Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto

VAPAAT KESKUSTELUT

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola, juontaen historian tapahtuman alkuun saakka. Keskustelujen aihe valitaan keskustelijoiden joukosta yhdessä.

Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa, rakentavassa ja kaikille turvallisessa hengessä. Usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.

Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.

Klo 12.00 Rahkola

FT TUUKKA TOMPERI: Provokaatiodialogeja turvallisuudesta – Suvivirsi, ydinaseet, turvavyö

Sessiossa pureudutaan keskustellen muutamiin ”turvallisuuteen” (varmasti yllättävinkin tavoin) kytkeytyviin aiheisiin. Keskustelun kulusta on kiinni, kuinka monta aihetta ehditään käsitellä, otsikossa mainitut kolme ovat esimerkkejä. Samoin osallistujista riippuu, muodostuuko keskusteluista enemmän dialogeja vai debatteja. Alkuperäiset sokraattiset dialogit olivat kumpaakin. Ennen kaikkea ne olivat dialektiikan taidon (kreik. dialektike tekhne) eli ajattelu- ja keskustelutaidon harjoittamista asettamalla ideoita ja kantoja vastakkain. Sokrates haastoi keskustelukumppaneitaan ajattelemaan kyseenalaistamalla heidän ennakkokäsityksiään ja toimien näin provosoivana paarmana.

Tuukka Tomperi työskentelee yliopistotutkijana Tampereen yliopistossa, Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuskonsortiossa DELIBERATE, jossa tutkitaan deliberatiivisen demokratiakasvatuksen mahdollisuuksia ja muotoja. Hän on taustaltaan filosofi, joka on jo kauan työskennellyt kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen parissa tehden niin teoreettista, empiiristä kuin pedagogistakin tutkimusta. Hän on Suomessa edistänyt mm. filosofianopetusta ja lasten ja nuorten kanssa filosofoimista sekä kriittistä pedagogiikkaa. Tomperi on myös filosofisen niin & näin -lehden perustajia (1994–) ja yhä nykyisenkin toimituksen jäsen. Lisätietoja: www.tuukkatomperi.fi

Klo 12.00 Oma Tupa

FT, KTM HELENA SIIPI: Ovatko ilmastotuuppaukset hyvä ilmastotoimi?

Ilmastotuuppaukset ovat käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen perustuvia keinoja, joilla ihmisiä ohjataan ilmastoviisaisiin valintoihin. Ilmastotuuppauksissa mitään aiempia toimintavaihtoehtoja ei kielletä tai muuteta kalliimmiksi. Esimerkiksi lämminvesilaskuun lisätty tieto naapuruston keskimääräisestä vedenkulutuksesta on ilmastotuuppaus, jonka on todettu tehokkaasti vähentävän vedenkulutusta. Samaan tapaan ilmastoystävällisten ruokien sijoittaminen ensimmäiseksi ruokalinjastolle lisää niiden menekkiä (ja vähentää ilmastoa kuormittavien vaihtoehtojen valitsemista).

Ilmastotuuppaukset ovat herättäneet innostusta, mutta niiden on myös kritisoitu olevan manipulatiivisia tai pelkkää viherpesua. Tässä esitelmässä tarkastelen ilmastotuuppauksia filosofisen etiikan näkökulmasta. En väitä ilmastotuuppausten olevan aina hyviä tai huonoja. Sen sijaan kysyn, milloin ja millaiset ilmastotuuppaukset voivat olla eettisesti hyvä ilmastotoimi. Vastaus riippuu monista seikoista: kuka tuuppaa, ketä tuupataan ja miten tuupataan. Oleellista on myös mitkä muut ilmastotoimet ovat mahdollisia ja miten erilaiset ihmiset, heidän arvonsa ja elämäntilanteensa huomioidaan tuuppauksissa.

Ilmastotuuppaushankkeen tutkimus on osoittanut, että tuuppaukset eivät ole yksinkertaisia tai helppoja keinoja ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Yksinään ne eivät myöskään ole riittävän tehokkaita. Ilmastotuuppauksilla voi silti olla rooli ilmastotoimissa, kun niitä yhdistetään järkevällä tavalla muihin ilmastotoimiin.

Helena Siipi toimii yliopistonlehtorina Filosofian oppiaineessa Turun yliopistossa. Hän on tutkijana hankkeessa Ilmastotuuppaus: Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ja hiilinielujen vahvistaminen yhteisöllisesti käyttäytymistieteellisin ohjauskeinoin.

Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto

VTT TEIVO TEIVAINEN: Liberalismi, kolonialismi ja kapitalismi.

Kolonialismin ja kapitalismin kriitikot suhtautuvat usein kriittisesti liberaalin filosofian klassisiin vapausihanteisiin. Monille liberaaleille ja etenkin libertaareille tärkeät oletukset itsensä omistamisesta, individualismista ja negatiivisesta vapauskäsityksestä nähdään usein sekä kapitalismin että kolonialismin pönkittäjinä. Asia on kuitenkin monimutkaisempi. Liberalismin vapausihanteet voivat tarjota teoreettisia ja käytännöllisiä työkaluja sekä kapitalismin että kolonialismin kriittiseen tarkasteluun.

Teivo Teivainen on maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa sekä Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtaja. Vierailevana professorina Teivainen on ollut useissa Etelä- ja Pohjois-Amerikan yliopistoissa. Hän on toiminut monenlaisissa asiantuntijatehtävissä esimerkiksi Euroopan unionin, Suomen ulkoministeriön, ammattiyhdistysten ja konsulttitoimistojen hankkeissa.

 Tutkimustyöstään Teivainen on saanut American Sociological Associationin Hopkins-palkinnon, Yalen yliopiston Amartya Sen -palkinnon ja International Studies Associationin Outstanding Activist Scholar -palkinnon. Suomessa hän on saanut esimerkiksi Suomen Akatemian tunnustuspalkinnon ja Helsingin yliopiston JV Snellman -palkinnon. Alansa kansainvälisesti tärkeimmässä tiedejärjestössä International Studies Associationissa Teivainen on ollut hallitusneuvoston jäsen ja International Political Economy -jaoston puheenjohtaja.

Viime vuosina Teivainen on keskittynyt aiempaa enemmän Suomen historian ja ulkopolitiikan tutkimukseen. Hakaristin historian (SKS Kirjat, 2025) lisäksi Teivainen analysoi Suomen historiaa kirjassaan Maailmanpoliittinen kansalliskävely (Into, 2017).

Klo 14.00 Rahkola

Esityksen sisältö ilmoitetaan lähipäivinä.

Klo 14.00 Oma Tupa

Esityksen sisältö ilmoitetaan lähipäivinä.

Klo 16.00 Ikaalisten Keskuspuisto

MINNA KOSKINEN: Kaunein kauppala – ja vanhin kans!

Millaisessa ympäristössä Puistofilosofia-viikon keskusteluja oikein käydään? Mikä Ikaalinen oikein on? Mikä on tapahtumapaikan ydin, Wanha kauppala – Suomen kaunein ja vanhin. Entä sen kyljessä sijaitseva Rantopää. Miten ne ovat oikein syntyneet? Mitä historiallisesti arvokkaat rakennukset oikein ovat? Millaisia ihmisiä kauppalan ja Rantopään historiassa on vaikuttanut.

Tästä kaikesta otetaan selvää vanhan kauppalan opas Minna Koskisen johdolla. XVI Puistofilosofia-viikolla on luvassa kaksi ihastuttavaa kävelykierrosta. Keskiviikkona 22.7. tutustutaan Rantopäähän ja lauantaina 25.7. Wanhaan kauppalaan. Historialliset lokaatiot, rakennukset ja ihmiskohtalot heräävät kiehtovalla tavalla eloon ja antavat puistofilosofeille mausteita merkityksellisen dialogin käymiseen.

Opastetulla kävelykierroksella kuullaan tarinaa Ikaalisten Wanhan Kauppalan synnystä, rakennuksista ja ihmisistä. Lähtö Kauppalanportilta, päättyy Omalle Tuvalle. Pituus noin 0,5 km, kesto noin 45 min.

Klo 16.00 Oma Tupa

KIMMO KILJUSEN TEOKSEN RAKKAUDESTA, ELÄMÄSTÄ JA LUOPUMISESTA -KIRJANJULKISTAMISTILAISUUS

Aina on nyt. Jos kaipaat eilistä, niin huomenna kaipaat tätä päivää. Tarvitseeko ilo surun? Rakkaus testataan, kun ollaan rajoilla. Onko intohimo portti sieluun? Onko luomakunta luojan kuva? Jos tiedät, et opi. Onko ainoa varmuus epävarmuus?

Kimmo Kiljunen, tietokirjailija ja pitkäaikainen kansanedustaja, on koonnut mietelauseitaan tähän kirjaan Rakkaudesta, elämästä, luopumisesta – ajatelmia etsijän päiväkirjasta. Teos tutkii aforismien kautta ihmisen henkistä kasvua, kuinka elämän taitekohdat ja menetykset muuttavat ihmistä ja mikä rakkaudessa on pysyvää. Kirja on pohdittu muistutus elämämme ainutlaatuisuudesta, ja se on tarkoitettu kaikenikäisille, mutta erityisesti jo elämää kokeneille senioreille ja ikäihmisille.

Etsijälle, se mikä on keskeneräistä, on elävää. Syvin totuus ei taida olla ihmisen kokoinen. Me elämme vain elämäämme.

Kimmo Kiljusen teoksen Rakkaudesta, elämästä ja luopumisesta – ajatelmia etsijän päiväkirjasta virallinen kirjanjulkistamistilaisuus tapahtuu XVI Puistofilosofia-viikolla Ikaalisissa.

Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FT SAMI SYRJÄMÄKI: Uuskielen varjossa – Orwell ja aikamme

George Orwelliin vedotaan jatkuvasti. Hänen nimellään lyödään vastustajia, varoitellaan totalitarismista ja paljastetaan “uuskieltä”. Mutta mitä Orwellista paljastuu, kun palataan hänen omiin ajatuksiinsa?

Sami Syrjämäen esitelmä pureutuu Orwellin ajatteluun kielestä ja politiikasta. Miksi juuri Orwellista on tullut poliittisen keskustelun yleislyömäase? Mitä jää näkemättä, kun hänen ajatuksensa pelkistetään pilkaksi itse kunkin poliittisia inhokkeja kohtaan? Uuskielen konsepti ja Orwellin politiikan kritiikki ovat rikkaampia kuin häneen vetoavat riekkujat ymmärtävät.

Syrjämäki tarkastelee myös poliittisen vastakkainasettelun keskellä Orwellin ydinkäsitettä: säädyllisyyttä. Voiko se toimia moraalisena kompassina ajassa, jossa kieli kärjistyy, merkitykset liukuvat ja keskustelu hajoaa leireihin? Kyse ei ole vain Orwellista, vaan siitä, miten me ajattelemme, puhumme ja ymmärrämme toisiamme maailmassa, jossa piisaa kärkästä puhetta, mutta yritykset ymmärtää puhetta käyvät harvinaiseksi.

Tieteellisten seurain valtuuskunnassa työskentelevän Sami Syrjämäen esitys perustuu hänen syksyllä 2025 julkaistun kirjansa Säädyllistä ajattelua (Warelia) sisältämään Orwellia käsittelevään esseeseen.

Klo 17.00 Rahkola

FT, VTM MITRA HÄRKÖNEN: Buddhalaisuus Suomessa – kalmukeista osallistuvaan buddhalaisuuteen

Buddhalaisuus on juurtunut Suomeen moniin muihin Euroopan maihin verrattuna melko hitaasti. Pitkä uskonnollisen ja kulttuurisen yhtenäisyyden perinne on osaltaan vaikuttanut tähän kehitykseen. On kuitenkin syytä huomata, että buddhalaisuutta esiintyi Suomen alueella verrattain varhain, 1700-luvun lopulla mongolialaisten kalmukkien tuomana. Myös ensimmäinen buddhalainen yhdistys perustettiin Euroopan mittapuulla aikaisin, jo vuonna 1947, ja lyhyen ajanjakson Helsinki toimi kansainvälisesti merkittävänä buddhalaisuuden keskuksena.

Buddhalaisuus ja kiinnostus sitä kohtaan ovat kasvaneet selvästi 2000-luvulla. Lisääntynyt maahanmuutto tuo Suomeen yhä enemmän ihmisiä myös buddhalaisista lähtökulttuureista, erityisesti Thaimaasta ja Vietnamista. Buddhalaisuutta kohdataan myös maailmalla matkatessa tai kotisohvalla verkossa surffatessa. Sekularisaation, postsekulaarin, henkisyyden ja holistisen hyvinvoinnin kaltaiset ilmiöt taas tarjoavat kontekstin, jossa myös institutionalisoituja uskontoja kaihtava suomalainen saattaa löytää buddhalaisuuden eettisfilosofiseksi ohjenuoraksi tai mielenharjoitustekniikaksi. Buddhalaisuuden suosion kasvu näkyykin sekä harjoittajien että uusien yhteisöjen määrien kasvussa.

Buddhalaiset vaikutteet ulottuvat myös Suomessa yhteisöjä ja harjoittajia laajemmalle. Buddhalaisuuteen osin ankkuroituvat budolajit, buddhalaisperäiset meditaatiotekniikat sekä buddhalaisuudesta ammentava itseapu- ja hyvinvointikirjallisuus ovat alati kasvattaneet suosiotaan. Valtavirtaistunein buddhalaiselta perustalta noussut ilmiö on Suomessakin mindfulness, jonka tekniikoita hyödynnetään sekulaareissa konteksteissa, kuten yrityksissä ja kouluissa.

Esityksessä tarkastellaan buddhalaisuuden historiaa ja nykypäivää Suomessa aina kalmukeista osallistuvaan buddhalaisuuteen, joka tuo buddhalaiset hyveet ruohonjuuritason aktivismiin ja globaalien ongelmien selättämiseen.

Mitra Härkönen on akatemiatutkija Helsingin yliopistossa. Koulutukseltaan hän on uskontotieteilijä ja antropologi.

XVI Puistofilosofia-viikon päätöspäivän illan ohjelma ilmoitetaan aivan lähipäivinä…