Klo 10.30 Ikaalisten Keskuspuisto

ELISA TUOMISTO: Lempeä aamujooga

XVI Puistofilosofia-viikko lähestyy torstaina puolta väliä. On hyvä parantaa festivaalikuntoa ja herätellä sinisiä ajatuksia lempeän aamujoogan merkeissä.

Herätellään keho, aistit ja mieli tulevaan päivään lempeällä puistojoogalla Kauppalan keskustan vanhojen puiden katveessa. Tehdään rauhallinen ja hengityksen tahtiin virtaava joogaharjoitus, jossa on mukana vartaloa kiertäviä, notkeuttavia ja vahvistavia liikkeitä. Harjoitus alkaa ja loppuu rentoutushetkeen. Sinulla ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta joogasta. Liikkeitä tehdään seisten, istuen ja makuuasennosta rauhalliseen tahtiin lempeästi ja aina itseä kuunnellen. Mikäli sinulla on liikerajoitteita, vammoja tms. voit kertoa niistä ennen tunnin alkua ohjaajalle.

Ota mukaan juomapullo, joogamatto sekä sään mukainen vaatetus ja loppurentoutuksen ajaksi hieman lämpimämpiä vaatteita tai viltti. Paikan päältä löytyy myös muutamia joogamattoja lainaksi. Sateella tunti pidetään Rahkolan väentuvassa.

Joogan kesto on yksi tunti.

Joogaohjaajana toimii tamperelainen Elisa Tuomisto (Joogaopettaja Vinyasa Flow RYT 200h). Elisan harjoituksissa korostuu lempeys itseä kohtaan, hetkeen pysähtyminen ja suorittamisesta irti päästäminen.

Klo 11.00 Kauppakeskus Komppi

VTT KIMMO KILJUNEN: Rajalla – Suomen selviytymistarina

Koko olemassaolonsa ajan idän ja lännen välisellä rajalla tasapainoillut Suomi on selviytynyt. Maa on hakenut muotoaan Kustaa Vaasan ja Iivana Julman taistelukenttänä, Ruotsin maakuntana ja Venäjän suuriruhtinaskuntana, kunnse se suurvaltasodan seurauksena sai omat rajansa itsenäisenä tasavaltana. Sotienjälkeisen epävakauden ja YYA-ajan jälkeen Suomi vietiin monitahoiseen liittoon lännen kanssa.

Kenellä todellinen valta on kulloinkin ollut ja miten itäinen valtionraja on vaikuttanut Suomen historiaan? Poliittiset päättäjämme ovat kautta aikojen painineet samojen tuskallisten realiteettien kanssa kuin me painimme juuri nyt. Ajankohtaisimpana kysymyksenä on suhtautumisemme ydinaseisiin. Viemmekö hyvässä tarkoituksessa koko sivilisaatiotamme kohti tuhoa? Kun ymmärrämme historiamme, voimme katsoa luottavaisemmin tulevaisuuteen ja Suomen selviytymistarina saa arvoisensa jatkon.

Valtiotieteiden tohtori Kimmo Kiljunen on tietokirjailija ja poliitikko. Hän on ollut Suomessa jo vuosikymmeniä keskeisiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita. Kiljunen on työskennellyt Helsingin yliopiston kehitysmaainstituutin johtajana ja YK:n kehitysjärjestössä New Yorkissa, UNICEFissa Nairobissa sekä ulkoministeriössä rauhanvälityksen erityisedustajana. Kiljunen on myös pitkäaikainen kansanedustaja. Hän on toiminut ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana ja suuren valiokunnan varapuheenjohtajana. Hän on ollut EU:n perustuslakikonventin jäsen, ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidentti ja Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja. Hän on julkaissut parikymmentä kirjaa kotimaisesta ja kansainvälisestä politiikasta ja globaaleista kehitysongelmista.

Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto

VAPAAT KESKUSTELUT

Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola, juontaen historian tapahtuman alkuun saakka. Keskustelujen aihe valitaan keskustelijoiden joukosta yhdessä.

Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa, rakentavassa ja kaikille turvallisessa hengessä. Usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.

Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.

Klo 12.00–16.00 Ikaalisten Keskuspuisto

JUHANA NYRHINEN JA RAUNO NIEMINEN: Kanteleenveiston filosofiaa – puupöllistä soivaksi kanteleeksi

Jokaisen puun sisässä asuu pieni kantele. Poistetaan vain ylimääräinen puu ja siinä se on. Käsityöperinne tuodaan näkyväksi ja puulastut tuoksuvaksi osaksi Puistofilosofiaa. Ihmiset saavat seurata miten kantele veistetään pöllistä valmiiksi soivaksi soittimeksi. Millaisia työkaluja siinä käytetään ja miten. Mistä puusta soitin valmistetaan ja millaiset työstöolosuhteet siihen tarvitaan. Yleisöllä on mahdollisuus seurata kädentaitoja läheltä ja kuulla soiva lopputulos konsertissa. Miten erilaiset kanteleet soivat Kievistä Kittilään ja mitä eroja on eri puulajien ja kielien soinnissa.

Ammattilaisen tekemisen seuraaminen on lumoavaa ja inspiroivaa.  Veitsenterällä taiteilun seuraaminen luo jännitettä myös yleisön puolelle. Ja millä filosofialla kanteleita veistetään?

Elämä ei ole pelkästään laiffia, se on myös kanteleenveistoa!

Soitinrakentajat Juhana Nyrhinen (Kulttuuriosuuskunta Uulu, Tampere) ja Rauno Nieminen (Ikaalinen) ovat veistäneet kanteleita omissa verstaissaan jo vuosikymmeniä. Keväällä 2026 he perustivat Pirkanmaan kanteleenveistopiirin tekemään tunnetuksi tuhatvuotista suomalaista kantelekulttuuria, kun valtiovalta päätti lopettaa Kanteleliiton toiminnan rahoittamisen. Pirkanmaalla ei anneta periksi. Kantele elää vapaiden pirkkalaisten kanteleenveistäjien työssä.

Klo 12.00 Ikaalinen Spa (Old Ikaly Pub)

TT AKU VISALA: Masennuksesta synkistelyyn: kuinka elää kurjassa maailmassa

Jos masennuksen moniulotteisuudelle halutaan tehdä oikeutta, tarvitaan lääketieteellisen tai psykologisen tarkastelun lisäksi filosofian, moraalin ja uskonnon näkökulmia. Helsingin yliopiston uskonnonfilosofian dosentti ja tutkija Aku Visalan Masennuksen filosofia kuvaa, kuinka masennukseen kietoutuu suuria kysymyksiä esimerkiksi elämästä, minuudesta ja vastuusta miten maailman varjopuolet voi kuitenkin kohdata rakentavasti synkistelyn kautta.

Masennusta hoidetaan lääkkeillä ja terapialla, mutta se ei silti ole pelkkä mielenterveyden häiriö. Se on myös inhimillinen ja luonnollinen reaktio todellisuutemme synkkiin piirteisiin, joiden kohtaamiselta harva välttyy. 

Masennuksen kokemukset voivat kertoa meille jotakin tärkeää todellisuudesta ja ihmisen olemuksesta. Ne voivat herkistää elämän varjopuolille, kärsimykselle, menetykselle ja kuolemalle. Elämän varjopuolien rakentavaa kohtaamista Visala kutsuu synkistelyksi. Synkistely tunnustaa kohteensa arvon, tunnustaa menetyksen ja kaipaa sitä.

On katsottava suoraan kohti synkkyyttä mutta kieltäytyä vaipumasta epätoivoon. Masennuksen filosofia auttaa ymmärtämään psyykkisen kivun kokemuksia sekä kannustaa pohtimaan, mitä masennus ja sen hälyttävä yleistyminen viestivät elämästämme ja yhteiskunnastamme.

Masennuksen viesti kulttuurimme kipupisteistä koskee kaikkia: vaikka yhteiskunta vaatii meiltä yhä enemmän ja ajaa ihmisiä keskinäiseen kilpailuun, on tunnustettava ihmisten haavoittuvuus ja oltava lempeä muita ja itseä kohtaan. Masennuksen kokemusten yleisyys kertoo siitä, että maailma on paska paikka. Ihminen on haavoittuva, ja maailma ei useinkaan välitä meidän tavoitteistamme ja arvoistamme. Tätä tosiseikkaa on vaikea kohdata, mutta silmien sulkeminen ei ole ratkaisu.

Klo 12.00 Oma Tupa

EDISTYKSELLINEN TIEDELIITTO: Turvallisuus – tietoa, taitoa ja tekoja

Paneelissa tarkastellaan turvallisuuden ulottuvuuksia erilaisissa koulutusorganisaatioissa. Pohdimme, miksi turvallisuus on tärkeää ja miten luodaan turvallinen oppimisympäristö. Millaisia tietoja ja taitoja turvan kokemuksen luomiseksi tarvitaan, ja kuka tai ketkä ovat vastuullisia? Miten parantaa tai ylläpitää turvallisuutta, ja mitkä asiat horjuttavat sitä?

Turvallisuudella on myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. Demokraattisissa maissa koulujen tehtävä on kasvattaa lapset ja nuoret yhteiskunnan jäseneksi ja näin vahvistaa demokratiaa. Toisaalta yhteiskunnat rakentuvat tieteellisen maailmankuvan ja tiedon varaan. Nykyään erilaiset väärään tietoon pyrkivät informaatio-operaatiot tai trollaaminen horjuttavat tätä rakennelmaa. Näin eteen tulevat kysymykset siitä, miten demokratiaan kasvaminen tapahtuu, miten oikeaa ja luotettavaa tietoa on mahdollista löytää ja arvioida, miten tietoa on mahdollista analysoida ja suhteuttaa erilaisiin ajallisiin ja paikallisiin konteksteihin. Kun tietoa on tarjolla 24/7, miten suhtautua tähän tulvaan ilman, että se ahdistaisi?

Panelistit tuovat sekä omia että yhteisöjensä näkökulmia turvallisuuteen koulutuskonteksteissa.

Keskustelijoina ovat lehtori Mikko Hiljanen Jyväskylän yliopistosta, lehtori Mikko Romppanen Hämeen ammattikorkeakoulusta sekä opettaja Kaisa Koski Ammattiopisto Tavastiasta. Paneelin puheenjohtajana toimii tutkimusprofessori Taina Saarinen Jyväskylän yliopistosta.

Klo 13.00 Rahkola

FM, VTV KAARINA JÄRVENTAUS: Ikaalinen – Ikkuna ilmastoon -ilmastokävely

Ilmastonmuutos tuntuu välillä ylivoimaisen isolta asialta hahmotettavaksi. Sitä voi kuitenkin lähestyä arkisten ilmiöiden ja tuttujen tai uusien paikkojen kautta. Tule kokeilemaan tätä noin tunnin kestävälle ilmastokävelylle!

Kävelylle lähdetään juhlatalo Rahkolan pihasta ja pysähdytään ainakin vanhan viljamakasiinin, poliisitalon ja marketin kohdalla. Näistä näkymää laajennetaan rakentamisen vaikutuksiin, ruokaturvaan ja turvallisuuteen – unohtamatta kahvin hintaa. Näillä kaikilla on omat kytköksensä ilmastonmuutokseen, aivan kuin mahdollisesti ohi lehahtavalla perhosellakin.

Kävelyoppaana toimii Kaarina Järventaus, joka on tehnyt pitkän uran ympäristötoimittajana ja journalismin opettajana Helsingissä. Ilmastokävely on elävää journalismia, jota osallistujat voivat rikastuttaa omilla tiedoillaan, pohdinnoillaan ja kommenteillaan.

HUOM! Yhdelle kävelylle mahtuu mukaan 10 henkeä. Ilmoittautuminen tapahtuu saapumisjärjestyksessä Rahkolan pihassa kävelijöille varatuilta tuoleilta. Jälkimmäinen ilmastokävely järjestetään perjantain 24.7.klo 16.00 samassa paikassa.

Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto

FT TUOMAS FORSBERG: Maailmanjärjestys muuttuu – pitääkö olla huolissaan?

Monet suomalaiset ja etenkin nuoret ovat huolissaan maailmanjärjestyksen luhistumisesta. Turvallisuus on huolenaiheena ohittanut talouden ja ilmaston. Mutta onko maailmanjärjestys luhistumassa ja sen seurauksena sotien ja konfliktien määrä kasvamassa?

Todistamme nyt jonkinlaista välitilaa, missä vanha on kuollut mutta uusi ei vielä ole syntynyt. Maailmanjärjestyksen luhistumisen pelko on joidenkin mielestä vain globaalin lännen ja pohjolan etuoikeus. Joidenkin mielestä maailmanjärjestys on ylipäätään illuusio, jossa säännöt perustuvat vain vahvimpien valtaan. Kun valta-asemat muuttuvat palataan anarkkiseen tilaan, jossa vain voima ratkaisee eikä maailmanjärjestyksessä itsessään ole mitään historiallista kehitystä.

Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg väittää, että näin ei ole. Vaikka alueellisissa järjestyksissä on eroa, maailmanjärjestyksessä on historialista kehitystä. Kehitystä on tapahtunut aina suurten sotien ja kriisien jälkeen. Pyrkimys saada aikaan liberaali maailmanjärjestys Yhdysvaltojen johdolla on kariutunut, mutta maailmanjärjestys globaalilla tasolla on nyt heikentynyt, koska Yhdysvallat ei ole sitoutunut myöskään konservatiiviseen maailmanjärjestykseen.

Voiko uusi maailmanjärjestys syntyä ilman suurvaltojen välisiä sotia ja konflikteja? Lyhyt vastaus on, että voi, vaikka välitilasta saattaakin tulla pitkäaikainen. Haasteena on valtasuhteiden fragmentoituminen sekä kollektiivisen järjen, empatian ja vastuullisuuden rapautuminen. Yhdysvaltojen ja lännen aseman suhteellinen heikentyminen ei itsessään johda maailmanjärjestyksen luhistumiseen eikä edes sen kaikkien liberaalien elementtien rapautumiseen.

Tuomas Forsberg on kansainvälisen politiikan professori Tampereen yliopistossa ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen. Hän on tullut tunnetuksi lukuisista julkisista esiintymisistään sekä kansainvälisen tilanteen kommentoinneistaan.

Klo 14.00 Ikaalinen Spa (Old Ikaly Pub)

VTT EMILIA LOUNELA: Incel-yhteisöt, manosfääri ja verkon naisvihamielinen sisältö

Verkossa leviävät naisvihamieliset sisällöt ja nuorten miesten radikalisoituminen aiheuttavat huolta Suomessa ja maailmalla. Samalla “maskuliinisuuden kriisistä” puhutaan niin verkossa kuin politiikan valta-areenoilla, ja naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistyminen esitetään ongelmana, jonka kärsijänä ovat miehet. Tässä puheenvuorossa perkaan sitä, miksi naisvihamieliset ja sukupuolikonservatiiviset sisällöt vetoavat, ja millaisilla narratiiveilla niitä perustellaan. Vaikka verkon naisviha esitetään usein uutena ja erillisenä ilmiönä, se on lopulta yllättävänkin lähellä meille tuttuja valtavirran ajatuksia. Millaisesta naisvihasta tulee julkisessa keskustelussa reagointia vaativa turvallisuusuhka? Suhtaudummeko verkon naisvihamielisiin sisältöihin eri tavalla kuin verkon ulkopuolisiin?

Emilia Lounela on tutkija Helsingin ja Prahan yliopistoissa. Hän on tutkinut naisvihamielisiä incel-yhteisöjä pyrkien ymmärtämään, miten incel-identiteettiä rakennetaan ja neuvotellaan verkkokeskusteluissa, ja mitä se merkitsee inceliksi identifioituville miehille itselleen. Tällä hetkellä hänen tutkimuksensa käsittelee mieheyden ja maskuliinisuuden rakentumista ekstremistisissä verkkoyhteisöissä, pelaajayhteisöissä sekä sosiaalisen median sukupuolittuneissa uushenkisissä sisällöissä.

Klo 14.00 Oma Tupa

KT, FM, TM MATTI TANELI: Kant oikeutusta sodasta ja (ikuisesta) rauhasta.

Alustuksessa käsitellään Immanuel Kantin, ennen muuta kirjassaan Ikuiseen rauhaan (Zum ewigen Frieden, 1795) esittämää, oikeutetun sodan teoriaa ja sitä, miten se on sovitettavissa hänen näkemykseensä velvollisuuseettisestä kategorisesta imperatiivista, sekä analysoidaan Kantin näkemystä pasifismista. Kantia ei voida pitää ainakaan absoluuttisen pasifismin kannattajana, vaikka hän vastustaakin väkivaltaa ja väittää, että sodat voidaan lakkauttaa ja aikaansaada ikuinen maailmanrauha. Näin ollen hän näyttää olevan ainakin jossain määrin ”sodassa” omien ajatustensa kanssa.

Matti Taneli on turkulainen kasvatustieteen tohtori, filosofian aineenopettaja (emeritus) ja pappi. Taneli on perehtynyt J. A. Hollon sivistyskasvatusajatteluun ja Immanuel Kantin (uskonnon)filosofiaan. Hän on erityisen kiinnostunut sodan ja rauhan problematiikasta, radikaalista pahasta ja hyvän elämän mahdollisuudesta sekä yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

Klo 17.00 Talo Rannalla

OTT JUKKA KEKKONEN: Mureneeko oikeusvaltio?

Demokraattistien oikeusvaltioiden määrä on vähentynyt maailmassa 2000-luvulla. Selvimmin muutos näkyy Yhdysvalloissa, mutta myös muualla suunta on ollut sama. Muutoksen taustalla vaikuttavat autoritäärisen oikeistopopulismin vahvistuminen, joiden jyrkkiä muotoja edustavat mm. Donald Trumpin USA ja Vladimir Putinin Venäjä. Myös muissa vahvoissa demokraattisissa oikeusvaltioissa, kuten Suomessa, monet oikeusvaltion periaatteet ovat selvästi joutuneet uhan alaisiksi. Mikä on oikeusvaltion tilanne Suomessa?

Jukka Kekkonen on oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden emeritusprofessori Helsingin yliopistossa. Päätutkimuskohteena ovat toimineet oikeusvaltion historia, oikeus ja kriisit sekä oikeuden ja politiikan suhde. Hänen pitkään tutkijanuraansa mahtuu yli 500 julkaisua sekä parikymmentä kirjaa. Esitys perustuu vuonna 2025 ilmestyneeseen Mureneeko oikeusvaltio? -teokseen.

Keskustelua Kekkosen kanssa johtaa kasvatustieteen tohtori ja filosofian aineenopettaja Matti Taneli. Hän on perehtynyt J. A. Hollon sivistyskasvatusajatteluun ja Immanuel Kantin (uskonnon)filosofiaan. Taneli on erityisen kiinnostunut sodan ja rauhan problematiikasta, radikaalista pahasta ja hyvän elämän mahdollisuudesta sekä yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

Klo 17.00 Talo Rannalla

FT JAN FORSMAN: Dinosaurusten filosofia

Mitä varhaismodernit filosofit ajattelivat dinosaurusten fossiileista? Mitä tiedämme fossiiliaineiston perusteella? Onko olemassa jotain nimeltä ”Brontosaurus”? Mitä dinosaurukset oikeastaan ovat, ja esiintyykö niitä elokuvassa Jurassic Park? Luenno hyödynnetään metafysiikkaa, epistemologiaa ja tieteenfilosofiaa ja esitellään perustavanlaatuisia filosofisia kysymyksiä, jotka liittyvät dinosauruksiin ja paleontologisiin tutkimuksiin.

Jan Forsman on filosofian tutkija ja kirjailija, joka erikoistuu varhaismoderniin filosofiaan ja tieteen historiaan. Hän on viime aikoina julkaissut kirjoituksia muun muassa varhaismoderneista naisfilosofeista sekä paleontologian historiasta. Hän myös opettaa säännöllisesti Tampereen yliopistossa filosofian historiaa ja Oulun yliopistossa tietoteoriaa.

Klo 20.00 Talo Rannalla

JUSSI AHLROTH: Buddhalaisuus ja turvallisuus

Ikaalisten Puistofilosofia-viikon teema on tänä vuonna turvallisuus. Me ihmiset yritämme hakea turvallisuutta monin eri tavoin. Osa tästä on tietoista, osa tiedostamatonta. Voisiko olla, että itse asiassa tämä turvallisuuden hakeminen aiheuttaa sen, että emme koskaan lopulta tunne itseämme turvalliseksi?

Jussi Ahlroth kertoo, miten buddhalaisuuden mukaan turvattomuus on lopulta ainoa todellinen turvallisuus. Ahlroth selventää tätä ensi näkemältä erikoista näkemystä ja hahmottelee sen suhdetta resilienssin, joustavuuden ja onnellisuuden käsitteisiin. Hän käy läpi näkemystä suhteessa länsimaiseen filosofiaan ja havainnollistaa, mitä se tarkoittaa arjessa.

Jussi Ahlroth on tietokirjailija, toimittaja ja myös buddhalainen opettaja. Hänen teoksensa Kirje Buddhalta – länsimaisen filosofian buddhalainen historia ilmestyi syksyllä 2025 SKS:n kustantamana. Se on ollut arvostelu- ja myyntimenestys.

Klo 20.00 Talo Rannalla

FT TEPPO ESKELINEN: Demokratian ja autoritäärisyyden kulttuurit

Demokratiasta puhutaan usein instituutioiden kautta, kysymyksenä vaaleista ja parlamenteista. Pohjimmiltaan demokratiassa on kuitenkin kysymys tasa-arvoisen poliittisen osallisuuden kulttuurista – joka toki tarvitsee instituutioita tuekseen. Maailman kulkiessa kovaa vauhtia autoritäärisempään suuntaan on tarpeen kysyä, mikä demokratian hiipuessa itse asiassa muuttuu? Miten tuon muutoksen huomaa ympärillään, ja miten demokratian kulttuuria voitaisiin vahvistaa? Esitelmä ammentaa sekä yhteiskuntateoriasta että eri maissa tehdyistä havainnoista. Tavoitteena on tutkia puhetilan ja instituutioiden suhdetta sekä demokratian arjessa havaittavia ilmenemismuotoja.

Teppo Eskelinen on filosofi ja yhteiskuntatieteilijä, joka toimii yliopistolehtorina Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti demokratiaa ja poliittista taloutta Suomessa ja maailmalla, sekä yhteiskunnallisen kehityksen ja muutoksen problematiikkaa.

Klo 22.00 Talo Rannalla

Patsas on uusi ja persoonallinen yhtye suomalaisessa musiikkikentässä, joka on jo ehtinyt koskettamaan monia kuulijoita puhuttelevalla musiikillaan ja tunnelmallisilla live-esiintymisillään. Patsaan musiikki on ”hoitavaa syväpoppia” – musiikkia, joka on tarttuvaa mutta merkityksellistä. Se on ajatonta kudosta, jossa 70-luvun orgaaninen lämpö, 80-luvun syntikkahorisontit ja 2020-luvun moderni pop-estetiikka kohtaavat saumattomasti.

Sanoituksellisesti kappaleet ovat intuitiivisia matkoja ihmisyyden ytimeen: kasvuun, muutokseen, ihmissuhteisiin, spiritualiteettiin ja luontosuhteeseen. Musiikkia, joka muistuttaa sisällämme olevasta hiljaisesta viisaudesta. Patsaan musiikillisen ja luovan ydinryhmän muodostavat biisinkirjoittaja-kitaristi Timo Vuorela ja laulaja Roosa Lehto. Muusikkoystävien avustuksella Patsaan konsertit kasvavat vahvatunnelmaisiksi elämyksiksi.

Puistofilosofia-festivaalin keikalla Patsas esiintyy normaalia laajemmalla kokoonpanolla sillä luvassa on myös yllätysvierailijoita. Yhtye haluaa näin juhlistaa huhtikuussa 2026 julkaistua debyyttialbumia Pilvenkannattelija sekä Puistofilosofia-viikkoa, jossa yhtye on esiintynyt pariinkin otteeseen joitakin vuosia aiemmin.

Patsaan somekanavat löytyvät täältä:

https://www.facebook.com/Patsas.yhtye/
https://www.instagram.com/patsas_virallinen/
https://www.youtube.com/channel/UCJ8BAdmx9qEAKWozvZtX2JA