Klo 11.00 Kauppakeskus Komppi

IKAALISTEN NYKYMARTAT: Varautuminen

Varautuminen on käsite, joka on palannut keskusteluun viime aikoina. Erilaisiin kriisitilanteisiin, kuten pitkiin sähkökatkoksiin, elintarvikeketjujen katkeamisiin ja muihin mahdollisiin uhkiin onnettomuuksien tai vakavampien kriisien varalta halutaan nykyisin varautua paremmin. Asiaa ei varmasti kevennä kiristynyt kansainvälinen tilanne.

Martat ovat pitäneet varautumiskeskustelua yllä pitkään, kyseessä on kansalaisjärjestön historiassa säännöllisesti toistuva aihe, eivätkä Ikaalisten Nykymartat tee poikkeusta. Varautumista ovat olleet historiallisesti esimerkiksi opastus kellareiden käyttöön, säilöntään, eläinten rehuihin jne. Nykyään varautumista pitää katsoa hieman eri näkövinkeistä.

XVI Puistofilosofia-viikolla keskustellaan turvallisuusteeman mukaisesti nyt varautumisesta. Varautuminen on materiaa ja mielentilaa. Siitä pitää keskustella asiallisesti, mahdollisiin uhkiin varautuen. Johdattajana keskusteluihin vie Ikaalisten Nykymarttojen puheenjohtaja Minnatuulia Mäkelä.

Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto

VAPAAT KESKUSTELUT

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola, juontaen historian tapahtuman alkuun saakka. Keskustelujen aihe valitaan keskustelijoiden joukosta yhdessä.

Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa, rakentavassa ja kaikille turvallisessa hengessä. Usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.

Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.

Klo 12.00 Oma Tupa

TURUN YMPÄRISTÖETIIKAN TUTKIMUSKESKUS TEERC: Ympäristöetiikka 2020-luvulla

Ympäristöetiikka syntyi 1970-luvulla vastauksena kasvavaan ympäristöhuoleen ja haastamaan perinteisen moraalifilosofian ihmiskeskeisiä oletuksia. Vaikka vihreästä siirtymästä, kestävyydestä, monilajisuudesta ja muista ympäristömyönteisistä ajatuksista on tullut valtavirtaa, varsinaiset ympäristöhuolenaiheet eivät ole kadonneet minnekään. Miten ympäristöetiikka voi vastata 2020-luvun ympäristöhuoliin ja millaisten ongelmien parissa ympäristöfilosofit nykypäivänä työskentelevät? Paneelikeskustelussa Turun ympäristöetiikan tutkimuskeskuksen tutkijat Jenna Aarnio, Olivia Mörck, Helena Siipi ja Piia Vinnari esittelevät tutkimustaan ja avaavat esimerkiksi luonnonvaraisten eläinten kärsimykseen, ilmastonmuutokseen, kulutukseen ja lajisyrjintään liittyviä kysymyksiä. Moderaattorina toimii niin ikään TEERC:in tutkija Mikko Puumala.

Klo 12.00-15.00 Rahkola

JUHANA NYRHINEN JA RAUNO NIEMINEN: Kanteleenveiston filosofiaa – puupöllistä soivaksi kanteleeksi

Jokaisen puun sisässä asuu pieni kantele. Poistetaan vain ylimääräinen puu ja siinä se on. Käsityöperinne tuodaan näkyväksi ja puulastut tuoksuvaksi osaksi Puistofilosofiaa. Ihmiset saavat seurata miten kantele veistetään pöllistä valmiiksi soivaksi soittimeksi. Millaisia työkaluja siinä käytetään ja miten. Mistä puusta soitin valmistetaan ja millaiset työstöolosuhteet siihen tarvitaan. Yleisöllä on mahdollisuus seurata kädentaitoja läheltä ja kuulla soiva lopputulos konsertissa. Miten erilaiset kanteleet soivat Kievistä Kittilään ja mitä eroja on eri puulajien ja kielien soinnissa.

Ammattilaisen tekemisen seuraaminen on lumoavaa ja inspiroivaa.  Veitsenterällä taiteilun seuraaminen luo jännitettä myös yleisön puolelle. Ja millä filosofialla kanteleita veistetään?

Elämä ei ole pelkästään laiffia, se on myös kanteleenveistoa!

Soitinrakentajat Juhana Nyrhinen (Kulttuuriosuuskunta Uulu, Tampere) ja Rauno Nieminen (Ikaalinen) ovat veistäneet kanteleita omissa verstaissaan jo vuosikymmeniä. Keväällä 2026 he perustivat Pirkanmaan kanteleenveistopiirin tekemään tunnetuksi tuhatvuotista suomalaista kantelekulttuuria, kun valtiovalta päätti lopettaa Kanteleliiton toiminnan rahoittamisen. Pirkanmaalla ei anneta periksi. Kantele elää vapaiden pirkkalaisten kanteleenveistäjien työssä.

Klo 14.00-17.00 Rahkola

LASTEN FILOSOFIAPÄIVÄ JA PERHEIDEN PÄIVÄ

Puistofilosofia ry yhteistyössä MLL Ikaalisten kanssa järjestää perinteisen lasten filosofiapäivän ja perheiden päivän Rahkolan puutarhassa. Luvassa työpajoja, askartelua, leikkiä, musiikkia, tarinatuokioita ja mukavaa yhdessäoloa.

Klo 14.00 ANNI RYTKÖLÄ JA IRINA KOLU: Salasoppi – oma turvapaikka

Lasten puistofilosofian työpajassa luetaan kuvakirja Fanni ja liian jännittävä yö, jossa Fanni ja hänen kaverinsa saavat luvan viettää yön itse rakentamassaan majassa. Pimeän laskeutuessa jännitys kuitenkin kasvaa, ja erilaiset pelot alkavat hiipiä mieleen. Yhdessä lapset keksivät keinoja kohdata ja rauhoittaa pelottavia tunteita. Kirjan herättämien ajatusten pohjalta keskustellaan turvallisuuden tunteesta ja omista voimavaroista. Oman salasopin eli turvapaikan suunnittelu aloitetaan mielikuvaharjoituksella, jonka jälkeen jokainen lapsi toteuttaa oman turvapaikkansa maalaamalla ja piirtämällä.

Työpaja järjestetään Rahkolan kartanon takapihan puutarhassa omenapuiden alla, luonnon keskellä. Työpaja sopii erityisesti 4–10-vuotiaille lapsille, mutta kaikenikäiset ovat lämpimästi tervetulleita mukaan.

Klo 14.00 LIINA KOMULAINEN: Toivekartta turvallisuudesta

Pisteellä kootaan yhteen kerätyistä lehdistä, valmiiksi leikatuista kuvista, sarjakuvista ja tarroista itselle tärkeistä ja turvallisista asioista koostuva Turvakartta. Askartelun yhteydessä on myös mahdollisuus rupatteluun ja käsitellä itselleen jännittäviä ja pelottaviakin asioita.

KLO 14.30 MLL IKAALINEN aloittaa oman ohjelmansa. Luvassa perheen yhteistä puuhaa, saippuakuplia, siirtotatuointeja ja glittermaalauksia, maittava puffetti sekä popcornia ja hattaraa. Tilaisuus huipentuu klo 15.30 MIMI JA KUKU:n konserttiin. 😍❤️❤️🤡🍿🎈👏👏

Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FT ELISA AALTOLA: Surun filosofiaa kriisien aikakaudella – suru moraalisena voimavarana

Alustus käsittelee surun filosofiaa ja sitä, millä eri tavoin surua on länsimaisessa ajattelussa merkityksellistetty. Mitä suru on ja mistä se meille kertoo? Lisäksi luento pohtii, miten luonnon ja eläinten tuho voi olla surun lähde ja herättää ”misantrooppista melankoliaa”. Se myös tarjoaa keinoja tuon surun kohtaamiselle tavalla, joka edistää positiivisia tunteita ja toimintaa muiden lajien hyväksi.

Filosofi Elisa Aaltola on Eläinoikeusakatemian toiminnanjohtaja. Lisäksi hän toimii eläin- ja ympäristöetiikan dosenttina Turun yliopistossa. Aaltola on julkaissut ihmisen suhteesta muihin eläimiin runsaasti tutkimusta ja 13 kirjaa, muun muassa Esseitä eläimistä (2022) ja Puhe eläinten puolesta (2023). Hänelle on myönnetty Pro Animalia -palkinto elämäntyöstä eläinten hyväksi, Vuoden maailmanparantaja -palkinto ja Eläinsuojelun Topelius-palkinto. Aaltolan intohimona on eläinten aseman edistäminen tutkimuksen keinoin.

Klo 14.00 Oma Tupa

TT LAURI SNELLMAN: Maailmankuvien luonne ja turvallisuusajattelun paheet

Maailmankuvat ovat kaiken inhimillisen ajattelun ja maailman ymmärtämisen välineitä. Hyvä maailmankuva voi avata maailman, osoittaa mahdollisuuksia toimia siinä ja elää hyvää elämää. Mutta mitä maailmankuvat oikein ovat? Miten maailma hahmottuu niiden läpi? Entä voiko niitä verrata?

Maailmankuvat ovat myös osa yhteiskuntaa toimimalla poliittisina aatteina. Viime aikoina erityisesti turvallisuusajattelu on voittanut alaa kristinuskosta, valistuksesta ja humanismista nousevan vapauden, veljeyden ja tasa-arvon perinteen kustannuksella. Entä jos turvallisuusvetoisuus onkin yhteiskunnallinen pahe, joka sumentaa poliittisen harkinnan ja syöksee politiikan päämäärät autoritaarisuuteen?

Lauri Snellman on teologian tutkija Helsingin yliopistossa. Snellman on tutkinut filosofista logiikkaa, metafysiikkaa, pahan ongelmaa ja maailmankuvien logiikkaa. Snellman on kirjoittanut teokset Evil and Intelligibility (open access, Brill, 2023) sekä An Essay in the Logic of World-Views (Springer, 2025).

Klo 16.00 Ikaalisten Keskuspuisto

ELINA VILJAMAA JA ANSSI VIRTANEN: Tatuointi pyhänä symbolina, kiellettynä tabuna ja eksistentialistisena ankkurina

Moni mieltää länsimaisen tatuointikulttuurin merimiehiltä ja rikollisilta alkaneeksi, mutta harva tietää, että ensimmäiset dokumentoidut länsimaiset tatuoinnit ja tatuointikulttuuri kuuluivat kristityille. Miten siitä päädyttiin merimies- ja vankilatatuointeihin ja mikä on tatuointien ja tatuointikulttuurin filosofinen, individualistinen ja eksistentialistinen merkitys tänä päivänä? Lyhyen alustuksen jälkeen vapaata keskustelua ja ”tatuoija tavattavissa” – tule juttelemaan omista tatuoinneistasi tai tatuointiajatuksistasi. Elina Viljamaa ja Anssi Virtanen, John Doe’s Tattoo & Alternatiivi Shop, Ikaalinen.

Klo 16.00 Rahkola

FM, VTV KAARINA JÄRVENTAUS: Ikaalinen – Ikkuna ilmastoon -ilmastokävely

Ilmastonmuutos tuntuu välillä ylivoimaisen isolta asialta hahmotettavaksi. Sitä voi kuitenkin lähestyä arkisten ilmiöiden ja tuttujen tai uusien paikkojen kautta. Tule kokeilemaan tätä noin tunnin kestävälle ilmastokävelylle!

Kävelylle lähdetään juhlatalo Rahkolan pihasta ja pysähdytään ainakin vanhan viljamakasiinin, poliisitalon ja marketin kohdalla. Näistä näkymää laajennetaan rakentamisen vaikutuksiin, ruokaturvaan ja turvallisuuteen – unohtamatta kahvin hintaa. Näillä kaikilla on omat kytköksensä ilmastonmuutokseen, aivan kuin mahdollisesti ohi lehahtavalla perhosellakin.

Kävelyoppaana toimii Kaarina Järventaus, joka on tehnyt pitkän uran ympäristötoimittajana ja journalismin opettajana Helsingissä. Ilmastokävely on elävää journalismia, jota osallistujat voivat rikastuttaa omilla tiedoillaan, pohdinnoillaan ja kommenteillaan.

HUOM! Yhdelle kävelylle mahtuu mukaan 10 henkeä. Ilmoittautuminen tapahtuu saapumisjärjestyksessä Rahkolan pihassa kävelijöille varatuilta tuoleilta.

Klo 16.00 Oma Tupa

SENNI HEISKANEN, RAUNO NIEMINEN JA JUHANA NYRHINEN: Vaskikanteleet soivat Omalla Tuvalla

Pirkanmaan kanteleveistopiirin kanteleet soivat Omalla tuvalla. Juhana Nyrhinen ja Rauno Nieminen kertovat kanteleista ja Senni Heiskanen ja Nieminen soittavat kanteleita. Duon ohjelmisto rakentuu pääasiassa yli sata vuotta sitten talteen kerätyistä kantelesävelmistä Savosta, Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaalta, mutta myös tyylinmukainen improvisaatio kuuluu soittoon. Sävelmissä kuuluu suomalaisen kanteleperinteen vanhin kerrostuma, jossa muutamasta sävelestä avautuu kokonainen musiikillinen maailma. Konsertti on samalla ”Kerman vaskikanteleet” levyn julkistamistilaisuus.  Kerman vaskikanteleet- albumi nostaa esiin tämän ainutlaatuisen soittimen ja sen vuosisataisen perinteen.

Konsertti on tehty yhteistyössä Europe Directin kanssa.

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

SISSI ENESTAM: Simulaatioteoria – elämmekö tietokonesimulaatiossa?

Onko kokemamme maailma todellinen vai elämmekö toisen sivilisaation luomassa tietokonesimulaatiossa? Voisiko todellisuutemme olla viihdettä, kuten The Sims, tieteellinen koe tai jopa järjestelmä, joka tarvitsee meiltä jotain, kuten elokuvassa The Matrix.

Simulaatiohypoteesi on noussut vakavan filosofisen ja tieteellisen keskustelun aiheeksi Nick Bostromin kuuluisan simulaatioargumentin myötä. Miksi monet tieteen ja teknologian parissa työskentelevät pitävät mahdollisena, että havaittu todellisuus ei olekaan perimmäinen todellisuus? Mihin argumentti perustuu, mitä vastaväitteitä sitä vastaan on esitetty ja miten tutkijat ovat yrittäneet arvioida sen uskottavuutta?

Puheenvuorossa tarkastellaan simulaatioteoriaa filosofian, tieteen ja teknologian näkökulmista. Voiko väitettä simuloidusta maailmasta tutkia tieteellisesti? Millaisia havaintoja tai kokeita sen tueksi tai kumoamiseksi on ehdotettu? Vai, toisaalta, kertooko se enemmän ihmisestä kuin maailmankaikkeudesta?

Puhe perustuu kirjaan Simulaatioteoria. Astrofyysikko Sissi Enestam on asunut vuosia ulkomailla ja työskennellyt muun muassa Hollannissa Euroopan Avaruusjärjestössä ja Yhdysvalloissa NASA:ssa. Hän on popularisoinut tiedettä lukuisissa medioissa ja tapahtumissa. Simulaatioteoria (Tammi) on hänen esikoiskirjansa.

Klo 17.00 Rahkola

EMPPU NURMINEN: Tekstiilien uudelleenkäytön utopioita – miltä tekstiilien kiertotalouden lähitulevaisuus näyttää ja kuinka voisimme kuvitella sen mahdollisimman hyväksi?

Euroopan Unioni on julkaissut suuren uudistuspakettinsa tekstiilien kiertotalouden suhteen – jatkossa tekstiilien valmistajat, maahantuojat ja jälleenmyyjät ovat vastuussa käytettyjen tekstiilien keräyksen ja lajittelun järjestämisestä ja kustannuksista. Mitä tämä tarkoittaa? Tällä hetkellä käyttökelpoista tekstiiliä viedään valtavat määrät ulkomaille, usein tuntemattomiin määränpäihin ja käyttökohteisiin, koska Suomessa ajatellaan yleisesti että uudelleenkäytölle maamme sisällä ei ole nykyistä enempää kanavia.

Mutta, mitä jos ajattelemme uudelleenkäyttöä uudelleen ja laajemmin? Mitä jos etsisimme uusia paikallisia kanavia uudelleenkäyttöön? Mitä jos EU tai valtio investoisikin miljoonia uudelleenkäyttöön ja miltä sellainen voisi näyttää? Miltä uudelleenkäyttö näyttäisi jos laajentaisimme ajatteluamme yksinomaan priimakuntoisesta tekstiilistä myös heikompikuntoiseen tekstiiliin – tai mitä jos ajattelemme uudelleenkäyttöä taloudellista hyötyä laajemmin myös muiden hyötyjen kautta?

Olemme tilanteessa, jossa tulevaisuudessa häämöttää suuri tekstiilien kiertotalouden muutos, mutta muutoksen yksityiskohdat muotoutuvat vasta ajan kanssa. Nextiilissä työskentelevä Emppu Nurminen haluaa herätellä ihmisiä ja yhteisöjä ajattelemaan ja kuvittelemaan, miltä mahdollisimman hyvä tekstiilien paikallinen uudelleenkäyttö voisi näyttää, koska utopioiden luominen on ensimmäinen askel mahdollisimman hyvien todellisuuksien luomisessa.

Nextiili ry on Tampereella toimiva aatteellisesti sitoutumaton voittoa tavoittelematon rekisteröity yhdistys, joka on perustettu vuonna 2015. Nextiili vastaanottaa ja lajittelee kotitalouksien käytettyjä tekstiilejä ohjaten keräämänsä materiaalin yksinomaan Suomen rajojen sisäpuolelle. Lisäksi Nextiili toimii välityömarkkinoilla työllistäen pitkään työttömänä olleita ihmisiä työkokeiluun ja palkkatuelle sekä ohjaa heitä kohti työelämää. Nextiili lajittelee vuosittain noin 300 000 kiloa käytettyjä tekstiilejä painottaen vahvasti paikallista uudelleenkäyttöä. Nextiilillä on myymälä Tampereen Lielahdessa, jossa Nextiili myy käyettyjä vintagevaatteita, kodintekstiiliä, asusteita, kankaita, lankoja ja käsityötarvikkeita. Nextiilin myymälän yhteydessä toimii Ilmaishuone, josta kuka tahansa voi hakea materiaalia itselleen ilmaiseksi.

Nextiili ry on Puistofilosofian yhteistyökumppani.

Klo 19.00 Altin sali

PUISTOFILOSOFIA GOES MOVIES: Inception.

Englantilaisohjaaja Christopher Nolan kuuluu maailman seuratuimpien elokuvaohjaajien joukkoon. Miehen ohjaamien menestyselokuvien lista kattaa 2000-luvun Dark Knight -trilogian lisäksi mm. sellaiset modernit klassikot kuin Memento, Insomnia, Dunkirk, Interstellar ja Oscar-palkintoja kahminut Oppenheimer. XVI Puistofilosofia-viikon kynnyksellä elokuvateattereihin on saapunut ohjaajan uusin ja kovasti odotettu The Odyssey, joka pureutuu länsimaisen kirjallisuuden alkulähteille, Troijan sodan sankari Odysseuksen tarinaan.

Yhteistä Nolanin elokuville ovat tarkat, filosofiset pohdinnat ihmisenä olemisesta ja eettisestä toimijuudesta.

Vuonna 2010 valmistunut Inception kuuluu ohjaajan ylistetyimpiin ohjaustöihin. Filosofisista elementeistä, todellisuusleikeistä ja viittauksista esimerkiksi Kierkegaardin uskon hyppyyn tai Platonin luolavertaukseen ei voi olla laittamatta merkille. Mitä on todellisuus? Olenko unessa vai hereillä?

Elokuvasta keskustelemassa puistofilosofi Antti Sorrin kanssa astrofyysikko Sissi Enestam, jonka Simulaatioteoria -tietokirjan maailman todellista luonnetta pohtivat näkökulmat käyvät erinomaisena pohjustuksena Nolanin mestariteoksen analysointiin.

Klo 20.00 Bar No Name

FT MIKKO PUUMALA: Ympäristönsuojelu ulkoavaruudessa

Millaisia ympäristöongelmia ihminen kohtaa ulkoavaruudessa? Tässä esitelmässä ympäristöfilosofiaan ja avaruusetiikkaan erikoistunut Turun yliopiston tutkija Mikko Puumala tarkastelee ihmisen avaruustoimintaa ympäristöetiikan näkökulmasta. Onko ihmisellä kosminen velvollisuus suojella elämää maailmankaikkeudessa? Mitä arvoa on aurinkokuntamme kylmillä, elottomilla ja kivisillä taivaankappaleilla? Tulisiko niitä suojella tuleville sukupolville?

Kun Maan kiertoradoille suunnitellaan laukaistavaksi tuhansia uusia satelliitteja, Kuuhun halutaan kaivostoimintaa ja Marsin asuttamisestakin haaveillaan, näistä kysymyksistä on tulossa tieteisfantasian sijaan arkitodellisuutta – ja osa geopoliittista valtapeliä.