä taloudellisen eriarvoisuuden ja mielenterveysongelmien räjähdysmäisen kasvun myötä. Samaan aikaan kapitalistisesta järjestelmästä pidetään kiinni tiukemmin kuin koskaan. Se nähdään vaihtoehdottomana mallina yhteisen elämän järjestämiselle.

Tanskasen ja Kuopan syksyllä 2023 julkaistu Kapitalismin suuri illuusio (Into) käy läpi kapitalismiin liittyviä harhakuvia ja purkaa ajatusta kapitalismin vaihtoehdottomuudesta osoittaen sen olevan tosiasiallisesti mahdollisista vaihtoehdoista pahimpia. Läpi kaksisataavuotisen historiansa ihmiskunnan edistyksen airuena esitetty kapitalismi on rapauttanut demokratiaa, pitänyt yllä orjuutta ja ruokkinut epätasa-arvoa. Kapitalismin suuri illuusio demokratisoi talouskeskustelua palauttamalla talouspuheen arjen tasolle ja kysyy, miksi hoiva nähdään kustannuseränä, miksi ympäristön tuhoaminen kasvattaa taloutta ja miksei talouden tehtävä ole taata jokaisen ihmisen perustarpeet.

Riina Tanskanen (s. 1998) on tamperelainen sarjakuvapiirtäjä ja yhteiskuntakriitikko. Hänen karnevalistisen vakava Tympeät tytöt on noussut suomalaisen popfeminismin suosituimmaksi projektiksi. Vuonna 2021 ilmestynyt Tympeät tytöt -sarjakuvateos oli bestseller ja Sarjakuva-Finlandia-ehdokas. Vuonna 2022 Tanskaselle myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto yhteiskunnallisen keskustelun avaamisesta ja tiedonvälityksestä sarjakuvan keinoin.

Samu Kuoppa (s. 1995) on tamperelainen kirjoittaja-aktivisti. Kuoppa tekee valtio-opin väitöskirjaansa Tampereen yliopistolla energiapolitiikan valtasuhteista.

Tanskanen ja Kuoppa päätoimittavat yhdessä postmillenniaalien verkkomediaa Vita nuovaa.

Klo 22.00 Bar No Name

Tuttuun tapaan avajaispäivän myöhäisilta on omistettu musiikille ja yhdessäololle, kun puistofilosofit tapaavat toisiaan vuoden tauon jälkeen. Tuoppien ja keskustelujen lomassa toimii erityisesti menevä musiikki, josta tänä vuonna vastaa musiikin todellisen moniottelija Marko Ahon kokoonpano, jonka tarkemmat tiedot ja kuvaus toimitetaan lähiaikoina.

KESKIVIIKKO 17.7.2024

Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto

VAPAAT KESKUSTELUT

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Keskustelujen aihe valitaan keskustelijoiden joukosta yhdessä.

Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa ja rakentavassa hengessä ja usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.

Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.

Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto

TT, FT Risto Saarinen.

TT, FT RISTO SAARINEN: Miten Immanuel Kant antaa meille ymmärrystä ja toivoa?

Immanuel Kantin syntymän 300-vuotisjuhlavuonna 2024 hänen ajatteluaan on maailmalla yhdistetty moniin ajankohtaisiin aiheisiin. Alustuksessa luodaan katsaus saksalaiseen keskusteluun ja esitetään ajatuksia Kantin toivokäsityksestä.

Kantin ajattelu muodostaa eräänlaisen tieteen keskusaukion, joka rajautuu yhdeltä reunalta skientismiä eli luonnontiedeuskovaisuutta vastaan. Kant puolustaa vapauden ja oikeuden asiaa ja vastustaa algoritmien ylivaltaa.

Toiselta reunalta Kantin keskusaukio rajautuu populismia ja postmodernismia vastaan. Kant ei usko jokaisen voivan tuottaa oman katsomuksensa, vaan tiedeperustainen ajattelu luo yhtenäisen ja valistuneen maailmankuvan. Näin keskusaukio antaa meille ymmärrystä.

Keskusaukiolle halutaan lisätä vielä ajatus siitä, mitä meillä on lupa toivoa. Ymmärryksen asettamissa rajoissa meillä on oikeus toivoa hyviä asioita, kuten luontokadon voittamista tai uskonnon tarjoamaa apua.

Risto Saarinen on ekumeniikan professori Helsingin yliopistossa. Hänen kirjansa Oppi toivosta (Gaudeamus 2020) katsoo Kantin suuntaan niin teologian kuin filosofian näkökulmista käsin.

Klo 14.00 Rahkola

Alustuksen esiintyjä, otsikko ja sisältö ilmoitetaan pian.

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FM Onerava Kiianlinna.

FM ONERVA KIIANLINNA: Mitä on kauneus?

Estetiikka on filosofian osa-alue, jonka keskeisiin kysymyksiin kuuluvat esteettisiin arvoihin liittyvät ongelmat. Esteettisiä arvoja ovat esimerkiksi kauneus, seesteisyys, kauhu ja groteskius. Esteettiset arvot ovat läsnä taiteen ja erityisten juhlahetkien lisäksi myös arjen elinympäristöissä ja kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. Siksi jokaisella onkin jo varsin hyvät lähtökohdat niiden filosofiselle pohtimiselle.

Tässä sessiossa keskitytään kauneuteen mutta keskustellaan siitä laajasti: Voidaanko kauneuden käsitettä määritellä? Onko jonkin asian (esimerkiksi maiseman tai käytöstapojen) kauneus katsojan silmässä vai asiassa itsessään? Tarvitaanko kauneuden havaitsemiseen harjaannusta tai erityistä koulutusta vai onko kyky sisäsyntyinen? Havaitsevatko muut eläimet kuin ihmiset kauneutta? Entä mikä on kauneuden merkitys ihmisyydelle – kuuluuko kauneuden havaitseminen sivistykseen?

Session myötä osallistujille muodostuu käsitys estetiikan tieteenalasta ja siitä, miten kauneutta ja sen havaitsemista voidaan pohtia filosofisesti.

Onerva Kiianlinna tutkii estetiikan väitöskirjassaan ihmisen kykyjä muodostaa esteettisiä arvostelmia (esimerkiksi ”X on kaunis”), sitä miten nämä kyvyt toimivat, millaista tietoa ne tuottavat ja miten ne välittyvät ihmiseltä toiselle. Onerva on Suomen Estetiikan Seuran varapuheenjohtaja sekä Pohjoismaiden estetiikan seuran sihteeri.

Suomen Estetiikan Seuraan voit tutustua TÄÄLTÄ.

Klo 17.00 Rahkola

Petri Aarnio.

PETRI AARNIO: Liaanilla oksalta oksalle. Tarzanin maaginen realismi.

Missä mahdollisessa maailmassa Tarzan ja muut toimintasankarit liihottavat? Missä mielessä Tarzan on totta ja mitä niiden kertominen lukijasta? Minkälaiseen todellisuuspakoon lukija syyllistyy Edgar Rice Burroughsia lukiessa?

Puhujana Tarzan-entusiasti, sarjakuvatoimittaja ja -graafikko Petri Aarnio.

Klo 19.00 Elokuvateatteri Altin sali

PUISTOFILOSOFIA GOES MOVIES: 2001: AVARUUSSEIKKAILU

XIV Puistofilosofia-viikolla mennään tietysti myös elokuviin. Sivistyksen teemavuoden 2024 kunniaksi puistofilosofeille esitetään mestariohjaaja Stanley Kubrickin unohtumaton tieteiselokuvien klassikko 2001: Avaruusseikkailu (1968).

Tieteiskirjailijoiden grand old man Arthur C. Clarken kanssa ainutlaatuisena yhteistyönä valmistuneen elokuvan tarina lähtee liikkeelle ihmiskunnan aamunkoitosta, siirtyen nykyaikaan ja tulevaisuuteen, kurkottaen viimein kohti äärettömyyttä ja sen ylitsekin. Kahden oman alansa mestarin yhteistyö hakee historiassa vertaistaan.

Nietzscheläiset sävyt ihmisen kehitysutopioineen, vieraan älyn kohtaaminen, teknologian ja 1950- ja 1960 -lukujen avaruusohjelmien ihailu, tulevaisuuden ennustaminen sekä avaruuden äärettömyyden ihmettely upealla visuaalisrunollisella kerronnalla toteutettuna tekevät elokuvasta ainutlaatuisen elämyksen.

Kubrickin 2001: Avaruusseikkailu on vaikuttanut elokuva- ja populaarikulttuuriin tavalla, johon harvat ovat yltäneet. Se on vaikuttanut science fictionin genreen ehkä kaikkein merkittävimmin kysyessään, mitä on vakavasti otettava tieteiselokuva. Puistofilosofia-viikolla esitetään tuore, elokuvaohjaaja Christopher Nolanin kustantama remasteroitu kopio. 2001 on niitä elokuvia, jota ei voi yksinkertaisesti katsoa television näytöltä. Se on koettava isolta kankaalta. Pääosissa

Katso elokuvan traileri TÄÄLTÄ.

Jarmo Laitaneva.

Eikä elokuvaesitys olisi mitään ilman kelpo pohdiskeluja ja keskusteluja elokuvasta itsestään ja sen merkityksestä. Tuttuun tapaan elokuvasta järjestetään keskustelupaneeli, jossa tänä vuonna nähdään Ylen verrattoman ja ehdottomasti kuuntelemisen arvoisen Kirja vs. Leffa -podcastin toimittaja Jarmo Laitaneva, sekä muutenkin aihepiiriin vihkiytynyt, elokuvaa palvova upea raati.

Iltaa elokuvan jälkeen jatketaan vapaamuotoisesti Bar No Namen terassilla, elokuvan jättämistä tuntemuksista keskustellen. Eiköhän maailmankaikkeus merkityksineen ole sen jälkeen valjennut kaikille.

Virittäydy tunnelmaan kuuntelemalla elokuvaa ja kirjaa erinomaisesti ruotinut Kirja vs. Leffa -podcastin jakso on TÄÄLTÄ.

Klo 23.00 Bar No Name

Elokuvan jälkeen. Vapaamuotoista iltakeskustelua Bar No Namessa 2001: Avaruusseikkailun jättämistä tuntemuksista, sekä tietenkin kaikesta muustakin mahdollisesta hyvässä seurassa.

TORSTAI 18.7.2024

Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto

VAPAAT KESKUSTELUT

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Keskustelujen aihe valitaan keskustelijoiden joukosta yhdessä.

Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa ja rakentavassa hengessä ja usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.

Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.

Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FT Maijastina Kahlos.

FT MAIJASTINA KAHLOS: Magia ja antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten maailmankuva

Maijastina Kahlos kertoo tietokirjastaan Taikakirja: Magia antiikin Kreikassa ja Roomassa (Otava 2023). Kahlos kertoo antiikin ihmisten maailmankuvasta, uskonnosta, magiasta, tiedonhalusta, tarpeesta ymmärtää maailmaa. Keskustelemme antiikin ihmisten arjesta, siitä miten ihmiset koettivat parhaansa mukaan selviytyä taudeista, synnytyksistä, sodasta, luonnonkatastrofeista erilaisten loitsujen ja kirousten avulla.

Maijastina Kahlos on latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti Helsingin yliopistossa ja antiikintutkija Lissabonin yliopistossa. Tutkimustensa lisäksi Kahlos on julkaissut useita tietokirjoja antiikin Roomasta, kirjoittaa blogia https://maijastinakahlos.net/kirjat/  ja julkaisee podcast-sarjaa ”Antiikki nyt!”

Klo 14.00 Rahkola

Niko Kettunen. Valokuva: Mikko Käkelä.

NIKO KETTUNEN

Vuoden tiedetoimittaja 2024 Niko Kettusen alustuksen tarkempi sisältö geeniteknologiasta ja geenimuokkauksesta ilmoitetaan myöhemmin.

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FM Lotta Vuorio. Valokuva: Sami Perttilä.

FM LOTTA VUORIO: Menneisyys ja nykyisyys, peräkkäin vai rinnakkain? Historian rakentuminen ja merkitys tässä päivässä

Edesmennyt historioitsija Greg Dening on todennut viisaasti, että ”Historia on yksi niistä sanoista, joka kukistaa kenet tahansa, joka haluaa määritellä sen tai sanoa jotain poikkeavaa siitä”. Koska kaikki menneisyyttä koskeva kiinnostus tutkimusaiheita ja näkökulmia myöten lähtee liikkeelle tästä päivästä, on menneisyyttä koskeva historiallinen tieto ja ymmärryksemme luonteeltaan elävää ja muuttuvaa. Opimme menneisyydestä yhä enemmän sitä mukaa, kun ymmärrämme katsoa sitä eri puolilta erilaisia lähdeaineistoja hyödyntäen. Tätä monimuotoista ja muuttuvaa tietokokoelmaa menneisyydestä kutsumme historiaksi.

Samaan aikaan, kun ymmärryksemme historiasta muuttuu uuden tiedon myötä, on käsityksemme monista historian aiheista lähtökohtaisesti vakaa ja pysyvä, identiteettejä määrittävä. Kiinnostavaa on, millä tavoin uusi historiantutkimuksen tieto tavoittaa yleisönsä. Mikä merkitys tiedeviestinnällä on siinä, että ihmiset oppivat uutta ja pystyvät hyödyntämään oppimaansa sivistyneesti?

Mikä historian rooli on nykypäivässä? Onko historia jotain, joka yksiulotteisesti edeltää nykyisyyttä, vai rakentuuko historia rinnallamme nykyisyydessä? Vuoden 2024 sivistyksen teemavuotta kunnioittaen tarkoituksena on pohtia, onko menneisyyttä tunteva ihminen sivistyneempi kuin historian heitteille jättävä. Mitä menneisyydestä kuuluu tietää ollakseen sivistynyt?

Klo 17.00 Rahkola

FT ELISA MIKKOLA: Maailman onnellisimman maan naiset ja enkelit

Suomalainen uskonnollinen maisema on muuttunut 2000-luvulla. Muutosta kuvaavat maallistuminen, yksilöllistyminen, mediatisaatio sekä moniarvoisuus- ja -kulttuurisuus. Tutkimukset esittävät korkean elintason ja eksistentiaalisen turvallisuuden vähentävän uskonnon merkitystä nykyajan ihmisten elämässä. Suomi on maailman onnellisin maa seitsemättä vuotta peräkkäin. On kiinnostavaa, että maailman onnellisimman maan naiset, jotka elävät korkean elintason maassa, kääntyvät arjessaan enkeleiden puoleen. Mitä enkelihenkisyys antaa heille?

Enkelihenkisyys on naisten aluetta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Se on eletyn uskonnon tai pikemminkin eletyn henkisyyden tavoin käytännöllistä, jossa tärkeintä on kokemus, eikä niinkään uskonnon institutionaaliset muodot tai sisällöt. Enkeli on traditionaalinen, alati myönteinen hahmo, joka muuntautuu helposti nykyajan henkisyyteen.

Irlantilaisen mystikon ja enkelinäkijän Lorna Byrnen tilaisuuksissa vuosina 2011 ja 2015 kerätyt Enkelit Suomessa -kyselyt kertovat, että enkeleistä kiinnostuneet naiset ovat hyvin koulutettuja, keskiluokkaisia ja he työskentelevät keskiluokkaisissa ammateissa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutussektorilla, joten heidän eksistentiaalinen turvallisuutensa vaikuttaisi suhteellisen korkealta. Heidän enkelikokemuksensa olivat myönteisiä, ja niissä tulivat esille lumo, avun ja neuvojen saaminen sekä ystävyys ja tuki vaikeissa tilanteissa. Modernit enkelit auttavat tässä ja nyt, eikä niiden apua tarvitse odottaa tuonpuoleiseen. Perinteistä uskonnollisuutta enemmän heitä näyttää kutsuvan uskontoperinteiden rajat ylittävä henkisyys, jossa on mahdollista yhdistää vapaasti ja omaehtoisesti erilaisia elementtejä.

Sosiaalinen turvallisuus ja hyvinvointi eivät näytä riittävän vastaamaan suomalaisten naisten elämän merkityksellisyyttä koskevaan kysymykseen, vaan he kääntyvät uushenkisyyden ja enkeleiden puoleen etsiessään apua ja tukea. Enkelit myös tuottavat lumoa naisten elämään tavalla, jota institutionaalinen uskonto ei tarjoa.

Klo 20.00 Bar No Name

YTT SALLA TUOMIVAARA:

Salla Tuomivaaran alustuksen otsikko ja esittely julkaistaan lähiaikoina.

Klo 22.00 Bar No Name

J.J.Kastanja.

J. J. KASTANJA ESITTÄÄ: ”Sivistyksen haaksirikko”

Jyväskylän filosofisimpiin yhtyeisiin lukeutuva J. J. Kastanja tarjoilee kuulijoilleen elämysmatkan vaihtoehtoisen suomenkielisen rock-musiikin syvyyksiin. Vuonna 2018 perustettu bändi saapuu Puistofilosofiaan poikkeuksellisesti akustisena kolmikkona. Yleisön hämmennykseksi luvassa on ainakin musiikillisia koukkuja, sanoituksellista ilonpitoa ja filosofista poljentoa.

Sivistyksen teemavuotta 2024 kunnioittaakseen J. J. Kastanjan kesäinen setti rakentuu sivistyksen ympärille siihen malliin, että narrien laivat karautetaan aavikolle, eläinnaamaiset jumalat säntäävät ihmisten keskelle ja saatanan pellet rysäyttävät maailmanjärjestykset uusiksi. Pohjamudilta ei vältytä.

J. J. Kastanja kunnioittaa omalaatuisella tavallaan muun muassa Sielun Veljien, CMX:n ja YUP:n musiikillista perintöä. Järjellistä haaksirikkoa luotsaavat monissa filosofisissa liemissä keitetyt Jarno Hietalahti, Onni Hirvonen ja Juhana Toivanen. Etukäteisvaroituksen yhtyeen musiikista voi hakea TÄÄLTÄ.

Yhteistä J.J. Kastanjan miehistölle on, että he kaikki ovat esiintyneet Ikaalisten Puistofilosofia-viikolla sen historian aikana. Luvassa on siis todellinen redux!

PERJANTAI 19.7.2024

Sivistyksen teemavuoden 2024 kunniaksi järjestettävä ohjelma muuttaa festivaalin perjantain 19.7.2024 aikatauluja hivenen. Ikaalisten Keskuspuistossa järjestettävän ohjelman vuoksi Vanha Tampereentie on liikenteeltä suljettuna klo 09.00-17.00 välisenä aikana välillä Tuulensuuntien ja Alasenkadun risteyksestä Itsenäisyydenkadun ja Kyrösselänkadun risteykseen (lippuaukio). Myös Turkinpolulta ja Mänttikujalta ei ole pääsyä Vanhalle Tampereentielle.

Päivän ohjelmaa on valmistettu yhteistyössä Puistofilosofia ry:n pitkäikäisen yhteistyökumppani Suomen Akatemian kanssa. Sivistyksen teemavuosi tuo Ikaalisten Keskuspuistoon Akatemian kutsumia upeita tieteilijöitä. Sydämellisesti tervetuloa mukaan keskustelemaan ja pohtimaan, mitä sivistys on.

Klo 11.00 Rahkola

VAPAAT KESKUSTELUT

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Keskustelujen aihe valitaan keskustelijoiden joukosta yhdessä.

Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa ja rakentavassa hengessä ja usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.

Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.

Perjantain 19.7.2024 Vapaat keskustelut pidetään poikkeuksellisesti Rahkolassa.

Klo 13.00 Ikaalisten Keskuspuisto

Akateemikko Ilkka Niiniluoto.

AKATEEMIKKO ILKKA NIINILUOTO: Miten tieto ja osaaminen muuttuvat sivistykseksi

Akateemikko Ilkka Niiniluoto pitää alustuksen aihhesta, miten tieto muuttuu sivistykseksi. Tarkempi otsikko ja kuvaus toimitetaan myöhemmin.

Sitä ennen kannattaa tutustua Suomen Akatemian Tietysti.fi -sivuston upeaan haastatteluun, jossa Niiniluoto pohtii sivistyksen merkitystä paitsi itselleen, myös suomalaiselle tieteelle ja opetukselle. Johtotähtenä haastattelussa on ajatus sivistyksestä elinikäisenä oppimisena. Artikkeli on luettavissa TÄÄLTÄ.

Akateemikko Ilkka Niiniluoto on kirjoittanut laajasti tieteen luonteesta ja tieteellisestä ajattelusta. Hän on koko uransa ajan ollut aktiivinen ja monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja keskustelija. Tieteenfilosofina Niiniluodon kiinnostuksen kohteena on ollut muun muassa tieteellisen tiedon edistyminen: kun kaksi teoriaa kuvaa samaa ilmiötä eri tavoin, niin millä perusteilla voidaan sanoa, että toinen on oikeampi kuin toinen? Tämä teoksessa Truthlikeness (1987) kehitelty totuudenkaltaisuuden käsite on tieteen kannalta erittäin merkittävä. Tieteellisen realismin merkitystä hän on puolestaan nostanut esiin laajasti siteeratussa kirjassaan Critical Scientific Realism (1999). Yliopistourallaan hän toimi paitsi professorina myös Helsingin yliopiston vararehtorina ja kanslerina. Tieteen akateemikon arvonimen hän sai vuonna 2017.

Klo 14.30 Ikaalisten Keskuspuisto

SIVISTYS TARVITSEE SINUA! -PANEELIKESKUSTELU

Sivistys-teeman huipentuma XIV Puistofilosofia-viikolla koetaan Sivistys tarvitsee sinua! -paneelikeskustelussa, joka järjestetään yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. Keskustelussa ovat mukana tieteen akateemikko Ilkka Niiniluoto, akatemiatutkijat Timo Miettinen ja Säde Hormio sekä väitöskirjatutkija, Menneisyyden jäljillä -podcastin tuottaja Lotta Vuorio. Yle Kulttuuriykkösen filosofoiva toimittaja Jakke Holvas juontaa keskustelun.

Tarkempi esittely keskustelupaneelista ja siihen osallistuvista luvassa lähiaikoina.

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FT SÄDE HORMIO: Kollektiivinen vastuu ja ilmastonmuutos

Alustuksen tarkempi esittely toimitetaan lähiaikoina.

Akatemiatutkija Säde Hormio pohtii filosofian tutkimuksessaan yhteisen vastuun käsitettä: millä tavoin voimme olla yhdessä vastuussa kollektiivisesti aiheutetuista vahingoista, sekä miten tiedolliset normit vaikuttavat tähän. Yhteisen vastuun kysymykset nousevat esiin esimerkiksi silloin, kun alamme keskustella ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos on aiheutunut ihmisten toiminnasta pitkällä aikajänteellä globaalisti, ja nykyiset päästöt vaikuttavat ilmakehässä pitkälle tästä eteenpäin. Vastuu jakautuu siten eri sukupolvien välille. Mikä on kansalaisten vastuu juuri nyt siitä, että elämäntapamme olisi kestävällä pohjalla?

Klo 20.00 Juhlatalo Oma Tupa

Mentalisti Pete Poskiparta.

MENTALISTI PETE POSKIPARTA Huijareitten jäljillä

Suomen kansainvälisesti arvostetuin mentalisti Pete Poskiparta pohtii yleisön kanssa illuusioiden luomisen eettisiä näkökulmia ja kertoo historian suurista huijareista, jotka ovat väittäneet omaavansa yliluonnollisia kykyjä siinä, missä taikuri on tietänyt kaiken perustuvan silmänkääntötemppuihin. Näin Poskiparta jatkaa ammattitaikurien Harry Houdinista James Randiin saakka jatkunutta pitkää perinnettä, jossa taikurit ovat halunneet valistaa yleisöä Luvassa on tietenkin myös alustusta tukeva taikashow.

Tarkempi ohjelmakuvaus tulossa lähiaikoina.

LAUANTAI 20.7.2024

Klo 10.00 Rahkola

TEATTERI TIE: Telin tutkimusmatka tulevaisuuksiin

Teatteri Tie kiertää Suomea kesällä 2024. Puistofilosofia-viikolla on jälleen mahdollisuus nauttia teatteria, jossa herkullinen, näytelty dialogi osuu elämää käsitteleviin suuriin filosofisiin kysymyksiin, soveltuen pohdittavaksi niin lapsille kuin aikuisillekin.

Hannu Raatikainen on dramatisoinut Otto Tähkäpään lastenkirjasta Telin tutkimusmatka tulevaisuuksiin (Tammi 2021) lasten- ja aikuistennäytelmän, jossa nähdään kolme huimaa seikkailua kolmeen tulevaisuuteen.

Delfoi: Sinähän pidät jännittävistä seikkailuista vai mitä?
Teli: (nyökkää)
Delfoi: Siinä tapauksessa tulet pitämään tulevaisuuksien tutkimisesta. Seikkailuista, joissa sankari jättää taakseen tutun ja turvallisen nykyhetken ja suuntaa urheasti kohti tuntematonta – vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin.
Teli: Vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin?
Delfoi: Niin. – Meidän on rakennettava aikakone!

Ja näin, tämän aikakoneen siivin, siirtyvät Teli ja hänen mukanaan yleisö hurjille aikamatkoille omalla maapallollamme seuraamaan tieteiselokuvaa muistuttavan Megapoliksen robotisoitunutta elämää, roskien päällä kelluvan Polymerian hypertodellisuutta sekä Suuren Murroksen jälkeistä jännittävän seesteistä maailmaa.

Aikamatkojen väleissä jutustellaan yleisön kanssa eri tulevaisuuksien herättämistä ajatuksista ja tarjotaan sille mahdollisuuden vaikkapa matkia näytelmän hahmoja sekä tehdä muitakin pieniä teatterillisia kokeiluja nähtyjen tulevaisuuksien innoittamina. Näytelmän roolissa loistaa Inka Reyes.

Esityksen kesto väliaikoineen noin 1h 10 min ja se soveltuu yli viisi-vuotiaille.

Klo 11.00 Rahkola

PERHEPIKNIK

Teatteriesityksen jälkeen Rahkolan pihaan kokoonnutaan kaikille yhteiselle perhepiknikille. Mukana menossa MLL Ikaalisten osasto. Luvassa kaikkea mukavaa puuhaa ja tekemistä perheen pienemmille.

Klo 10.00 Ikaalisten Keskuspuisto

VAPAAT KESKUSTELUT

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Keskustelujen aihe valitaan keskustelijoiden joukosta yhdessä.

Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa ja rakentavassa hengessä ja usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.

Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.

Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FM VELI-MATTI RISSANEN: Cicero – eurooppalainen humanisti

Marcus Tullius Cicero (106 – 43 eKr.) oli roomalainen valtiomies, puhuja, kirjailija ja filosofi, jonka tuotanto käsittää retoriikan teoriaa käsitteleviä teoksia, puheita, filosofisia teoksia sekä laajan kirjejäämistön. Hänen filosofinen tuotantonsa käsittelee mm. etiikkaa, valtiofilosofiaa ja uskonnonfilosofiaa.

Vaikka Cicero kirjoitti useita filosofisia teoksia, hän ei ollut ns. ammattifilosofi vaan yhteiskunnallinen ajattelija, opettaja ja humanisti. Koska Ciceron ajattelu nojaa paljon kreikkalaisiin esikuviin, 1800-luvulta alkaen nykypäiviin saakka hänen filosofisia teoksiaan ei ole arvostettu juuri muussa suhteessa kuin hellenistisen filosofian lähteenä. Ciceron filosofisilla pohdinnoilla on kuitenkin ollut merkittävä vaikutus myöhäisantiikin, keskiajan ja uuden ajan ajattelijoihin. Esitelmässä tuodaan esiin Ciceron persoonaa, hänen tuotantoaan sekä hänen filosofista ajatteluaan sekä nostetaan esiin myös joitakin hänen ajatuksiaan, jotka ovat edelleen ajankohtaisia.

Klo 14.00 Ikaalisten Tori

IKAALINEN PRIDE -KULKUE

Viime vuonna Ikaalisissa järjestettiin historian ensimmäinen Ikaalinen Pride, jossa myös Puistofilosofia ry:lla oli ilo toimia yhteistyökumppanina. Vuonna 2024 yhteistyö jatkuu ja kaikilla puistofilosofeilla on mahdollisuus osallistua tärkeään tilaisuuteen paremman maailman puolesta. Sydämellisesti tervetuloa Ikaalinen Pride-kulkueeseen kävelemään ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta.

Ikaalinen Pride 2024 muu ohjelma ja myös tarkempi ohjeistus kulkueesta ilmoitetaan myöhemmin.

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FT Lauri Kallio. Valokuva: Kansalliskirjasto / Marko Oja.

FT LAURI KALLIO: Sisu ja sivistys – J.V. Snellmanin hegeliläinen Suomi

Puheenvuorossaan Lauri Kallio esittelee Suomen kansallisfilosofina pidetyn J.V. Snellmanin (1806–81) tulkintaa saksalaisen G.W.F. Hegelin (1770–1831) filosofiasta, miten Hegelin filosofian syvällinen omaksuminen vaikutti Snellmanin yhteiskunnalliseen toimintaan. Poiketen useista saksalaisista hegeliläisistä, Snellman saavutti urallaan suurta menestystä: hänestä tuli paitsi professori myös valtiomies. Hänen luonteessaan yhdistyi hämmästyttävällä tavalla pohjalainen periksiantamattomuus ja poliittinen realismi. Kallion mukaan Snellmanin asema orastavan suomalaisen kansallisuusaatteen sankarina ei aivan ongelmitta sopinut yhteen hänen hegeliläisen filosofiansa kanssa. Lopuksi tarkastellaan sitä, miten Snellmanin legenda vaikutti suomalaiseen filosofiaan autonomian ajan loppupuolella.

Lauri Kallio väitteli vuonna 2017 Helsingin yliopistosta J.V. Snellmanin filosofiaa käsitelleellä väitöskirjalla. Väitöksen jälkeen hän on tutkinut 1800-luvun idealistista filosofiaa Saksassa, Suomessa ja Pohjoismaissa. Vuonna 2023 hänelle myönnettiin filosofian historian dosentuuri Turun yliopistossa. Lauri Kallio on Puistofilosofia ry:n yhteistyökumppani Suomen Filosofisen Yhdistyksen edustaja XIV Puistofilosofia-viikolla.

Klo 17.00 Rahkola

FM RISTO KOSKENSILTA: Monta syytä tehdä itse

Viheliäisiin ympäristökriiseihin vastaaminen vaatii laajoja yhteiskunnallisia ja taloudellisia uudistuksia. Myöskään arkielämä ei voi pysyä ennallaan, koska materiaalista kulutusta on leikattava radikaalisti. Tässä tilanteessa sopii pohtia, mitä oikeastaan menetetään, kun kulutus vähenee, ja ennen kaikkea, mitä voidaan saada tilalle.

Filosofi, toimittaja Risto Koskensilta pohtii keinoja täyttää ostamisen jättämä aukko elämässämme. Hän tiivistää keinot sanapariin ”itse tekeminen”. Mitä voi oppia, kun valmistaa saippuansa itse ravintoloiden jäterasvasta? Miten suhde tavaraan muuttuu, kun ostamisen sijaan ompelee vaatteensa löytömateriaaleista? Onko mielekkäämpää takoa veitsi vai hankkia parilla eurolla parempi kirpputorilta? Miten resurssien taju kehittyy, kun pyrkii liikkumaan pikemminkin omavoimaisesti kuin moottoroidusti?

Vaikka kaikkien ei ole järkevää pyrkiä täysin omavaraisiksi, Koskensilta väittää, että itse tekemisen eetos juurruttaa maailmaan ja antaa elämälle sisältöä ja mieltä. Se kasvattaa entistä vapaampia ja sivistyneempiä kansalaisia, joita tarvitaan, kun tulevia ekologisesti kestävämpiä demokratioita rakennetaan.

FM Risto Koskensilta on toiminut toimittajana ja päätoimittajana filosofisessa niin & näin -aikakausilehdessä. Eurooppalaisen filosofian seura on Puistofilosofia ry:n yhteistyökumppani.

Klo 18.00 Bar No Name

XIV PUISTOFILOSOFIA-VIIKON JA IKAALINEN PRIDEN 2024 PÄÄTÖSBILEET

Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Perinteiseen tapaan viikon alustukset ja filosofiat kootaan yhteen Bar No Namessa. Luvassa on huippuohjelman saavuttavat päätösbileet Ikaalinen Priden kanssa. Illan upea ohjelma julkaistaan lähiaikoina.

Muuta ohjelmaa XIV Puistofilosofia-viikon 16.-20.7.2024 yhteydessä Ikaalisissa

IKAALINEN PRIDE 2024

Ikaalisissa järjestetään toista kertaa kaikkien ihmisten tasa-arvoisuutta julistava Ikaalinen Pride. Puistofilosofia-viikkoa Ikaalisissa järjestävä Puistofilosofia ry on mukana ylpeänä yhteistyökumppanina jo toisena vuonna peräkkäin. Ikaalinen Priden ohjelma noudattelee osittain XIII Puistofilosofia-viikon ohjelmaa. Tervetuloa mukaan! Tehdään yhdessä maailmasta parempi paikka meille kaikille.

Ikaalinen Pride 2024 ohjelma julkaistaan kevään ja kesän 2024 aikana.

PUISTOFILOSOFIAN FESTIVAALIRAVINTOLA OMALLA TUVALLA

XIV Puistofilosofia-viikon virallinen festivaaliravintola sijaitsee jo kolmantena vuotena Oman Tuvan juhlatalossa. Herkullisesta ruoasta vastaa tänä vuonna Oma Tupa ry, joka loihtii niin salaatit, keitot kuin lämpimänkin aterian, palan painikkeeksi tietenkin erinomaista juotavaa oluesta viiniin. Kahvihampaan kolotus hoituu sekin samalla.

Oma Tupa juhlii tänä vuonna sadatta juhlavuottaan, joten talossa on luvassa mm. taidenäyttelyitä. Myös XIV Puistofilosofia-viikon ohjelmaa on luvassa joinakin päivinä.

WALOA-KVARTETIN TORIPÄIVÄKONSERTTI IKAALISTEN KIRKOSSA 17.7.2024

Waloa-kvartetti järjestää toripäiväkonsertin Ikaalisten kirkossa keskiviikkona 17.7.2024 klo 12.00. Suomen- ja englanninkielisiä rakkauslauluja poimittuna kotimaisten säveltäjien tuotannosta sekä englanninkielisistä musikaaleista, elokuvista ja televisiosarjoista.

Katja Koskiniemi, sopraano
Anna Aila, altto
Esko Koskiniemi, tenori
Juha Koksalo, basso

Säestys Johanna Eränen, piano

IKAALISTEN TAIDEYHDISTYS TAIKA RY:N KESÄNÄYTTELY RAHKOLASSA

Ikaalisten taideyhdistys Taika ry järjestää perinteisen kesänäyttelyn Juhlatalo Rahkolan Roosan pirtissä 12.6.-28.7.2024. Näyttelyssä on esillä yhdistyksen taiteilijoiden teoksia ja sen teema Sivistys heijastelee XIII Puistofilosofia-viikon keskeisiä teemoja. Kesänäyttely on avoinna Rahkolan kesän 2024 aukioloaikoina keskiviikkona ja to-su.

KIRJAMYYNTI RAHKOLAN VÄENTUVASSA

Tuttuun tapaan Ikaalisten kaupunginkirjaston poistokirjamyynti järjestetään Rahkolan väentuvassa. Tänä vuonna mukana on myös tietokirjoihin erikoistuneita kustantajia. Tarkempi ohjelma kirjamyynnistä tulossa lähiaikoina.

Muu ohjelma Ikaalisissa päivittyy kesää ja XIV Puistofilosofia-viikkoa lähestyttäessä…