Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto
VAPAAT KESKUSTELUT
Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola, juontaen historian tapahtuman alkuun saakka. Keskustelujen aihe valitaan keskustelijoiden joukosta yhdessä.
Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa, rakentavassa ja kaikille turvallisessa hengessä. Usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.
Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.
Klo 12.00 Oma Tupa
FT JARNO HIETALAHTI: Trikstereistä, huumorista ja kaoottisesta mielenmaisemasta
”Voiko huumori ruumiillistua? Tätä pohtii alustuksessaan huumorin filosofian dosentti Jarno Hietalahti, joka sukeltaa trikstereiden eli mytologisten ilveilijöiden kaoottiseen mielenmaisemaan. Lähtökohtaisesti nämä kujeilijat viis veisaavat säännöistä ja toilailevat menemään omilla humoristisilla tavoillaan. Antiikin taruston Hermes varastaa kikatellen veljensä Apollon karjan, pohjoisen mytologian Loki grillaa humoristisesti naljaillen kaikki muut jumalat ja tuoreempi tuttavuus Jokeri räkättää yhteiskunnan kaaokseen.
Mutta mitä nämä ja monet muut ilveilijät kertovat huumorista ja ihmisyydestä ylipäätään?
Hietalahti paneutuu puheenvuorossaan triksterin käsitteen mahdollisuuksiin ja ongelmiin, ja luotaa avoimen käsitteen filosofian avulla väylän, jota pitkin trikstereiden monimuotoinen yhteys huumoriin avautuu uudella tavalla. Ilkikuriset kujeilijat ovat ihmisyyden säröytyneitä peilejä, joista jokainen heijastaa meidän piirteitämme omalla nurinkurisella tavallaan. Kuten alan tutkimuksessa todettua, kun me nauramme trikstereille, ne irvistävät takaisin, ja mitä tapahtuu heille, tapahtuu myös meille.
Esitys perustuu huumorinfilosofin tulevaan kirjaan Kaaos nauraa, jonka Gaudeamus julkaisee syksyllä 2026. Puistofilosofia tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa tulevan teoksen syvyyksiin ja samalla haastaa filosofin ajatuksia paikan päällä. Kukaties myös nauru löytää tiensä kattaukseen.
Hietalahti osallistuu samana päivänä klo 19.00 Altin salilla Puistofilosofia Goes Movies -elokuvanäytökseen myös Tim Burtonin Batman-elokuvan (1989) näytökseen, jonka ohessa keskustellaan nykyajan kukaties kiehtovimmista triksteristä, eli Jokerista (Jack Nicholson).”
Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto
VTT TIMO R. STEWART: Pyhää vihaa ja suurta rakkautta – Miten kristityt Suomessa ja muualla ovat nähneet Israel-Palestiina konfliktin?
Israel on ainakin kaikille Raamattua lukeneille hyvin tuttu termi. Vuosisatojen kuluessa sen sisältö oli kuitenkin lähinnä uskonnollinen ja historiallinen. Vuodesta 1948 siitä tuli myös uuden valtion nimi ja osa oman aikamme poliittisia keskusteluja. Viimeistään tästä lähtien monet kristityt ovat käyneet rajanvetoa sen kanssa mikä on Israelin valtion ja Raamatun Israelin suhde ja mitä tämä merkitsee politiikan kannalta. Monille, etenkin katolilaisille ja ortodokseille, se ei merkitse paljoakaan. Toisille, etenkin osalle herätyskristillisistä protestanteista, kyse on Raamatun ennustusten toteutumisesta ja Jumalan toiminnasta maailmassa.
Näitä kristillisiä sionisteja löytyy erityisen runsaasti Yhdysvaltojen evankelikaalien parista. Heillä on vuosikymmenien ajan ollut suurta poliittista vaikutusvaltaa osana kristillistä oikeistoa ja nyt viime vuosina presidentti Donald Trumpin keskeisenä tukijoukkona. Trumpin kaudella onkin tehty nimityksiä ja toteutettu politiikkaa, jolla on nimenomaan pyritty palkitsemaan evankelikaalien tukea.
Myös Suomesta ja muista Pohjoismaista löytyy runsaasti kristillistä Israel-harrastusta, kuten sitä Suomessa on vanhastaan kutsuttu.
Kristillinen sionismi on ”harrastuksen” lisäksi kuitenkin hyvin konkreettinen esimerkki poliittisesta uskonnosta. Raamatuntulkinnoilla on perusteltu paitsi rakkautta ja tukea myös sotarikoksia, etnistä puhdistusta ja kansanmurhaa. Kaikella tällä on merkittäviä käytännön seurauksia Lähi-idässä ja se nostaa esiin kiinnostavia eettisiä, teologisia, filosofisia ja poliittisia kysymyksiä. Näistä on syytä keskustella myös puistossa.
Valtiotieteiden tohtori Timo R. Stewart on poliittisen historian tutkija, jonka erikoisaloihin kuuluvat Israel-Palestiina-konflikti, länsimaiden Lähi-idän politiikka sekä uskonnon rooli konflikteissa ja politiikassa. Hän vastaanotti Vuoden tieteentekijä -palkinnon 2025 ja on nimetty Vuoden 2026 yhteiskuntatieteilijäksi.
Klo 14.00 Rahkola
FT VILLE KIVIMÄKI, FT MARKO TIKKA: Suomalaiset sotilaat ja sotilaiden varjot – Itsenäisen Suomen 1900-luvun sotilas ihanteissa, ristiriidoissa ja ajassa.
Millainen on 1900-luvun suomalainen sotilas? Millaisia ilmiöitä 1920- ja 1930-lukujen sotilaallisiin ihanteisiin tai sodanjälkeiseen veteraaniuteen liittyy?
Mielikuvat suomalaisesta miehestä sotilaana ovat vaihdelleen vuosisadan aikana rajusti. Suomalainen sotilashahmo on pitänyt 1900-luvulla sisällään monisärmäisiä elementtejä: milloin se on ollut valkoinen sankari, epäluuloinen suojeluskuntalainen, asevelvollinen punikki. Toisen maailmansodan jälkeen se on voinut olla vaikeneva ss-mies, jermu tai paikastaan yhteiskunnassa taisteleva veteraani. Viime vuosikymmeninä sotasankarit ovat muodostuneet myyttisiksi sankarihahmoiksi, kansakunnan pr-henkilöiksi. Kaupallisesti ilmaistuna heistä on tullut hyvä brändi; mutta ovatko Lauri Törni tai Simo Häyhä lopulta kansallisesti hyviä brändejä?
FT, dosentti Ville Kivimäki toimii tutkimusjohtajana Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa. FT, dosentti Marko Tikka on puolestaan yliopistonlehtori Tampereen Yliopiston Historian oppiaineessa. He ovat olleet kirjoittamassa historiateosta Sinivalkoisia sotureita – Suomalaismiehet asevelvollisina, sotilaina ja veteraaneina (Vastapaino 2025). Se on seitsemän historiantutkijan tutkielma itsenäisyytemme ajan suomalaisesta sotasankaruudesta ja sen muuttuvista muodoista.
Klo 14.00 Oma Tupa
TM ALEKSI SAKKOLAN-LEPPÄNEN: Fenomenologinen katse ja inhimillinen turvallisuus.
Inhimillinen turvallisuus on kokemus mielekkyyttä rakentavien, perustavien turvallisuus- ja merkitystekijöiden läsnäolosta. Fenomenologisessa tutkimusperinteessä katsotaan, että ihminen ei ole ympäristöstään erillinen: merkityksenkokemukseen vaikuttavat yhteiskunnalliset, paikalliset ja sosiaaliset tilannetekijät.
Miten inhimillinen turvallisuus tulee ulottuville ajassa, jossa laajan tason tilannetekijät ovat vaivoin ennustettavia ja hallittavissa? Kysymykseen haetaan vastausta kiinnittämällä huomio havaitsemiseen. Kokemus turvallisuudesta ei ole riippuvainen yksinomaan ulkoisista reunaehdoista, vaan ihminen muodostaa kokemusta huomiotaan suuntaamalla.
Ajankohtaiset kognitio- ja neurotieteiden sovellutukset puhuvat havaitsemisintention puolesta. Näkemykset ovat arvokkaita aikana, jota leimaa huomiokyvyn kriisiytyminen. Keskustelu liittyy myös tiedekäsityksiin: miten tiede kannattaa ymmärtää, jotta se käsittää ihmisen?
Uhkia inhimilliselle turvallisuudelle on tunnistettavissa: työelämän kasvaneet vaatimukset, kilpailun voimistuminen yhteiskunnassa ja muuttuneet kanssakäymisen tavat. Uhat tiivistyvät käsitykseen ihmiskuvasta. On vähintään yhtä ajankohtaista kuin aina etsiä käsitystä siitä, mitä on olla ihminen. Jollei jaettua ihmiskuvaa ole, voisiko ihminen ottaa aktiivisen ihmiskuvan muodostamisen haasteen vastaan?
Aleksi Sakkolan-Leppänen on aatehistorioitsija, jonka tieteellinen kiinnostus suuntautuu fenomenologiaan ja tiedonkäsittelyn tutkimukseen. Tutkimuksessaan Aleksi liikkuu teologisen dogmatiikan ja modernin aatehistorian jatkumolla. Mistä tajunnalle ilmenevässä todellisuudessa on kyse? Voiko tajuista kokemusta kokemusta selittää kognitiivisesti? Näiden kysymysten kehyksissä Aleksi on tutkinut muun muassa mystiikanteologiaa, syvyyspsykologiaa ja romantiikan tiedekäsitystä. Väitöskirjassaan Aleksi tutkii teologista kognitiolingvistiikkaa.
Klo 16.00 Ikaalisten Keskuspuisto
MINNA KOSKINEN: Rantopään raitilla, käsityöläisten kujilla, kauppalan kainalossa.
Millaisessa ympäristössä Puistofilosofia-viikon keskusteluja oikein käydään? Mikä Ikaalinen oikein on? Mikä on tapahtumapaikan ydin, Wanha kauppala – Suomen kaunein ja vanhin. Entä sen kyljessä sijaitseva Rantopää. Miten ne ovat oikein syntyneet? Mitä historiallisesti arvokkaat rakennukset oikein ovat? Millaisia ihmisiä kauppalan ja Rantopään historiassa on vaikuttanut?
Tästä kaikesta otetaan selvää vanhan kauppalan opas Minna Koskisen johdolla. XVI Puistofilosofia-viikolla on luvassa kaksi ihastuttavaa kävelykierrosta. Keskiviikkona 22.7. tutustutaan Rantopäähän ja lauantaina 25.7. Wanhaan kauppalaan. Historialliset lokaatiot, rakennukset ja ihmiskohtalot heräävät kiehtovalla tavalla eloon ja antavat puistofilosofeille mausteita merkityksellisen dialogin käymiseen.
Entäpä sitten Rantopää, tuo käsityöläisten vanha asuinalue kauppalan kainalossa. Millaisia tarinoita ja kertomuksia sen raitille liittyy? Miten esimerkiksi Ikaalisten kuuluisa filosofi S. Albert Kivinen ja Keskiyön mato Ikaalisissa -novelli liittyvät Rantopäähän ja sen kujille?
Rooliopastettu kävelykierros Rantopäässä. Opastus alkaa Kauppalanportilta ja kulkee ylös alas Rantopään raitteja (Ikaalisten keskustan pohjoisrinne) sekä Kauppalan katuja päättyen Omalle Tuvalle. Reitti ei ole esteetön ja sisältää korkeuseroja. Pituus noin 1 km, kesto noin 90 min.
Klo 16.00 RAHKOLA (Väentupa)
SAIMI DINA-HÄRMÄ JA ANNIINA TYNKKYNEN: Puistofilosofia-viikon julisteen filosofia
Jo seitsemän vuoden ajan Puistofilosofian ystävät ovat saaneet nauttia upeista graafisista luomuksista, joita Puistofilosofia-viikon upeat festivaalijulisteet ovat antaneet. Taustalla ovat Sasky Ikaalisten käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen Graafisen suunnittelut oppilaiden upeat työt.
Vuosien saatossa on julisteiden johdosta esitetty lukemattomia kysymyksiä: Millainen prosessi festivaalijulisteen tekemiseen ja lopulliseen valintaan oikein kätkeytyy? Ketkä julisteen tekemiseen osallistuvat? Montako julisteluonnosta oikein tehdään? Kuka lopullisen julisteen valitsee?
Edellä olevista ja lukemattomista muista kysymyksistä, aina julisteen päättymistä lopulliseen muotoonsa keskustellaan kesän 2026 XVI Puistofilosofia-viikon julisteen suunnitelleiden Saimi Dina Härmän ja Anniina Tynkkysen kanssa. Samalla esitellään Rahkolan Väentupaan festivaalin ajaksi pystytettyyn julistenäyttelyyn, jossa mukana ovat kaikki vuoden 2026 festivaalijulisteen eri ehdotukset. Keskustelua johtaa puistofilosofi Antti Sorri.
Anniina on nokialainen graafisen suunnittelun opiskelija ja tarinallisten kuvitusten ystävä. Häntä kiinnostavat erityisesti pilke silmäkulmassa tehdyt kuvitukset, joissa yksityiskohtia on lupa katsoa läheltä ja kokonaisuutta vähän pidempään. Maailmaan hän suhtautuu samalla uteliaisuudella ja löytääkin itsensä helposti tutkimassa kaikkea kimalaisten lentoradoista meemikulttuurin historiaan. Vapaa-ajallaan hän uppoutuu kirjoihin ja dokumentteihin sekä bongaa intohimoisesti lintuja.
Saimi-Dina Härmä on tamperelainen graafisen suunnittelun opiskelija ja taiteilija. Saimi-Dina on kotoisin pienestä kylästä Pyhärannasta ja sitä kautta rakastaa luontoa (erityisesti merta ja metsiä) ja ulkoilua. Hän rakastaa värien käyttöä, joka näkyy hänen töissään että pukeutumisessaan. Muita hänen lempiasioitaan maailmassa ovat kissat, syksyiset asiat ja sarjojen katselu.
Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto
DEMOKRATIATUTKIMUKSEN VERKOSTO: Turvallisuus ja demokratia
Tampereen yliopiston yhteydessä toimivan Demokratiatutkimusverkoston (Democracy Research Network, DRN) keskustelupaneelin tarkempi sisältö sekä esiintyjät ilmoitetaan myöhemmin.
Klo 17.00 Rahkola
FM JOHANNA LEHTO-VAHTERA: Kansanfilosofin onnellisuusoppi. Kuka oli August Pyölniittu?
August Pyölniittu (1887–1979) oli pienviljelijä, joka eli sisariensa Idan ja Olgan kanssa Paimion Maljamäessä. August viljeli maata, mutta loi sen rinnalle valtavirrasta poikenneen itseoppineen uran, johon kuului laaja lukeneisuus ja ahkera kirjoittaminen. Hän kirjoitti päiväkirjaa, runsaita esseesarjoja ja kehitteli keksintöjäkin, mutta ei julkaissut juuri mitään. August Pyölniitun arkiston omistaa Paimion kaupunki, joka myös ylläpitää perheen kotiin perustettua museota.
Vuosina 1911–1929 Pyölniittu kehitteli onnellisuusoppia nimeltä cornarolismi. Se löytyy Pyölniitun papereista hajanaisena ja keskeneräisenä, mutta teksti sisältää kuitenkin näkökulmia, jotka ovat kestäneet aikaa. Cornarolismi kiinnittyi 1900-luvun taitteen yhteiskunnallisiin keskusteluihin, jotka liittyivät uskoon, kehitysoppeihin, kasvatukseen ja siveellisyyteen. Pyölniittu otti niihin kantaa lähes reaaliajassa, mutta tulokset jäivät pöytälaatikkoon.
Johanna Lehto-Vahtera on Paimiossa syntynyt museologi ja museonjohtaja, joka tutustui August Pyölniittuun 1990-luvulla lukemalla hänen päiväkirjaansa, järjesti arkiston ja ryhtyi tutkimaan. Hänen kirjansa Cornarolismi. August Pyölniitun onnellisuusoppi julkaistiin 13.7.2025 Paimiossa. Se on neljäs Lehto-Vahteran Pyölniitun teksteistä toimittama julkaisu.
Klo 17.00 Altin sali
MAAN PUOLUSTAJAT – KESKUSTELUA MAANPUOLUSTUKSESTA
Venäjän helmikuussa 20222 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan muutti kertaheitolla suomalaisten käsityksiä maanpuolustuksesta. Suomi haki jäsenyyttä ja myös liittyi ennätysvauhdilla puolustusliitto Natoon.
Suomalaisten pitkään perinteisesti korkea maanpuolustustahto koki uuden suosion mm. vapaaehtoisen maanpuolustustyön kasvuna. Oma erityinen ryhmänsä olivat nuoret, joiden reagoiminen uuteen kansainväliseen kriisiin johti reagoimiseen turvattomuutta, huolta ja pelkoa kohtaan.
Itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2025 YLE Areenaan tuli katseltavaksi dokumenttisarja Maan puolustajat, jossa seurataan kolmen nuoren reagointia vallitsevaan tilanteeseen. Eeli, 20, valitsee armeijan ja reserviupseeriksi kouluttautumisen, Lari, 23, avustuskuorman kuljettamisen Ukrainaan, Nikki, 34, soveltavan reserviläisammunnan (SRA).
Altin salilla katsotaan nyt yksi sarjan jaksoista ja keskustellaan sen nostattamista tuntemuksista sekä maanpuolustukseen liittyvistä kysymyksistä sarjan tekijöiden sekä kutsuttujen vieraiden kanssa.
Maan Puolustajat sarjan tekijöitä edustamassa käsikirjoittaja, kulttuuritoimittaja Jarmo Laitaneva sekä sarjassa reserviupseeriksi kouluttautunut Eeli Laitaneva. Lisäksi paneelissa keskustelemassa on myös historioitsija Marko Tikka, jonka toimittama tietokirja Sinivalkoisia sotureita käsittelee suomalaista suhtautumista armeijaan, asepalvelukseen, sotaan ja maanpuolustukseen yleensä itsenäisyytemme ajalta. Paneelin muut jäsenet ilmoitetaan myöhemmin.
Keskustelua johtaa puistofilosofi Antti Sorri.
Klo 19.00 PUISTOFILOSOFIA GOES MOVIES: BATMAN
Sarjakuvataiteilija Bob Kanen ja käsikirjoittaja Bill Fingerin luoma supersankari Batman (Lepakkomies) on seikkaillut sarjakuvissa, tv-sarjoissa ja elokuvissa jo 87 vuoden ajan.
Lepakkomiehen hahmo on vuosikymmenien aikana kokenut monia muodonmuutoksia. Tim Burtonin menestyselokuva Batman vuodelta 1989 päivitti hahmon nykyaikaan, palauttaen hahmon synkkään alkuperäiseen, toisen maailmansodan aattona yleisiä
Yksinäinen kostaja, joka puhdistaa Gotham Cityn katuja rikollisuudesta ja virkamieskuntaa korruptiosta, on allegoria amerikkalaiselle yleiselle turvattomuuden tunteelle ja kuin omiaan turvallisuus-teemaisen Puistofilosofia-viikon henkeen.
Elokuvasta ja supersankareista puistofilosofi Antti Sorrin kanssa keskustelemassa huumorin filosofi Jarno Hietalahti, joka on perehtynyt trikstereitä käsittelevän tulevan kirjansa johdosta Batmanin arkkiviholliseen Jokeriin, jota Burtonin elokuvassa esitti täydellä sydämellä Jack Nicholson.
Elokuvasta esitetään pari vuotta sitten valmistunut hulppea 4k -kopio, joka tekee kunniaa Burtonin luomalle goottityyliselle sarjakuvamaailmalle ja antaa elokuvalle mahdollisuuden tulla katsottavaksi, kuten elokuvat kuuluvatkin – isolle kankaalle.
HUOM! Elokuvassa ei ole suomenkielistä tekstitystä.
Klo 20.00 Bar No Name
FM SEVERI HÄMÄRI: Ajattelu Keltaisen joen ja Gangesin varsilta Välimeren rannoille
Mitä tapahtui noin 2400 vuotta sitten Euraasian etelä-, itä- ja länsikolkissa, joka sai ajattelun liikehtimään uusiin uomiin? Näiden muinaisten pohdintojen vaikutus tuntuu vielä ajassamme – monella tavalla nykyaika on jopa niiden tuotosta: Miten yhteiskunta pitäisi järjestää? Mitä on moraalisesti hyvä toiminta? Mikä tekee ihmisestä hyveellisen? Mistä todellisuus koostuu ja miten voimme tietää siitä? Mikä on ihmisen suhde jumaliin tai ”ultimaaliseen”? Esitelmässä/keskustelussa pohdimme yhdessä yhteyksiä ja erityispiirteitä kolmen filosofisen tradition alkutaipaleelta.
Severi Hämäri on tietokirjailija, luennoitsija ja filosofian praktikko. Hän on kirjoittanut teokset 12 filosofia – Muinaisten filosofien suuria oivalluksia (Aviador 2026) ja Verbaalinen väkivalta verkossa (Basam Books 2024).
Klo 22.00 Bar No Name
Myöhäisillan kaikille yhteinen ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.