Rakkaat ystävät! Ajattelun ja dialogin festivaaliin, jo yhdeksättä kertaa järjestettävään Puistofilosofia-viikkoon, on aikaa vajaa kaksi kuukautta.
Tuttuun tapaan ”Pirkanmaan Ateenassa”, Ikaalisissa, filosofoidaan halki viikon aamusta myöhäiseen iltaan. Päivisin sinisiä ajatuksia viljellään puistossa aurinkoisella piknikillä istuen, iltaisin kyläravintola No Namen hämyisestä ja intiimistä tunnelmasta nauttien. Myös jälkikustavilainen Juhlatalo Rahkolan alue herää aikasempia vuosia vireämpään käyttöön: luvassa on kantaaottavia taidenäyttelyitä ja teatteria sekä filosofisia alustuksia.
Lasten filosofia-päivä yhteistyössä Ikaalisten kaupunginkirjaston kanssa toteutetaan vuonna ja Ikaalisten yhteiskoulun lukion filosofian opiskelijat osallistuvat omilla esityksillään sekä lasten että aikuisten keskustelutilaisuuksiin.
Eikä meno Ikaalisissa keskellä helteistä heinäkuuta suinkaan lopu tähän. Erilaista oheisohjelmaa on tarjolla eri puolilla 160 juhlavuotta viettävää vanhaa kauppalakaupunkia.
Joten, viimeistään tässä vaiheessa kalentereihin merkintä, että 24.-28.7.2018 filosofoidaan Ikaalisissa. Myös ystävät, viltti ja piknik-kori kannattaa ottaa mukaan!
Ja kuten aina, tapahtuma on avoin ja ilmainen kaikille! Sydämellisesti tervetuloa!
Upea ohjelma on parasta aikaa työn alla ja valmistuu kovaa vauhtia. Tässä esittelemme kaksi upeaa alustajaa. Kumpaakin yhdistää taiteellisuuden ja filosofian luova henki, kumpikin on käsitellyt töissään sananvapautta ja tuonut esiin ihmisyyden puolustamisen merkityksellisyyden.
Lisää paljastuksia IX Puistofilosofia-viikon ohjelmasta tulossa piakkoin!
Kirjailija, OTT, VT Jarkko Tontti: Sananvapaus ja loukkaantumisen kulttuuri
Viimeisten vuosien aikana keskustelu sananvapaudesta ja sen rajoista on käynyt kuumana. Netissä vellovan vihapuheen on sanottu johtavan itsesensuuriin ja vaikenemiseen.
Tätä sivuava ilmiö on sosiaalisessa mediassa roihahtavat joukkkokiukustumiset. Huolimattomista tai tarkoituksella kirjoitetuista somepäivityksistä voi seurata tuhansien somekommenttien tsunameja, joissa armoa ei anneta.
Onko syntymässä ilmaisunvapautta kaventava loukkaantumisen kulttuuri?
Taiteessa ja kirjallisuudessa ilmiö näkyy Suomeenkin ilmaantuneessa kulttuurisen omimisen käsitteessä. Enemmistön tai oikeastaan minkään toisen identiteettiryhmän edustajalla ei ole sen mukaan oikeutta esittää vähemmistöjen edustajia teoksissaan. Mediassa toistuu tarina vähemmistöryhmän edustajasta, joka loukkaantuu siitä, kuinka hänen ryhmäidentiteettiään esitetään julkisuudessa.
Filosofi Voltairen suuhun laitettu tokaisu: ”Olen eri mieltä kanssanne, mutta puolustan kuolemaan asti oikeuttanne sanoa mielipiteenne” kuulostaa erinomaiselta periaatteelta, mutta sen toteutuminen käytännössä on koko ajan harvinaisempaa.
Jarkko Tontti on kirjailija ja juristi. Hän opiskeli oikeustiedettä, kirjallisuutta ja filosofiaa yliopistoissa Helsingissä, Edinburghissa, Brysselissä ja Berliinissä ja väitteli oikeustieteen tohtoriksi oikeusfilosofiasta vuonna 2002. Tontti on julkaissut romaaneja, runokokoelmia, esseitä sekä kirjoituksia filosofiasta ja juridiikasta. Hänen uusin kirjansa, romaani Perintö ilmestyy elokuussa 2018.
Tontti on työskennellyt juristina eduskunnassa, oikeusministeriössä, Espoon käräjäoikeudessa ja opettajana Helsingin yliopistossa. Lisäksi hän on toiminut eri ihmisoikeusjärjestöissä. Vuosina 2011-2014 Tontti oli kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtaja ja tällä hetkellä hän on PEN Internationalin hallituksen johtoryhmän jäsen. Vuodesta 2016 alkaen Tontti on ollut myös eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen.
Jarkko Tontti Ikaalisten Keskuspuistossa keskiviikkona 25.7.2018 klo 17.00.
Sarjakuvataiteilija Ville Ranta: Menetetyt elinvuodet
Helsingin Sanomat julkaisi 13.4.2018 otsikon ”Menetetyt elinvuodet” alla grafiikan, jossa esitettiin, montako vuotta elämää jää elämättä sataatuhatta asukasta kohden. Kyse on geneettisten ja elintapasairauksien sekä onnettomuuksien ja itsemurhien aiheuttamat kuolemat suhteutettuna elinajanodotteeseen.
Elämän ja kuoleman kysymysten pohtiminen leviää yleensä käsiin, eikä johda minnekään, mutta yritetään seurata erästä siivua: Mikä oikein on menetetty elinvuosi? Antiikin Kreikan filosofien ideaalit hyvästä elämästä on nykyään hylätty ja korvattu pitkän elämän ihanteella. Onko muutos filosofisesti perusteltu. Voiko elää turhaan? Milloin kannattaa olla elossa? Onko mukavuuksilla tai maallisilla tavoitteilla merkitystä? Onko tylsän elämän vaihtaminen komeaan kuolemaan hyvä diili?
Oululainen sarjakuvataiteilija Ville Ranta kuuluu alansa ehdottomasti tunnetuimpiin sekä Suomessa että ulkomailla. Rannan teoksia on käännetty useille kielille, mutta erityisesti Ranskassa hänen työnsä tunnetaan hyvin. Kajaani-teoksen (2008) käännös oli ehdolla Ranskan parhaksi sarjakuvateokseksi Angoulêmen sarjakuvafestivaalin arvostetussa palkintosarjassa vuonna 2011.
Suomessa Ranta tunnetaan erityisesti pilapiirtäjänä, joka piirtää viikottain Kirkko ja Kaupunki- sekä Demokraatti -lehteen. Hän voitti Sarjakuva-Finlandian vuonna 2014 teoksestaan Kyllä eikä ei (2013). Elokuussa 2018 ilmestyy hänen seitsemäs sarjakuvateoksensa Kuningas menettää päänsä (WSOY), jonka tematiikkaa sivutaan myös Puistofilosofia-viikon alustuksessa.
Ville Ranta Keskuspuistossa perjantaina 27.7.2018 klo 14.00.
