Enää kuukausi XI Puistofilosofia-viikkoon, jota vietetään Ikaalisissa 20.-24.7.2021. Jo yhdettätoista kertaa Ikaalinen kokoaa yhteen toinen toistaan mielenkiintoisempia alustajia, esiintyjiä ja tietenkin erinomaisen yleisön ainutlaatuisten sinisten ajatusten äärelle!
XI Puistofilosofia-viikon ohjelma on jo melkein valmis. Ennen virallista julkaisua esittelemme etukäteen muutamia alustajia ja esiintyjiä. Tässä ensimmäisessä osassa esittelemme heistä kolme.
Osansa tänä vuonna saa muun muassa mieli ja kognitiivinen toiminta, Aleksanteri Suuren jälkimaine filosofina sekä Kyllikki Saaren murha – miksi edelleen muistamme hänet?
VTT Juho Saari: Miksi muistamme Kyllikki Saaren murhan?
Suomalaiset eivät ole unohtaneet vuonna 1953 tapahtunutta Kyllikki Saaren murhaa, mutta miksi me muistamme tämän tapahtuman, emmekä jotain muuta saman vuoden tai vuosikymmenen tapahtumista. Professori Juho Saari kertoo alustuksessaan Kyllikki Saaren murhan tutkinnasta ja siihen liittyneistä yhteiskunnallisista ilmiöistä, kuten kollektiivisesta ahdistuksesta ja surusta, huhuista ja juoruista, unista ja selvännäkijöistä, mutta myös uutisoinnista. Hän myös pohdiskelee kollektiivisen muistin mekanismeja sekä yleensä että erityisesti Kyllikki Saaren murhaan liittyen.
Juho Saari on syntynyt Kalajoella 1967. Hän toimii Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaania ja sosiaali- ja terveyspolitiikan professorina. Kaikkiaan hän julkaissut noin 60 kirjaa ja 450 julkaisua sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Vuonna 2020 hän julkaisi Kyllikki Saaren murhasta kertovan kirjan ”Kuuluisan kuoleman varjo” (Gaudeamus 2020). Kyse oli hänen 1950-luvun historiaan liittyvästä harrastuksestaan.
Juho Saari Ikaalisten Keskuspuistossa XI Puistofilosofian avajaispäivänä 20.7.2021 klo 14.00.
FT Pii Telakivi: Laajentuneen mielen filosofiaa
Onko mieli aina pään sisällä, vai voiko se laajentua ruumiin rajojen ulkopuolelle ja perustua vuorovaikutukseen ympäristön kanssa? Sekä filosofit että empiiriset mielen tutkijat ovat perinteisesti ajatelleet, että mielen toiminnot voidaan selittää pelkän aivotoiminnan pohjalta. 1990-luvulla syntynyt laajentuneen mielen teoria haastaa tämän oletuksen, ja ehdottaa että mieli ja kognitiiviset toiminnot voivat laajentua esimerkiksi käyttämiimme työkaluihin ja teknologisiin apuvälineisiin. Esimerkiksi muistikirja tai älypuhelin voi toimia muistoja ja uskomuksia osaltaan toteuttavana välineenä biologisten toimintojen ohella. Tämä ei tarkoita etteikö aivoja edelleenkin tarvittaisi – aivotoiminta on kyllä edelleen välttämätön osa mielen perustaa, mutta ei aina tarjoa riittävää selitystä kognitiivisille tiloille.
Mielenfilosofiasta kumpuava laajentuneen mielen teoria johtaa myös moniin eettisiin, yhteiskunnallisiin ja lainopillisiin kysymyksiin. Mikä status käyttämillemme jokapäiväisille teknologisille laitteille tulisi antaa: tulisiko niitä pitää vain fyysisinä esineinä vai kognitiivisten prosessien jatkeena? Tulisiko esimerkiksi älypuhelimen hakkerointia pitää omaisuusrikoksena vai henkilöön kohdistuvana rikoksena? Onko kotiAlzheimer-potilaalle vain fyysinen tila, vai kenties myös kognitiivisten, sensorimotoristen tai affektiivisten prosessien jatke? Kuinka ympäristön ja ympäristötilojen muokkaaminen vaikuttaa mieleen? Entä onko laajentuminen samanlaista, jos ulkoinen laite onkin tekoälysysteemi?
FT Pii Telakivi toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Hän työskentelee parhaillaan tekoälyn filosofian parissa RADAR (Robophilosophy, AI ethics and Datafication Research) -tutkimusryhmässä.
Pii Telakivi Juhlatalo Rahkolassa XI Puistofilosofia-viikon toisena päivänä, keskiviikkona 21.7.2021 klo 17.00.
FT Jaakkojuhani Peltonen: Oliko Aleksanteri Suuri filosofikuningas?
Aleksanteri Suuri on yksi maailmanhistorian kuuluisimmista ja kiistellyimmistä henkilöistä. Vaikka historiallinen Aleksanteri keskittyi sotimiseen ja valloittamiseen, hänet esitettiin jo antiikissa valistuneena filosofikuninkaana. Tähän näkemykseen epäilemättä vaikutti se, että hän oli aikansa suurimman filosofin Aristoteleen oppilas. Aleksanterin kerrotaan myös ihailleen kyynikkofilosofi Diogenesta ja kohdanneen tämän Korintissa. Tunkeutuessaan armeijoineen Intiaan Aleksanteri väitteli intialaisten brahmaanifilosofien kanssa ja tutustui heidän askeettiseen elämäntapaansa. Mitä tiedämme Aleksanterin ja Aristoteleen maailmankirjallisuuden kuuluisimmasta oppilas-opettajasuhteesta? Osoittiko Aleksanterin aikuisiällä aitoa kiinnostusta filosofiaa kohtaan, vai onko kyseessä pelkkä myytti? Joidenkin antiikin filosofien ja kirjailijoiden mukaan Aleksanterin elämästä ei todellisuudessa huokunut aito kiinnostus filosofiaan ja hyvään elämään vaan tuhovimma sekä vahingolliset intohimot. Heidän mielestään Aleksanteri ei ansainnut lisänimeä ’Suuri’. Jaakkojuhani Peltonen keskustelee/alustaa Aleksanteri Suuren suhteesta filosofeihin sekä hänen laajasta jälkivaikutuksestaan maailmanhistoriassa.
Jaakkojuhani Peltonen, FT väitteli tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 2017 pääaineenaan yleinen historia. Hän on profiloitunut Aleksanteri Suuri -tutkijana kansainvälisessä tiedeyhteisössä ja perehtynyt historian käyttöön antiikin maailmassa. Peltonen työskenteli vierailevana tutkijana Lontoossa King’s Collegessa vuosina 2018–2020. Peltonen on kirjoittanut kirjan Aleksanteri Suuri – sankari ja myytti (Gaudeamus, 2021).
Jaakkojuhani Peltonen Juhlatalo Rahkolassa XI Puistofilosofia-viikon kolmantena päivänä 22.7.2021 klo 17.00.
Lisää kurkistuksia XI Puistofilosofia-viikon 20.-24.7.2021 ohjelmasta tulossa lähipäivinä. Stay tuned!
