Avainsana-arkisto: Keskuspuisto

Kurkistuksia XI Puistofilosofia-viikon ohjelmaan (osa 2)

XI Puistofilosofia-viikon ohjelman esittely jatkuu! Kuten jo aiemmassa ”kurkistuksessa” tuli esiin, tänäkin vuonna sinisten ajatusten äärelle Ikaalisiin saapuu todella mielenkiintoisia alustajia ja muita esiintyjiä, unohtamatta tietenkään erinomaista, pohdiskelevaa yleisöä!

Jatkamme ohjelman esittelyä. Luvassa on jälleen kolme mielenkiintoista, hyvin erilaisia aihepiirejä käsittelevää aihetta: Aku Ankka, metafysiikka ja eläinten oikeudet.

Aku Ankka on ollut suomalaisten suosikki jo sukupolvien ajan, yhdistäen niin vauvoja kuin vaarejakin. Tänä vuonna Suomen Akkari juhlii 70-vuotissynttäreitä. On vain oikeus ja kohtuus, että eräs ankallissankareistamme saa oman osansa filosofisista pohdiskeluista. Niitä XI Puistofilosofia-viikolla tarjoaa lehden päätoimittaja FM Aki Hyyppä.

Ihminen ei voi elää ilman metafysiikkaa! Aldous Huxleyn (1894 – 1962) siivekäs sanonta on aina yhtä ajankohtainen, mutta tulkinta metafysiikan merkityksestä on vaihdellut vuosisadasta toiseen. Toiset pitävät perusteellisia kysymyksiä aina ajankohtaisina, toisten mielestä metafyysiset pohdiskelut ovat pelkkää mystiikkaa. Ensimmäiseksi mainittua tarkasteltaessa Suomen Filosofisen Yhdistyksen (SFY) vieras FT Jani Hakkarainen löytää varmasti monta mielenkiintoista näkökulmaa yleisön mielenkiinnon herättämiseksi.

Kuvamme eläimistä on tieteellisen tutkimuksen lisääntymisen vuoksi voimakkaammassa murroksessa sitten Rene Descartesin (1956 – 1650), joka tunnetusti piti heitä lähinnä sieluttomina automaatteina. Käsitys eläinten hyväksikäyttämisestä ja kohtelusta on muuttunut yhä ajankohtaisemmaksi, ja tätä erittäin tärkeää aihepiiriä tulee käsittelemään Puistofilosofia-tapahtuman pitkäaikaisimman yhteistyökumppanin, Suomen Akatemian edustaja, FT Visa Kurki.

Aki Hyyppä.

FM Aki Hyyppä: Kääk! Aku Ankka lehden huumori. Aku Ankka -lehti 70 vuotta Suomessa

Aku Ankka -lehti on ilmestynyt Suomessa vuodesta 1951 saakka ja edelleen se porskuttaa maamme ylivoimaisesti suosituimpana aikakauslehtenä. Miten Akkari on vuosien varrella kehittynyt ja mitkä voivat olla sen suosion syyt? Miten Aku Ankan kieli ja huumori rakentuvat? Asiasta kertoo ja keskustelua ruokkii Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä.

Aki Hyyppä Juhlatalo Rahkolan lavalla XI Puistofilosofia-viikon avajaispäivän iltana klo 20.00.

Jani Hakkarainen.

FT Jani Hakkarainen: Mitä on metafysiikka?

Metafysiikka on perintinen olevaa, todellisuuden luonnetta ja yleistä rakennetta tutkiva filosofian keskeinen osa-alue. Tunnetusti teoksensa Metafysiikka neljännen kirjan alussa Aristoteles sanoo, että ensimmäinen tiede ”tarkastelee olevaa olevana [kreik. to on hê on] ja sille itsessään kuuluvia määreitä.” Metafysiikka tarkasteleekin esimerkiksi sellaisia kysymyksiä kuten mitä on oleminen, miksi on jotain pikemmin kuin ei mitään, onko kaikki fysikaalista ja onko meillä ihmisillä tahdonvapautta.

Metafysiikan tarkemmasta luonteesta ja tutkimuskohteesta on kuitenkin käyty keskustelua, välillä suoranaista kiistaa filosofiassa tuhansia vuosia. Erityisesti 1700-luvulta alkaen metafysiikkan legitimiteettiä tieteenalana on myös toistuvasti kritisoitu ankarasti. Tunnetuimpia ovat Immanuel Kantin ja 1900-luvun alun loogisten positivistien kuten Rudolf Carnapin kritiikit.

Kaikki tämä saa meidät kysymään, mitä metafysiikassa tarkkaan ottaen tarkastellaan? Vai onko metafysiikka jotakin parantumattoman mystistä ja hämärää? Onko metafysiikasta mahdollista luopua, jos se ei ole tieteenalana legitiimiä? Näihin kysymyksiin vastauksia hahmottelee FT Jani Hakkarainen esitys ”Mitä on metafysiikka?”. Hakkarainen on Tampereen yliopiston teoreettisen filosofian dosentti ja filosofian yliopistonlehtori. Hän tutkii metafysiikkaa systemaattisesti ja historiallisesti myös metanäkökulmasta: mikä on metafysiikan luonne ja tutkimuskohde. Yhdessä FT, dosentti Markku Keinäsen (Tampereen yliopisto) kanssa hän on kehittänyt kansainvälistä tunnustusta saaneen teorian todellisuuden perimmäisestä luonteesta, erään ns. trooppiteorian.

FT Jani Hakkarainen Ikaalisten Keskuspuistossa XI Puistofilosofia-viikolla perjantaina 23.4. klo 14.00.

Visa Kurki.

FT Visa Kurki: Onko eläin esine?

Eläin on laillisesti esine. Näin tulevat juristit oppivat oikeustieteen opintojen alussa. Heille myös opetetaan, ettei esineillä voi olla oikeuksia. Mutta onko oikein kohdella tuntevaa olentoa hyödykkeenä? Niin sanotun käyttämättömyysajattelun edustajat sanovat, että meidän tulisi lakata käyttämästä eläimiä kokonaan. Maltillisemmat hyvinvointiajattelijat taas katsovat, että ihminen saa käyttää eläimiä, kunhan näitä suojataan tarpeettomalta kärsimykseltä. Tutkijatohtori Visa Kurki kertoo alustuksessaan tästä debatista. Hän kysyy myös, eikö eläimillä ole laillisia oikeuksia jo nyt. Laki kuitenkin suojelee eläimiä – eikö eläimillä näin ollen ole oikeuksia? Tämä riippuu siitä, mitä oikeuksilla tarkoitetaan. Alustus käsitteleekin myös oikeuksien käsitettä ja sitä, miten oikeudet voidaan ymmärtää.

Visa Kurki on alun perin Turusta kotoisin oleva oikeustieteen tutkija. Hänen erityisalaansa on oikeusteoria ja -filosofia. Kurki toimii Suomen Akatemian tutkijatohtorina Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa on koskenut mm. oikeuksien ja oikeussubjektin käsitettä, eläinten oikeudellista asemaa sekä sitä, miten oikeusjärjestelmä voi säännellä erilaisia ryhmiä, kuten rikollisryhmiä ja rokkibändejä.


Vielä lisää kurkistuksia XI Puistofilosofia-viikon 20.-24.7.2021 ohjelmaan ennen sen virallista julkaisua tulossa lähipäivinä. Seuraa tätä sivustoa ja some-kanaviamme!

Kurkistuksia XI Puistofilosofia-viikon 20.-24.7.2021 ohjelmaan (Osa 1)

Enää kuukausi XI Puistofilosofia-viikkoon, jota vietetään Ikaalisissa 20.-24.7.2021. Jo yhdettätoista kertaa Ikaalinen kokoaa yhteen toinen toistaan mielenkiintoisempia alustajia, esiintyjiä ja tietenkin erinomaisen yleisön ainutlaatuisten sinisten ajatusten äärelle!

XI Puistofilosofia-viikon ohjelma on jo melkein valmis. Ennen virallista julkaisua esittelemme etukäteen muutamia alustajia ja esiintyjiä. Tässä ensimmäisessä osassa esittelemme heistä kolme.

Osansa tänä vuonna saa muun muassa mieli ja kognitiivinen toiminta, Aleksanteri Suuren jälkimaine filosofina sekä Kyllikki Saaren murha – miksi edelleen muistamme hänet?

Juho Saari.

VTT Juho Saari: Miksi muistamme Kyllikki Saaren murhan?

Suomalaiset eivät ole unohtaneet vuonna 1953 tapahtunutta Kyllikki Saaren murhaa, mutta miksi me muistamme tämän tapahtuman, emmekä jotain muuta saman vuoden tai vuosikymmenen tapahtumista. Professori Juho Saari kertoo alustuksessaan Kyllikki Saaren murhan tutkinnasta ja siihen liittyneistä yhteiskunnallisista ilmiöistä, kuten kollektiivisesta ahdistuksesta ja surusta, huhuista ja juoruista, unista ja selvännäkijöistä, mutta myös uutisoinnista. Hän myös pohdiskelee kollektiivisen muistin mekanismeja sekä yleensä että erityisesti Kyllikki Saaren murhaan liittyen.

Juho Saari on syntynyt Kalajoella 1967. Hän toimii Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaania ja sosiaali- ja terveyspolitiikan professorina. Kaikkiaan hän julkaissut noin 60 kirjaa ja 450 julkaisua sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Vuonna 2020 hän julkaisi Kyllikki Saaren murhasta kertovan kirjan ”Kuuluisan kuoleman varjo” (Gaudeamus 2020). Kyse oli hänen 1950-luvun historiaan liittyvästä harrastuksestaan.

Juho Saari Ikaalisten Keskuspuistossa XI Puistofilosofian avajaispäivänä 20.7.2021 klo 14.00.

Pii Telakivi.

FT Pii Telakivi: Laajentuneen mielen filosofiaa 

Onko mieli aina pään sisällä, vai voiko se laajentua ruumiin rajojen ulkopuolelle ja perustua vuorovaikutukseen ympäristön kanssa? Sekä filosofit että empiiriset mielen tutkijat ovat perinteisesti ajatelleet, että mielen toiminnot voidaan selittää pelkän aivotoiminnan pohjalta. 1990-luvulla syntynyt laajentuneen mielen teoria haastaa tämän oletuksen, ja ehdottaa että mieli ja kognitiiviset toiminnot voivat laajentua esimerkiksi käyttämiimme työkaluihin ja teknologisiin apuvälineisiin. Esimerkiksi muistikirja tai älypuhelin voi toimia muistoja ja uskomuksia osaltaan toteuttavana välineenä biologisten toimintojen ohella. Tämä ei tarkoita etteikö aivoja edelleenkin tarvittaisi – aivotoiminta on kyllä edelleen välttämätön osa mielen perustaa, mutta ei aina tarjoa riittävää selitystä kognitiivisille tiloille.

Mielenfilosofiasta kumpuava laajentuneen mielen teoria johtaa myös moniin eettisiin, yhteiskunnallisiin ja lainopillisiin kysymyksiin. Mikä status käyttämillemme jokapäiväisille teknologisille laitteille tulisi antaa: tulisiko niitä pitää vain fyysisinä esineinä vai kognitiivisten prosessien jatkeena? Tulisiko esimerkiksi älypuhelimen hakkerointia pitää omaisuusrikoksena vai henkilöön kohdistuvana rikoksena? Onko kotiAlzheimer-potilaalle vain fyysinen tila, vai kenties myös kognitiivisten, sensorimotoristen tai affektiivisten prosessien jatke? Kuinka ympäristön ja ympäristötilojen muokkaaminen vaikuttaa mieleen? Entä onko laajentuminen samanlaista, jos ulkoinen laite onkin tekoälysysteemi?

FT Pii Telakivi toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Hän työskentelee parhaillaan tekoälyn filosofian parissa RADAR (Robophilosophy, AI ethics and Datafication Research) -tutkimusryhmässä.

Pii Telakivi Juhlatalo Rahkolassa XI Puistofilosofia-viikon toisena päivänä, keskiviikkona 21.7.2021 klo 17.00.

Jaakkojuhani Pelotonen. Kuva: Jenni Tuominen.

FT Jaakkojuhani Peltonen: Oliko Aleksanteri Suuri filosofikuningas?

Aleksanteri Suuri on yksi maailmanhistorian kuuluisimmista ja kiistellyimmistä henkilöistä. Vaikka historiallinen Aleksanteri keskittyi sotimiseen ja valloittamiseen, hänet esitettiin jo antiikissa valistuneena filosofikuninkaana. Tähän näkemykseen epäilemättä vaikutti se, että hän oli aikansa suurimman filosofin Aristoteleen oppilas. Aleksanterin kerrotaan myös ihailleen kyynikkofilosofi Diogenesta ja kohdanneen tämän Korintissa. Tunkeutuessaan armeijoineen Intiaan Aleksanteri väitteli intialaisten brahmaanifilosofien kanssa ja tutustui heidän askeettiseen elämäntapaansa. Mitä tiedämme Aleksanterin ja Aristoteleen maailmankirjallisuuden kuuluisimmasta oppilas-opettajasuhteesta? Osoittiko Aleksanterin aikuisiällä aitoa kiinnostusta filosofiaa kohtaan, vai onko kyseessä pelkkä myytti? Joidenkin antiikin filosofien ja kirjailijoiden mukaan Aleksanterin elämästä ei todellisuudessa huokunut aito kiinnostus filosofiaan ja hyvään elämään vaan tuhovimma sekä vahingolliset intohimot. Heidän mielestään Aleksanteri ei ansainnut lisänimeä ’Suuri’. Jaakkojuhani Peltonen keskustelee/alustaa Aleksanteri Suuren suhteesta filosofeihin sekä hänen laajasta jälkivaikutuksestaan maailmanhistoriassa.

Jaakkojuhani Peltonen, FT väitteli tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 2017 pääaineenaan yleinen historia. Hän on profiloitunut Aleksanteri Suuri -tutkijana kansainvälisessä tiedeyhteisössä ja perehtynyt historian käyttöön antiikin maailmassa. Peltonen työskenteli vierailevana tutkijana Lontoossa King’s Collegessa vuosina 2018–2020. Peltonen on kirjoittanut kirjan Aleksanteri Suuri – sankari ja myytti (Gaudeamus, 2021).

Jaakkojuhani Peltonen Juhlatalo Rahkolassa XI Puistofilosofia-viikon kolmantena päivänä 22.7.2021 klo 17.00.

Lisää kurkistuksia XI Puistofilosofia-viikon 20.-24.7.2021 ohjelmasta tulossa lähipäivinä. Stay tuned!