IX Puistofilosofia-viikon 2018 koko ohjelma löytyy oheisesta taulukosta. Klikkaa alla olevasta taulukosta alustuksen otsikkoa tai lue ohjelma aikajärjestyksessä taulukon alta.
Ikaalisten Keskuspuisto 
Bar No Name 
Juhlatalo Rahkola 
Ikaalisten Kirjasto
Ikaalisten Keskuspuisto Bar No Name Juhlatalo Rahkola Ikaalisten Kirjasto
Muuta ohjelmaa Ikaalisissa Puistofilosofia-viikolla
IX Puistofilosofia-viikon ohjelma 2018
TIISTAI 24.7.2018
Klo 13.45 Ikaalisten Keskuspuisto
IX Puistofilosofia-viikon avaus
Puistofilosofi Antti Sorri pitää perinteisen Puistofilosofia-viikon avauspuheenvuoron. Luvassa viikon ohjelman esittely sekä tapahtuman yleinen kuvaus – unohtamatta tietenkään filosofista aspektia.
Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto
FM Klaus Rahikainen: Läsnäolon voima
Jokainen päivä on täynnä valintoja eli toistuvia päätöksiä siitä miten suhtaudumme itseemme, toisiimme, ajatuksiimme, tunteisiimme, työhömme, opintoihimme, ruokaamme, vaatteisiimme, autoomme jne… Ja jokainen valinta johtaa päiväämme ja elämäämme joko uusiin kokemuksiin tai vanhojen kokemusten loputtomaan toistamaiseen.
Kuka meistä ei olisi hakannut päätään seinään valitsemalla yhä uudestaan saman vanhan ratkaisun uskoen, toivoen ja kuvitellen, että tuo valinta lopulta tuottaisi jotain muuta, jotain uutta? Vaan kun ei millään… Ja kuka meistä ei olisi ainakin joskus herännyt ja huomannut, että vanhan toistaminen ei todellakaan tuota muuta kuin samaa vanhaa p…aa uudessa ehommassa paketissa? Nuo hetket ovat läsnäolon hetkiä jolloin voimme lopultakin valita jotain uutta, jotain jota emme vielä ole valinneet. Noiden hetkien kautta elämämme voi edetä ja aueta ihan uudeksi, ihan toiseksi ja silti loputtomasti samaksi ihmeelliseksi elämäksi. Se on läsnäolon voima.
Miksi sitten olemme niin harvoin läsnä? Miksi heräämme vasta loputtomalta tuntuvan pään seinään lyömisen jälkeen tai sitten äärimmäisessä vaaratilanteessa, jossa emme ehdi tuoda kaikkea mennyttä esiin, sillä toiminnan on oltava niin välitöntä ja suoraa? Mikä estää minua ja sinua olemasta loputtomasti läsnä tilanteessa kuin tilanteessa aina valitsemassa sen toimen ja ne ajatukset, jotka kulloinkin parhaiten edistävät elämän sulavaa soljumista? Mikä estää sinua, mikä minua?
Siitä kertoo elämänihmettelijä, mielenmallittaja, vapaaehtoissovittelija, kirjailija ja kirjakätilö Klaus Rahikainen FM Ikaalisten Puistofilosofia-viikon avajaisalustuksessa. Samavika- Rahikainen on löynyt omaa päätään tiiliseinään pitkään ja ansioituneesti, mutta on samalla aktiivisesti etsinyt mahdollisuuksia ymmärtää niin itseään kuin maailmaansakin, jotta välttyisi tuolta kivulloisesti toistuvalta toimelta. Hän on vähitellen auennut ymmärtämään ja kohtaamaan sen sen elämän suloisen ihanuuden, joka meissä kaikissa aukeaa juuri sinä hetkenä kun luovumme saman vanhan p…an jauhamisesta ja antaudumme sille suurelle läsnäololle, joka sykittää meidän kaikkien sydämiä samalla kun se kierrättää niin Maapalloa kuin joitakuita avaruuden galaksejakin.
Vuodesta 1988 Rahikainen on kirjoittanut 14 läsnäoloa eritavoin tutkivaa kirjaa, joista viimeisin julkaistu eli Kun miehen sydän avautuu on vuodelta 2016 ja uusin Minä Olen ja ahnas äpärä ilmestyy keväällä 2019 Basam Booksin julkaisemana. Rahikainen asuu Sastamalan Karkussa, jossa hän kirjoittaa omia teoksiaan sekä auttaa kirjakätilönä toisia saattamaan omat teoksensa valmiiksi ja josta käsin hän myös kiertää kutsuttaessa puhumassa elämän ihmeestä ja läsnäolon autuudesta kaikille asiasta kiinnostuneille vielä eläville ihmisille.
Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto
FT Sami Syrjämäki: Sekaisin vapaudesta!
Vapaudella on positiivinen klangi. Kukapa ei haluaisi edistää vapautta? Jokaisesta maasta löytyy poliitikkoja, jotka kertovat olevansa vapauden asialla. Mutta vapaudella tarkoitetaan eri asioista.
Sami Syrjämäki on toimittanut lukemiston Vapaus (niin & näin –kirjat, 2018), joka sisältää klassisia kirjoituksia vapaudesta 1600-luvulta alkaen tähän päivään. Puistofilosofian keskustelu vapaudesta perustuu muun muassa kirjassa esiteltävään vapauden käsitehistoriaan, mutta mukana ovat myös kotimaiset ajankohtaiset poliitikot.
Nykyään Tieteellisten Seurain Valtuuskunnassa työskentelevä Sami Syrjämäki toimi pitkään niin & näin –lehden toimituksessa. Hän on kirjoittanut vapaudesta sekä sananvapaudesta muun muassa Logos ensyklopediaan ja niin & näin –lehteen ja tutkinut vapauden käsitehistoriaa myös väitöskirjassaan.
Ohessa pari linkkiä, jotka käyvät mainioina johdatuksina alustuksen teemaan:
Syrjämäki, Vapaus teoriassa ja käytännössä, esipuhe vapaus-teemaan. niin & näin 3/08
https://www.netn.fi/sites/www.netn.fi/files/netn083-08.pdf
Syrjämäki & Laaksonen, Mitä vapaus tarkoittaa sinulle. Keskustelu YLEn Kulttuuricoctail-ohjelmassa 18.5.2018
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/21/mita-vapaus-tarkoittaa-sinulle
KESKIVIIKKO 25.7.2018
Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto
Sana on vapaa
Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan!
Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto
Suomen Akatemian Päivä
Suomen Akatemia on Puistofilosofia-tapahtuman monivuotinen yhteistyökumppani. Vuodesta 2012 lähtien Akatemia on lähettänyt paikalle tutkijan, joka on edustanut oman alansa kotimaista huippua. Niinpä Akatemian lähettämää vierasta on aina juhlistettu julistamalla kyseinen alustustilaisuus Suomen Akatemian Päiväksi.
Professori, FT Juha Räikkä: Ihmisen epätäydellisyys ja moraalin parantelu
Ihmiset ovat puutteellisia. Meillä kaikilla on erilaisia vajaavaisuuksia. Siksi ei olekaan yllättävää, että jotkut ovat jo pitkään suunnitelleet ihmisten parantelua (enhancement). Parantelussa ei ole kyse sairauksien hoitamisesta eikä edes ennaltaehkäisevistä toimista sairauksien voittamiseksi, vaan tarkoituksena olisi muuttaa ihmisiä siten, että heidän moraaliset, älylliset ja fyysiset kykynsä ylittäisivät normaaleina pidetyt toimintavalmiudet.
Mutta, pitäisikö ihmisiä parannella ja olisiko paranneltu ihminen enää aito, autenttinen ja autonominen ihminen? Entä, miten parantelu vaikuttaisi tapaamme suvaita vääriä tekoja ja antaa toisillemme anteeksi? Sekä suvaitsevaisuus että anteeksianto ovat tärkeitä asioita, mutta ne olisivat varmaankin harvinaisia tapahtumia maailmassa, jossa ihmistä olisi paranneltu siten, ettei moraalisesti vääriä tekoja enää tehtäisi.
Mitä tuollaisessa maailmassa suvaittaisiin? Mitä siellä annettaisiin anteeksi? Kaikkien heikkouksien (weaknesses) poistaminen voisi olla ongelmallista suvaitsevaisuuden ja anteeksiannon kannalta. Tämä ei kenties merkitse sitä, ettei ihmisiä pitäisi parannella, mutta parantelun kannattajien olisi kuitenkin syytä huomioida haitat, joita ”täydellisten” ihmisten maailmaan siirtyminen aiheuttaisi.
FT Juha Räikkä on Turun yliopiston käytännöllisen filosofian professori ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani. Räikkä on tutkinut etiikkaa ja yhteiskuntafilosofiaa. Hän on kirjoittanut mm. teokset Katumuksen filosofia (WSOY 2003), Yksityisyyden filosofia (WSOY 2007), Ihmisen epätäydellisyydestä (Unipress 2017) ja Esseitä etiikasta (Unipress, 2. painos 2018). Räikkä johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa projektia, jossa tutkitaan neurotieteiden sovellusten etiikkaa.
Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto
Kirjailija, OTT, VT Jarkko Tontti: Sananvapaus ja loukkaantumisen kulttuuri
Viimeisten vuosien aikana keskustelu sananvapaudesta ja sen rajoista on käynyt kuumana. Netissä vellovan vihapuheen on sanottu johtavan itsesensuuriin ja vaikenemiseen.
Tätä sivuava ilmiö on sosiaalisessa mediassa roihahtavat joukkkokiukustumiset. Huolimattomista tai tarkoituksella kirjoitetuista somepäivityksistä voi seurata tuhansien somekommenttien tsunameja, joissa armoa ei anneta.
Onko syntymässä ilmaisunvapautta kaventava loukkaantumisen kulttuuri?
Taiteessa ja kirjallisuudessa ilmiö näkyy Suomeenkin ilmaantuneessa kulttuurisen omimisen käsitteessä. Enemmistön tai oikeastaan minkään toisen identiteettiryhmän edustajalla ei ole sen mukaan oikeutta esittää vähemmistöjen edustajia teoksissaan. Mediassa toistuu tarina vähemmistöryhmän edustajasta, joka loukkaantuu siitä, kuinka hänen ryhmäidentiteettiään esitetään julkisuudessa.
Filosofi Voltairen suuhun laitettu tokaisu: ”Olen eri mieltä kanssanne, mutta puolustan kuolemaan asti oikeuttanne sanoa mielipiteenne” kuulostaa erinomaiselta periaatteelta, mutta sen toteutuminen käytännössä on koko ajan harvinaisempaa.
Jarkko Tontti on kirjailija ja juristi. Hän opiskeli oikeustiedettä, kirjallisuutta ja filosofiaa yliopistoissa Helsingissä, Edinburghissa, Brysselissä ja Berliinissä ja väitteli oikeustieteen tohtoriksi oikeusfilosofiasta vuonna 2002. Tontti on julkaissut romaaneja, runokokoelmia, esseitä sekä kirjoituksia filosofiasta ja juridiikasta. Hänen uusin kirjansa, romaani Perintö ilmestyy elokuussa 2018.
Tontti on työskennellyt juristina eduskunnassa, oikeusministeriössä, Espoon käräjäoikeudessa ja opettajana Helsingin yliopistossa. Lisäksi hän on toiminut eri ihmisoikeusjärjestöissä. Vuosina 2011-2014 Tontti oli kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtaja ja tällä hetkellä hän on PEN Internationalin hallituksen johtoryhmän jäsen. Vuodesta 2016 alkaen Tontti on ollut myös eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen.
Kotisivut: www.jarkkotontti.net
TORSTAI 26.7.2018
Ikaalisten kaupunginkirjastolla järjestetään Puistofilosofia –viikon yhteydessä 26.-27.7. lapsille ja nuorille oma filosofiatapahtumansa. Luvassa on satupiknik, työpajoja sekä koko viikon kirjaston ympäristössä sijaitseva koko perheen Filosofiasuunnistus.
Tule viettämään säkenöivän kesäinen päivä kirjaston ympäristön vihreillä nurmilla, Kyrösjärven sinen äärellä. Ota uteliaan mielen lisäksi mukaan omat eväät ja viltti.
Sadesään sattuessa tapahtuma järjestetään kirjaston tiloissa, jossa on poikkeuksellisesti lupa nauttia myös eväitä.
Klo 10.00 Ikaalisten kaupunginkirjasto
Taidekasvattaja Outi Virtanen: Satupiknik. Rohkeus kantaa -lautta myös, eli työpaja rohkeudesta
Rohkeustyöpaja koostuu sadusta, pohdiskelusta ja taiteilusta. Työpajan ohjaa taidekasvattaja Outi Virtanen. Ikäsuositus 3-vuotiaista ylöspäin yhdessä vanhemman kanssa.
Omat eväät ja viltti mukaan. Myös kassi mukaan oman askartelutuotoksen kuljetukseen.
Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto
Sana on vapaa
Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan!
Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto
Alustaja julkaistaan myöhemmin.
Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto
Puistofilosofia-tapahtuman ja Ikaalisten yhteiskoulun lukion yhteistyö käynnistyi viime vuonna. Jatkossa lukion oppillaat osallistuvat Puistofilosofia-tapahtumaan lukion viralliseen opetussuunnitelmaan kirjatun kesäkurssin puitteissa.
Puistofilosofialla on ilo ja kunnia esitellä Ikaalisten yhteiskoulun lukion filosofian opiskelijoiden Puistofilosofia-alustus. Tätä alustusta ja sen synnyttämää keskustelua kannattaa tulla kuuntelemaan!
Meri Latvala, Kerttu Rinne ja Ronja Latvala: Sodankäynti ja sen etiikka
Alustuksessa keskustellaan ja tarkastellaan sodan eri tekijöitä, sotia, tunnettuja ja vähemmän tunnettuja sotilaita, jotka muuttivat sodankäyntiä, sekä erikoisia sodan aikana tapahtuneita asioita. Alustuksessa kuullaan myös ideoita ja ajatuksia, miten sodankäynti muuttuu mentäessä ajassa eteenpäin.
Cuenta cuentos – tarinointia mikrofonin äärellä
Tarinoidenkertomisen perinnettä nostetaan ajattelun ja dialogin festivaalilla uusiin uomiin. Onko mielessäsi lyhyt tarina, runo tai katkelma kirjasta, jonka haluaisit jakaa toisten kanssa? Muistuuko mieleesi jokin tapahtuma elämässäsi, jonka kokisit tärkeäksi jakaa toisten ihmisten kanssa? Entä, onko kuluneen Puistofilosofia-viikon aikana mieleesi noussut esiin ajatuksia tai kysymyksiä, joita haluaisit lausua ääneen?
Cuenta cuentos on espanjaa, tarkoittaen tarinankertojaa. Ihmiset ovat viihdyttäneet toisiaan tarinoilla jo ammoisista ajoista lähtien, eikä perinne ole menettänyt suosiotaan edes hektisessä nykymaailmassa. Lyhyet tarinat, monologit, runot ja aforismit – tai jotain aivan muuta – ovat mainio tapa viihdyttää ja herättää
Mikä olisikaan parempi paikka eurooppalaisen tarinankerronnan perinteen estradiksi kuin Puistofilosofia-viikko! Olet sydämellisesti tervetullut lavalle ja tarttumaan mikkiin, kertoaksesi muille ihan mitä tahansa mieleesi juolahtaa. Siinä sivussa voidaan parantaa yhdessä maailmaa!
Tarinoita mikrofonin äärellä johtaa puistofilosofi Antti Sorri.
PERJANTAI 27.7.2018
Ikaalisten kaupunginkirjastolla järjestetään Puistofilosofia –viikon yhteydessä 26.-27.7. lapsille ja nuorille oma filosofiatapahtumansa. Luvassa on satupiknik, työpajoja sekä koko viikon kirjaston ympäristössä sijaitseva koko perheen Filosofiasuunnistus.
Tule viettämään säkenöivän kesäinen päivä kirjaston ympäristön vihreillä nurmilla, Kyrösjärven sinen äärellä. Ota uteliaan mielen lisäksi mukaan omat eväät ja viltti.
Sadesään sattuessa tapahtuma järjestetään kirjaston tiloissa, jossa on poikkeuksellisesti lupa nauttia myös eväitä.
Klo 10.00 Ikaalisten kaupunginkirjasto
Taiteen maisteri Opri Keskinen, luokanopettaja Irina Kolu ja kirjastovirkailija Heidi Seppälä: Vahva kuin muurahainen, herkkä kuin norsu – vahvuustyöpaja lapsille
Vahvuustyöpajassa lapset pääsevät tutkimaan ja ihmettelemään vahvuuksia draaman ja taiteen menetelmien avulla. Pienet filosofit saavat pohtia mm. mitä on rohkeus ja millaista on olla herkkä? Työpaja koostuu tuumaustuokiosta, draamahetkestä, sadusta ja taidetouhuista.
Ohjaajina toimivat taiteen maisteri Opri Keskinen ja luokanopettaja Irina Kolu, sadun lukee kirjastovirkailija Heidi Seppälä.
Työpaja on suunnattu alakouluikäisille, sitä nuoremmat vanhemman seurassa.
Omat eväät ja viltti mukaan!
Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto
TT Panu Pihkala: Ympäristöahdistuksesta toivoon
Millaisia tunteita ympäristöasioihin liittyy? Miksi niistä ei ole yleensä puhuttu ja miksi niistä olisi tärkeää puhua? Tutkijatohtori, teologi Panu Pihkala luennoi aiheesta kirjansa ”Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo” (2017) pohjalta. Menetyksille on annettava tilaa, mutta samalla on harjoitettava ”kahden tason näkökykyä”, jotta muistamme huomata olemassa olevat toivon merkit.
TT Panu Pihkala (s. 1979) toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Hän on Suomen johtavia asiantuntijoita ympäristöahdistukseen liittyvässä monitieteellisessä tutkimuksessa. Pihkala on julkaissut useita artikkeleita ympäristökasvatuksen, uskonnontutkimuksen ja yhteiskunnallisten asioiden alalta.
Klo 13.00 Ikaalisten kaupunginkirjasto
Puistofilosofia-tapahtuman ja Ikaalisten yhteiskoulun lukion yhteistyö käynnistyi viime vuonna. Jatkossa lukion oppillaat osallistuvat Puistofilosofia-tapahtumaan lukion viralliseen opetussuunnitelmaan kirjatun kesäkurssin puitteissa.
Puistofilosofialla on ilo ja kunnia esitellä Ikaalisten yhteiskoulun lukion filosofian opiskelijoiden lapsille ja nuorille suunnattu alustus. Tätä alustusta ja sen synnyttämää keskustelua kannattaa tulla kuuntelemaan!
Johanna Mansikkaviita, Emilia Mäenranta, Petra Mäenranta & Lauri Aila: Ainutlaatuisuus -työpaja
Jokainen on ainutlaatuinen. Jokaisen ihmisen ainutlaatuisuuden löytäminen ja ymmärtäminen on tärkeää myös itsensä etsimisessä ja löytämisessä. Työpajassa tutustetaan lapsia ainutlaatuisuuteen aiheena leikkien ja yhdessä tekemisen avulla.
Ikäsuositus 10-vuotiaista ylöspäin.
Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto
Sarjakuvataiteilija Ville Ranta: Menetetyt elinvuodet
Helsingin Sanomat julkaisi 13.4.2018 otsikon ”Menetetyt elinvuodet” alla grafiikan, jossa esitettiin, montako vuotta elämää jää elämättä sataatuhatta asukasta kohden. Kyse on geneettisten ja elintapasairauksien sekä onnettomuuksien ja itsemurhien aiheuttamat kuolemat suhteutettuna elinajanodotteeseen.
Elämän ja kuoleman kysymysten pohtiminen leviää yleensä käsiin, eikä johda minnekään, mutta yritetään seurata erästä siivua: Mikä oikein on menetetty elinvuosi? Antiikin Kreikan filosofien ideaalit hyvästä elämästä on nykyään hylätty ja korvattu pitkän elämän ihanteella. Onko muutos filosofisesti perusteltu. Voiko elää turhaan? Milloin kannattaa olla elossa? Onko mukavuuksilla tai maallisilla tavoitteilla merkitystä? Onko tylsän elämän vaihtaminen komeaan kuolemaan hyvä diili?
Oululainen sarjakuvataiteilija Ville Ranta kuuluu alansa ehdottomasti tunnetuimpiin sekä Suomessa että ulkomailla. Rannan teoksia on käännetty useille kielille, mutta erityisesti Ranskassa hänen työnsä tunnetaan hyvin. Kajaani-teoksen (2008) käännös oli ehdolla Ranskan parhaksi sarjakuvateokseksi Angoulêmen sarjakuvafestivaalin arvostetussa palkintosarjassa vuonna 2011.
Suomessa Ranta tunnetaan erityisesti pilapiirtäjänä, joka piirtää viikottain Kirkko ja Kaupunki- sekä Demokraatti -lehteen. Hän voitti Sarjakuva-Finlandian vuonna 2014 teoksestaan Kyllä eikä ei (2013). Elokuussa 2018 ilmestyy hänen seitsemäs sarjakuvateoksensa Kuningas menettää päänsä (WSOY), jonka tematiikkaa sivutaan myös Puistofilosofia-viikon alustuksessa.
Viime kesänä filosofoitiin ensimmäistä kertaa Juhlatalo Rahkolan Roosan pirtissä ja tänä vuonna kartanon miljöö toimii kansainvälisen #MeToo-kampanjan innoittajana aiheelle omistetun teemaillan merkeissä. Luvassa on taidenäyttelyn avajaiset, alustus sekä näytelmä.
Klo 17.00 Juhlatalo Rahkolan Roosan pirtti
Misogynia -taidenäyttelyn avajaiset
Ikaalisten taideyhdistys Taika ry on Puistofilosofia-tapahtuman monivuotinen yhteistyökumppani. Taikan jäsenet ovat tarttuneet #MeToon innoittamana naisvihateemaan ja esittelevät töitään Misogynia-taidenäyttelyssä, joka avataan Puistofilosofia-viikon yhteydessä Juhlatalo Rahkolan Roosan pirtissä.
Näyttelyn avajaisia vietetään lyhyiden avajaisten muodossa. Luvassa on puheenvuoroja ja taideteosten esittelyjä. Vierailla on mahdollisuus tutustua myös Roosan pirttiin pystytettyyn Taikan kesänäyttelyyn Kukkameri.
FT, dosentti Tuija Saresma: #MeToo, manosfääri ja misogynia
Misogynia eli naisviha läpäisee kulttuurimme. Se ilmenee naisten vähättelynä ja esineellistämisenä, seksuaalisena häirintänä, syrjintänä ja naisiin kohdistuvana väkivaltana. Internetin aikakaudella naisviha saa uusia ilmenemismuotoja. Niin kutsuttu manosfääri (manosphere) tulvii misogyniaa ja antifeminismiä. Erityisesti naisiin kohdistuva vihapuhe leviää netissä ja netistä. Sillä on karmivia seurauksia, kuten viimeaikaiset niin kutsuttujen incelien (vastentahtoisesti selibaatissa elävien miesten) naisiin kohdistuvat, useiden ihmisten kuolemiin johtaneet hyökkäykset.
Toisaalta sosiaalinen media on mahdollistanut #MeToon kaltaiset kampanjat, jotka ovat tuoneet naisten vaiettuja häirintäkokemuksia julkisuuteen ja osoittaneet seksuaalisen häirinnän yleisyyden. Ne ovat myös johtaneet käytännön toimiin häiritsijöitä kohtaan.
Alustuksessa tarkastellaan #MeToo-kampanjan herättämää vihapuhetta esimerkkinä internetin affektiivisesta, sukupuolittuneesta ja sukupuolittavasta sekä rodullistavasta keskustelukulttuurista, Mietitään naisvihan ja maahanmuuttovastaisuuden yhteen kietoutumista ja niiden levittämisen mekanismeja, sekä etsitään keinoja vastustaa näitä taantumuksellisia ja lopulta kaikille vahingollisia ideologioita.
Nykykulttuurin tutkimuksen dosentti Tuija Saresma työskentelee Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella yliopistotutkijana. Alustuksensa aiheeseen liittyen hän on julkaissut äskettäin artikkelikokoelmat Jätkät ja jytkyt: Perussuomalaiset ja populistinen retoriikka (toim. Emilia Palonen & Tuija Saresma, Vastapaino 2017) ja Populism on the Loose (toim. Urpo Kovala, Emilia Palonen, Maria Ruotsalainen ja Tuija Saresma, Nykykulttuuri 2018, http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7401-5) sekä artikkelin ”Sananvapaus, vihapuhe ja sananvastuu” teoksessa Kari Enqvist, Ilari Hetemäki & Teija Tiilikainen (toim.), Kaikki vapaudesta (Gaudeamus 2017).
Tuija Saresma vieraili viime syksynä Rikun ja Tunnan vieraana Docventures -sarjassa pohtimassa keskustelemassa populismista. Voit kuunnella keskustelun tästä: https://areena.yle.fi/1-4222555
Klo 20.30 Juhlatalo Rahkolan suuri sali
Näytelmä: Minna ja Fredrika
Näytelmä kahdesta suomalaisesta naisasianaisesta. Kaksi toimittajaa, kirjailijaa, yhteiskunnallista vaikuttajaa, vaimoa, äitiä, tätiä mummoa. Heillä on viesti haudan takaa. Tule ja kuuntele.
Käsikirjoitus ja ohjaus: Virva Itäranta
Minna: Kirsi Nurminen
Fredrika: Sirke Lääkkölä
Valo- ja ääni: PuFi Tekniikka
Näytelmän jälkeen Rahkolassa järjestetään keskustelutilaisuus näyttelijöiden ja yleisön kanssa. Iltaa on lupa jatkaa Rahkolassa pitempäänkin ja tutustua mm. kartanon huoneistoon levittäytyvään Ikaalisten kuvataideyhdistys Taikan järjestämään Taidetta ja kulttuuriperintöä -näyttelyn töihin, jotka esittelevät paikallisia kuvataiteilijoita 160 juhlavuottaan viettävän Kauppalan ajalta.
LAUANTAI 28.7.2018
Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto
Professori, VTT Antti Eskola: Vanhanakin voi ajatella
Alustus peruutettu 27.7.2018 professori Eskolan henkilökohtaisten esteiden vuoksi.
Antti Eskolan alustuksen teemaa kuitenkin käsitellään vapaiden keskustelujen hengessä, joka varmasti tekisi professori-emirituksen tyytyväiseksi. Sydämellisesti tervetuloa!
Kun vanhan ihmisen kävely vaikeutuu, voimat vähenevät ja väsymys lisääntyy, hän voi yhä ajatella, eli ohjailla elämäänsä ja mielentilojaan, käyttämällä hyväkseen mielikuvia ja niiden voimaa, mielikuvatyöskentelyä. Jos esimerkisksi kesän viettäminen mökillä ei enää onnistu, tästä voi rakentaa joko alakuloisen mielikuvan luopumisesta jostain tärkeästä tai päin vastoin valoisan mielikuvan siirtymisestä uuteen ja kiinnostavaan elämänvaiheeseen.
Paitsi henkilökohtaisten huolien hallinnassa, mielikuvat ovat myös keino ottaa muuttuva yhteiskunta ja sen ongelmat vastaan rauhallisesti ja pelkäämättä. Esimerkiksi kadulla kulkeminen saa erilaisen ilmeen riippuen siitä, kuvitteleeko siellä kulkevat turvapaikanhakijat oudoiksi ja uhkaaviksi maahantunkeutujiksi, vai rakentaako heistä mielikuvan kiinnostavina, Suomesta apua ja uutta kotimaatta hakevina tavallisina ihmisinä ja perheinä.
VTT Antti Eskola on Tampereen yliopiston täysinpalvellut sosiaalipsykologian professori. Hän on kirjoittanut yli 30 teosta: tutkimuksia, oppikirjoja, joista Sosiaalipsykologia (Tammi 1971) on käännetty myös ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi, hollanniksi ja italiaksi, romaanin, yhteiskunnallisia ja uskonnollisia analyyseja, omaelämäkerrallisen teoksen Mikä henki meitä kantaa. Katselen työni jälkiä (Tammi 2009) sekä viimeisimpänä kirjan Vanhuus. Helpottava, huolestuttava, kiinnostava (Vastapaino 2016). Hän on Lapin yliopiston kunniatohtori sekä mm. Suomalaisen Tiedeakatemian, Suomen Tietokirjailijoiden ja Pirkkalaiskirjailijoiden jäsen.
Klo 14.30 Ikaalisten Keskuspuisto
Tietokirjailija, tiedetoimittaja FM Juha Valste: Harrastivatko neandertalilaiset filosofiaa?
Neandertalinihmisiä eli Euroopassa, Lähi-idässä ja Lounais-Aasiassa 300 000–28 000 vuotta sitten. He kehittyivät heidelberginihmisistä, aivan kuten mekin. Neandertalilaiset ja nykyihmiset risteytyivät siellä, missä nämä ihmistyypit kohtasivat. Afrikan ulkopuolisilla ihmisillä on perimässään neandertaligeenejä keskimäärin 1–3 prosenttia koko perimästä.
Neandertalilaisten kulttuuri kehittyi hitaasti, mutta noin 50 000 vuotta sitten he kaiversivat ja maalasivat kuvioita luolien seiniin, koristivat itseään väreillä ja koruilla ja hautasivat vainajiaan. He puhuivat ja elivät jonkinlaisina suurperheinä, joissa oli 20–25 ihmistä.
Voimme olla melko varmoja siitä, että neandertalilaiset kertoivat toisilleen tarinoita. Hautauksista päätellen ainakin osa heistä uskoi jonkinlaiseen elämään kuoleman jälkeen. Mutta kuinka abstrakteja asioita he pystyivät ajattelemaan ja välittämään toisilleen? Joka tapauksessa uusien tutkimusten myötä neandertalilaiset ovat alkaneet muistuttaa yhä enemmän meitä. Ehkä he myös filosofoivat?
FM Juha Valste (s. 1945) on koulutukseltaan biologi, pääaineenaan ekologinen eläintiede. Hän on opettanut sekä kouluissa että Helsingin yliopistossa ja työskennellyt 25 vuotta tiedetoimittajana Tiede ja Suomen Luonto -lehdissä. Valste on kirjoittanut 4 tietokirjaa ihmisten evoluutiosta sekä useita kirjoja Suomen sekä maailman nisäkkäistä, linnuista ja luonnosta yleensä. Hän on ollut Suomen luontotieto 1–4 ensyklopedian päätoimittaja, toimittanut useita eläimistä kertovia suurteoksia sekä ollut yhtenä kirjoittajana lukion kemian ja lukion biologian oppikirjasarjoissa. Lisäksi hän on kääntänyt toistakymmentä tietokirjaa suomeksi.
Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto
Sana on vapaa
Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan!
FT Eero Ojanen: Suomalaisten yliluonnollisista tarinoista
Eero Ojanen on filosofi ja tietokirjailija, joka toimii myös osa-aikaisena toiminnanjohtajan Kriittisessä korkeakoulussa. Hän on kirjoittanut filosofian alalta joukon kirjoja, mm. Hyvyyden filosofia (1988) ja viimeisimpänä sillä saralla teoksen Minä olen nyt tuolla (Osuuskunta Ciris, 2017).
Ojanen on kirjoittanut myös joukon kirjoja historian, mytologian ja kansanperinteen aloilta, etenkin suomalaisesta tarina- ja uskomusperinteestä. Alustuksen lähtökohtana on uusin kirja Suomessa kummittelee (2018). Se ei ole filosofinen teos, vaan esittelee tavallisten suomalaisten yliluonnollisia kokemuksia ja tarinoita arkistoihin koottujen aineistojen pohjalta.
Alustuksessa esitellään kirjan tarinoita näistä erityyppisistä kokemuksista ja kummallisista, kenties yliluonnollisiksi koetuista ilmiöistä, joista on tarkoitus keskustella yhdessä yleisön kanssa.
Puistofilosofia-viikon päätös.
Puistofilosofi Antti Sorri suorittaa IX Puistofilosofia-viikon syväanalyysin ja loppupuheenvuoron. Ilta Bar No Namessa jatkuu iloisissa ja tunnelmallisissa merkeissä keskustellan.
MUUTA OHJELMAA IKAALISISSA PUISTOFILOSOFIA-VIIKON AIKANA
Virkeä Ikaalinen on aktiivinen kesäkaupunki, jossa sattuu ja tapahtuu. Ohessa IX Puistofilosofia-viikon aikana tapahtuvaa muuta ohjelmaa, joka soveltuu hyvin välipalaksi puistossa filosofoimisen oheen.
Ikaalisten kuvataideyhdistys Taika ry:n kesänäyttelyt:
Ikaalisten kesä Kauppakeskus Kompissa
Taidetta ja kulttuuriperintöä – ikaalisten kuvataidetta 160 vuotta Juhlatalo Rahkolassa
Kukkameri-näyttely Juhlatalo Rahkolan Roosan pirtissä
Misogynia-näyttely Juhlatalo Rahkolan Roosan pirtissä (Avajaiset Puistofilosofia-viikolla pe 27.7.)
Ikaalisten kotiseutumuseo on laajennetusti auki Ikaalisten torin kulmassa ti-pe klo 10-13.
Kauppalan teatteri esittää Panu Rajalan kirjoittaman näytelmän Soinila 1918. Esitykset Ikaalisissa Kalmaan kartanon pihamaalla. Ohjauksesta vastaa Marko Saario.
Näytelmä sijoittuu vuoden 1918 tapahtumiin.
Esitysaikataulut:
Ti 24.7 klo 18.00 (ensi-ilta)
Ke 25.7 klo 18.00
To 26.7 klo 18.00
Su 29.7 klo 15.00
Ma 30.7 klo 18.00
Ti 31.7 klo 18.00
Gyllinginkatu 1, Ikaalinen (Kalmaan kartano)
Liput 15€, alle 16-vuotiaat 10€ (sisältää väliaikatarjoilun)