XI Puistofilosofia-viikon ohjelman esittely jatkuu! Kuten jo aiemmassa ”kurkistuksessa” tuli esiin, tänäkin vuonna sinisten ajatusten äärelle Ikaalisiin saapuu todella mielenkiintoisia alustajia ja muita esiintyjiä, unohtamatta tietenkään erinomaista, pohdiskelevaa yleisöä!

Jatkamme ohjelman esittelyä. Luvassa on jälleen kolme mielenkiintoista, hyvin erilaisia aihepiirejä käsittelevää aihetta: Aku Ankka, metafysiikka ja eläinten oikeudet.

Aku Ankka on ollut suomalaisten suosikki jo sukupolvien ajan, yhdistäen niin vauvoja kuin vaarejakin. Tänä vuonna Suomen Akkari juhlii 70-vuotissynttäreitä. On vain oikeus ja kohtuus, että eräs ankallissankareistamme saa oman osansa filosofisista pohdiskeluista. Niitä XI Puistofilosofia-viikolla tarjoaa lehden päätoimittaja FM Aki Hyyppä.

Ihminen ei voi elää ilman metafysiikkaa! Aldous Huxleyn (1894 – 1962) siivekäs sanonta on aina yhtä ajankohtainen, mutta tulkinta metafysiikan merkityksestä on vaihdellut vuosisadasta toiseen. Toiset pitävät perusteellisia kysymyksiä aina ajankohtaisina, toisten mielestä metafyysiset pohdiskelut ovat pelkkää mystiikkaa. Ensimmäiseksi mainittua tarkasteltaessa Suomen Filosofisen Yhdistyksen (SFY) vieras FT Jani Hakkarainen löytää varmasti monta mielenkiintoista näkökulmaa yleisön mielenkiinnon herättämiseksi.

Kuvamme eläimistä on tieteellisen tutkimuksen lisääntymisen vuoksi voimakkaammassa murroksessa sitten Rene Descartesin (1956 – 1650), joka tunnetusti piti heitä lähinnä sieluttomina automaatteina. Käsitys eläinten hyväksikäyttämisestä ja kohtelusta on muuttunut yhä ajankohtaisemmaksi, ja tätä erittäin tärkeää aihepiiriä tulee käsittelemään Puistofilosofia-tapahtuman pitkäaikaisimman yhteistyökumppanin, Suomen Akatemian edustaja, FT Visa Kurki.

FM Aki Hyyppä: Kääk! Aku Ankka lehden huumori. Aku Ankka -lehti 70 vuotta Suomessa

Aku Ankka -lehti on ilmestynyt Suomessa vuodesta 1951 saakka ja edelleen se porskuttaa maamme ylivoimaisesti suosituimpana aikakauslehtenä. Miten Akkari on vuosien varrella kehittynyt ja mitkä voivat olla sen suosion syyt? Miten Aku Ankan kieli ja huumori rakentuvat? Asiasta kertoo ja keskustelua ruokkii Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä.

Aki Hyyppä Juhlatalo Rahkolan lavalla XI Puistofilosofia-viikon avajaispäivän iltana klo 20.00.

FT Jani Hakkarainen: Mitä on metafysiikka?

Metafysiikka on perintinen olevaa, todellisuuden luonnetta ja yleistä rakennetta tutkiva filosofian keskeinen osa-alue. Tunnetusti teoksensa Metafysiikka neljännen kirjan alussa Aristoteles sanoo, että ensimmäinen tiede ”tarkastelee olevaa olevana [kreik. to on hê on] ja sille itsessään kuuluvia määreitä.” Metafysiikka tarkasteleekin esimerkiksi sellaisia kysymyksiä kuten mitä on oleminen, miksi on jotain pikemmin kuin ei mitään, onko kaikki fysikaalista ja onko meillä ihmisillä tahdonvapautta.

Metafysiikan tarkemmasta luonteesta ja tutkimuskohteesta on kuitenkin käyty keskustelua, välillä suoranaista kiistaa filosofiassa tuhansia vuosia. Erityisesti 1700-luvulta alkaen metafysiikkan legitimiteettiä tieteenalana on myös toistuvasti kritisoitu ankarasti. Tunnetuimpia ovat Immanuel Kantin ja 1900-luvun alun loogisten positivistien kuten Rudolf Carnapin kritiikit.

Kaikki tämä saa meidät kysymään, mitä metafysiikassa tarkkaan ottaen tarkastellaan? Vai onko metafysiikka jotakin parantumattoman mystistä ja hämärää? Onko metafysiikasta mahdollista luopua, jos se ei ole tieteenalana legitiimiä? Näihin kysymyksiin vastauksia hahmottelee FT Jani Hakkarainen esitys ”Mitä on metafysiikka?”. Hakkarainen on Tampereen yliopiston teoreettisen filosofian dosentti ja filosofian yliopistonlehtori. Hän tutkii metafysiikkaa systemaattisesti ja historiallisesti myös metanäkökulmasta: mikä on metafysiikan luonne ja tutkimuskohde. Yhdessä FT, dosentti Markku Keinäsen (Tampereen yliopisto) kanssa hän on kehittänyt kansainvälistä tunnustusta saaneen teorian todellisuuden perimmäisestä luonteesta, erään ns. trooppiteorian.

FT Jani Hakkarainen Ikaalisten Keskuspuistossa XI Puistofilosofia-viikolla perjantaina 23.4. klo 14.00.

FT Visa Kurki: Onko eläin esine?

Eläin on laillisesti esine. Näin tulevat juristit oppivat oikeustieteen opintojen alussa. Heille myös opetetaan, ettei esineillä voi olla oikeuksia. Mutta onko oikein kohdella tuntevaa olentoa hyödykkeenä? Niin sanotun käyttämättömyysajattelun edustajat sanovat, että meidän tulisi lakata käyttämästä eläimiä kokonaan. Maltillisemmat hyvinvointiajattelijat taas katsovat, että ihminen saa käyttää eläimiä, kunhan näitä suojataan tarpeettomalta kärsimykseltä. Tutkijatohtori Visa Kurki kertoo alustuksessaan tästä debatista. Hän kysyy myös, eikö eläimillä ole laillisia oikeuksia jo nyt. Laki kuitenkin suojelee eläimiä – eikö eläimillä näin ollen ole oikeuksia? Tämä riippuu siitä, mitä oikeuksilla tarkoitetaan. Alustus käsitteleekin myös oikeuksien käsitettä ja sitä, miten oikeudet voidaan ymmärtää.

Visa Kurki on alun perin Turusta kotoisin oleva oikeustieteen tutkija. Hänen erityisalaansa on oikeusteoria ja -filosofia. Kurki toimii Suomen Akatemian tutkijatohtorina Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa on koskenut mm. oikeuksien ja oikeussubjektin käsitettä, eläinten oikeudellista asemaa sekä sitä, miten oikeusjärjestelmä voi säännellä erilaisia ryhmiä, kuten rikollisryhmiä ja rokkibändejä.


Vielä lisää kurkistuksia XI Puistofilosofia-viikon 20.-24.7.2021 ohjelmaan ennen sen virallista julkaisua tulossa lähipäivinä. Seuraa tätä sivustoa ja some-kanaviamme!