Ohjelma 2015

VI PUISTOFILOSOFIA-VIIKON OHJELMA

TIISTAI 21.7.2015

Puistofilosofiaa klo 15.00 (Ikaalisten Keskuspuisto)

Kuva: Tuomas Uusiheimo
Kuva: Tuomas Uusiheimo

Professori Jaakko Hämeen-Anttila: Länsimaisen kulttuurin juuret Lähi-idässä

Länsimaisessa historianäkemyksessä elää yhä edelleen ajatus länsimaisen kulttuurin kehittymisestä antiikin Kreikasta nykypäivän Eurooppaan. Todellisuudessa maanosan kulttuuri on useaan otteeseen saanut ratkaisevan tärkeitä vaikutteita muualta, lähinnä Välimeren ympäristössä. Alustuksessa keskitytään muinaisen Lähi-idän ja arabialais-islamilaisen kulttuurin vaikutukseen Euroopassa.

Jaakko Hämeen-Anttila toimii arabian kielen ja islamin tutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa. Hän on julkaissut lukuisia tutkimuksia arabialais-islamilaisesta kulttuurista ja arabialaisesta kirjallisuudesta. Suomeksi hän on julkaissut lukuisia kirjoja islamista sekä kääntänyt arabialaista, persialaista ja mesopotamialaista kirjallisuutta. Hämeen-Anttilaa on voinut viime aikoina kuunnella asiantuntijana Yle Radio 1:n Koraanin 60-osaisessa luennassa.

Keskusteluja kyläravintolassa klo 20.00 (Bar No Name)

Kuva: Laura Nissinen
Kuva: Laura Nissinen

FM Juha Tahvanainen: INTER POCULA – tuoppien ääressä

Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, kunhan se on oikea. Kautta aikojen on etsitty totuutta, joka antaisi oikeat vastaukset, ja ateenalaiset muinoin myrkyttivät Sokrateen, joka ei osannut asettaa edes oikeita kysymyksiä. Miksi ihmiset mieluummin näkevät maailman toiveidensa mukaisena kuin suostuvat siihen, että asiat ovat niin kuin ne ovat?

Juha Tahvanainen on toiminut latinan opettajana Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa. Hän on myös tietokirjailija, joka yhdessä Mika Rissasen kanssa julkaisi viime vuonna kiehtovan anekdoottitutkimuksen oluesta, Kuohuvaa historiaa – Tarinoita tuoppien takaa. Parivaljakko oli tekemässä myös teosta Antiikin urheilu, joka voitti Tieto-Finlandian vuonna 2005. Tahvanaisen harrastukset ovat kuin suoraan filosofian mallikoulusta: lukeminen ja joutilas istuskelu, sekä maanviljely.

KESKIVIIKKO 22.7.2015

Puistofilosofiaa klo 15.00 (Ikaalisten Keskuspuisto)

Sana on vapaa

Perinteiseen tapaan Puistofilosofia-viikolla keskusteltavia aiheita nostetaan myös yleisön joukosta. Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Tule paikalle ehdottamaan käsiteltävää aihetta, keskustelemaan ja kuuntelemaan!

TORSTAI 23.7.2015

Puistofilosofiaa klo 14.00 (Ikaalisten Keskuspuisto). Huomioi muuttunut aika.

Kuva: Linda Tammisto
Kuva: Linda Tammisto

Professori Kari Enqvist: Ihminen ja kosmos

Alustuksessaan kosmologian professori Kari Enqvist käsittelee ihmisen suhdetta mikrokosmokseen ja makrokosmokseen. Filosofiassa makrokosmoksella on perinteisesti tarkoitettu kaikkeutta ja mikrokosmoksella ihmistä, tieteessä puolestaan makrokosmoksella on viitattu maailmankaikkeuteen ja mikrokosmoksella ihmistä pienempään, välillisesti havaittavaan atomien maailmaan. Maallikolle vieraalta tuntuvat aihepiirit avutuvat Suomen johtavan tieteellisen maailmankuvan popularisoijan käsissä ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi.

Kari Enqvist toimii kosmologian professorina Helsingin yliopistossa. Ansiokas ura käsittää tutkijana ja professorina toimimisen muun muassa CERN:in palveluksessa Genevessä, Sveitsissä, Wisconsinin yliopistossa Yhdysvalloissa ja Kööpenhaminassa Tanskassa. Enqvist on kirjoittanut useita tiedettä ja tieteellistä maailmankuvaa käsitteleviä yleisteoksia. Niistä Olemisen porteilla koettiin Tieto-Finlandian arvoiseksi vuonna 1999. Enqvistin mielenkiinnon kohteita ovat erityisesti tieteen ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten, tieteen ja uskonnon välisten suhteiden sekä maailmankuvan ja ihmisyyden kiehtovat kategoriat.

PERJANTAI 24.7.2015

Puistofilosofiaa klo 15.00. Suomen Akatemian päivä (Ikaalisten Keskuspuisto)

Jussi KotkavirtaProfessori Jussi Kotkavirta: Häpeästä tunnustuksen patologiana

Itse kukin tuntee aika ajoin häpeää. Häpeä on syyllisyyden ohella tärkeä sosiaalinen tunne, joka säätelee suhteita toisiin ihmisiin. Ilman syyllisyyden ja häpeän tunteita on vaikea seurata moraalin, hyvien tapojen ja tahdikkuuden sääntöjä, jotka säätelevät sosiaalista toimintaa. Joku voi myös hävetä itseään vaikka siihen ei olisi aihetta. Tällöin häpeä ei säätele sosiaalista toimintaa, vaan saattaa muodostaa esteen. On vaikea solmia ihmissuhteita ja ylläpitää niitä sekä toteuttaa itseään yhdessä toisten kanssa. Tällöin voidaan puhua häpeästä tunnustuksen patologiana.

Tunnustus on yläkäsite joukolle sellaisia yksilöiden välisiä suhteita, joilla on erityisen suuri merkitys. Rakkaus, arvostus ja kunnioitus ovat tällaisia suhteita. Jos joku häpeää itseään toisten seurassa, hän kokee jäävänsä vaille riittävää ja oikeanlaista tunnustusta — joko siksi ettei saa sitä tai siksi ettei ansaitse sitä. Alinomainen häpeä on hankala tunne, jolta voi eri tavoin koettaa suojautua. Vetäytyminen häpeää aiheuttavista sosiaalisista suhteista on tie, joka voi johtaa monenlaisiin yksilöllisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Toinen mahdollisuus on kieltää tuntevansa häpeää lainkaan. Myös häpeämättömyys voi johtaa erilaisiin ongelmiin, joista erityisesti toiset joutuvat kärsimään.

Alustuksessa pohditaan häpeän syntyä ja sen seurauksia ihmisten välisissä tunnustussuhteissa.

Jussi Kotkavirta toimii filosofian opettajana ja professorina Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuskohteitaan ovat olleet saksalainen idealismi, kriittinen teoria, persoonan käsitteet, mielenfilosofia, psykologian filosofia ja psykoanalyysin filosofia. Hän on myös psykoanalyytikko, joka pitää vastaanottoa Helsingissä.

Keskusteluja kyläravintolassa klo 20.00 (Bar No Name)

Heikki TikkalaHeikki Tikkala: Minkälaiseen maailmankuvaan kummitukset mahtuvat?

Poltergeistia eli mellastavia kummituksia pidetään spontaaneista paranormaaleista ilmiöistä parhaiten todistettuna. Suomessakin tiedetään sattuneen kymmeniä yliluonnollisen oloisia tapauksia, joita sadat silminnäkijät ovat seuranneet. Poltergeist ei kuitenkaan ole päässyt ”viralliseen” maailmankuvaamme. Jopa Ylöjärven Martinin kummittelu, josta sentään on tallella toistakymmentä valaehtoista todistajanlausuntoa, kuitataan hiljaisuudella.

Poltergeistin kohtalon tuntuvat jakavan muutkin paranormaalit ilmiöt. Moni kohtaa yliluonnollisen arkielämässään, mutta tiedemiehiltä on viime aikoihin asti ollut turha odottaa ymmärrystä. Mikä tekee nämä hämäräpuolen asiat tieteelle vaikeaksi? Onko valistuneessa länsimaisessa maailmankuvassamme edelleen myyttisiä rakenteita, jotka johtavat yliluonnollisen torjuntaan?

Heikki Tikkala on uskontotieteilijä ja perinteentutkija, jonka opinnäytetyöt johtivat kummitusten maailmaan. Vuonna 1993 hän julkaisi Olevaisen yöpuoli -kirjan, jossa käydään läpi lähes kaikki suomalaisesta poltergeistista julki tullut. Tikkala on pohtinut tieteen ja uskonnon suhdetta ja tuonut tulokset julki Vartija-lehdessä sekä Lappeenrannan Willin miehen teologia -kesätapahtumasarjassa.

Leipänsä Heikki Tikkala on hankkinut kirjastonhoitajana, joten akateemiset rajoitteet eivät juurikaan ole hänen hengenlentoaan kahlinneet.

LAUANTAI 25.7.2015

Puistofilosofiaa klo 15.00 (Ikaalisten Keskuspuisto)

Arto O. SalonenDosentti Arto O. Salonen: Merkityksen palauttaminen elämään

Ainutkertainen ihmisen elämä on määrittelemättömyydessään mittaamatonta. Sen keskiössä on omaksi itseksi tuleminen ja vastuullisen maailmasuhteen omaksuminen. Nykyaika uhkaa kuitenkin pirstaloittaa elämäämme näköalattomaksi mitättömyydeksi. Vieraannumme itsestämme ja toisistamme. Tarvitsemme toisiamme, sillä jokaisen ihmisen todellisuuden tulkinta on epätäydellinen. Oman elämän tekijäksi tuleminen alkaa siihen havahtumisesta, mitä oikeasti tarvitaan enemmän ja mitä vähemmän hyvän elämän elämiseksi. Oman elämän liittäminen arkisilla valinnoilla osaksi itseä suurempaa kokonaisuutta voi kannatella elämää lisäämällä merkityksellisyyden kokemuksia.

Dosentti Arto O. Salonen on kiinnostunut elämän kukoistamisesta nyt ja tulevaisuudessa. Hänen tutkimustyönsä kohdistuu kestäviin elämäntapoihin ja kulttuuriin siirtymisen kysymyksiin. Salonen uskoo ihmisten välisen vuorovaikutuksen tuomaan voimaan, joka auttaa kyseenalaistamaan olevaista. Lisätietoja: www.artosalonen.com

Keskusteluja kyläravintolassa klo 20.00 (Bar No Name)

Paula RauhalaFM Paula Rauhala: Marx ja talouskriisit

Vuonna 2007 alkanut finanssikriisi, sitä seurannut globaali talouskriisi ja eurokriisi tulivat valtavirran taloustieteelle yllätyksenä. Moni marxilainen taloustieteilijä oli sen sijaan ennustanut romahdusta. Marxilainen taloustiede perustuu aivan erilaisille yhteiskuntafilosofisille ja metodologisille oletuksille kuin vallalla oleva uusklassinen taloustiede. Siinä missä jälkimmäinen perustuu subjektiiviselle arvoteorialle: tavaroiden arvo perustuu kuluttajien preferensseille, marxilainen taloustiede lähtee objektiivisesta arvoteoriasta: tavaroiden arvo palautuu niiden tuotantokustannuksiin.

Vastaavasti marxilainen rahateoria eroaa radikaalisti uusklassiseen paradigmaan kuuluvasta rahan kvantiteettiteoriasta. Siinä missä nykyisen talousortodoksian mukaan kapitalismi on luonnollinen, ihmisluontoa vastaava ja kaikkina aikoina pätevä talousjärjestelmä, marxilaiset näkevät sen historiallisena, erityisiin tuotantovoimiin ja luokkasuhteisiin perustuvana vaiheena ihmiskunnan historiassa. Niinpä uusklassinen taloustiede näkee talouskriisit parasta mahdollista maailmaansa sekoittavina ulkoisina häiriöinä. Marxilaiset puolestaan näkevät kapitalismin sisäisesti ristiriitaisena ja lähtökohtaisesti kriisialttiina järjestelmänä.

Miksi kapitalistisen talousjärjestelmän on Karl Marxin (1818-1883) mukaan säännöllisesti ajauduttava kriiseihin, joissa pääomia tuhoutuu ja kasautuu entistä harvempien käsiin? Tampereen yliopiston filosofian laitoksen väitöskirjatutkija Paula Rauhalan johdolla pureudutaan talouskriisien ytimeen. Rauhala on myös Karl Marx –seuran sihteeri.