XV Puistofilosofia-viikon 15.-19.7.2025 ohjelman ensimmäinen versio on julkaistu 9.6.2025. Ohjelma täydentyy vielä useilla ohjelmanumerolla ja muilla yksityiskohdilla, kuten ohjelmalukujärjestyksellä. Seuraa päivityksiä kotisivuillamme ja some-kanavillamme (Facebook, Bluesky, Instagram, Threads & Youtube @Puistofilosofia). Viimeisin päivitys: 14.7.2025. Kaikki oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.
XV Puistofilosofia-viikon ohjelma on kaikille avoin, esteetön ja maksuton. Tutustu myös festivaaliviikolla järjestettävään ohjeisohjelmaan joka on listattu virallisen ohjelman loppuun sivun alle.
Upeat ja edulliset majoitustarjoukset festivaalille Ikaalinen Spasta ja Toivolansaari Campingilta voi katsoa puolestaan TÄÄLTÄ.
XV Puistofilosofia-viikon käsiohjelma on myös ladattavissa ja tulostettavissa kätevänä PDF-tiedostona alta.
XV Puistofilosofia-viikon ohjelma PDF
TIISTAI 15.7.2025
Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto
XV PUISTOFILOSOFIA-VIIKON AVAJAISET
Upeita keskusteluja ja niistä muodostettavia sinisiä ajatuksia tehdään Ikaalisissa jo 15. kerran. Tänä vuonna festivaalin kantavana teemana on kansalaisyhteiskunta ja se näkyy XV Puistofilosofia-viikon 15.-19.7.2025 ohjelmassa päivittäin erilaisissa ohjelmanumeroissa, jotka käsittelevät muun muassa demokratiaa, koulutusta, lukutaitoa, sivistystä, kansalaisaktivismia, rauhantyötä, hyvinvointivaltiota, oikeudenmukaisuutta, statusyhteiskuntaa, kansalaisforumeita, yhdenvertaisuutta ja suvaitsevaisuutta.
Kansalaisyhteiskuntaa juhlistavan festivaalin kunniaksi järjestettävä ohjelma muuttaa festivaalin tiistain 15.7.2025 aikatauluja hivenen. Ikaalisten Keskuspuistossa järjestettävän ohjelman vuoksi Vanha Tampereentie on liikenteeltä suljettuna klo 09.00-17.30 välisenä aikana välillä Tuulensuuntien ja Alasenkadun risteyksestä Itsenäisyydenkadun ja Kyrösselänkadun risteykseen (lippuaukio). Myös Turkinpolulta ja Mänttikujalta ei ole pääsyä Vanhalle Tampereentielle.
Päivän ohjelmaa on valmistettu yhteistyössä Puistofilosofia ry:n pitkäikäisen yhteistyökumppanin Suomen Akatemian sekä Ikaalisten kaupungin kanssa. Kansalaisyhteiskunta-teema tuo Ikaalisten Keskuspuistoon Akatemian kutsumia upeita tieteilijöitä. Sydämellisesti tervetuloa mukaan keskustelemaan ja pohtimaan, mitä kansalaisyhteiskunta on. Kaksi keskustelua striimataan suorana myös Yle Areenaan, jossa ne ovat katseltavissa 30 päivän ajan. Linkki striimattaviin lähetyksiin löytyy TÄÄLTÄ.
Avajaisten tärkeänä ohjelmanumerona on Ikaalisten oman filosofin, S. Albert Kivisen (1933-2021) kunniaksi nimettävän nimikkokujan vihkiminen.
Festivaalin tervehdyspuheen pitää Ikaalisten kaupunginjohtaja Eeva Viitanen. Tervehdyksensä lausuu myös Ikaalinen Priden Mikko Nisukangas. Tuttuun tapaan puistofilosofi Antti Sorri pitää Puistofilosofia-viikon esittelypuheen, jossa käydään lävitse myös S. Albert Kivisen merkitystä paikallisena ja valtakunnallisesti arvostettuna filosofina. Taiteilija Karri Miettisellä on pieni, mutta sitäkin tärkeämpi rooli avajaisseremonioissa.
Klo 13.00 Ikaalisten Keskuspuisto
KARRI MIETTINEN: Vaikka paremmaksi kaikki muuttuu, silti hyväksi ei milloinkaan.
Taiteilijat ovat kautta historian toimineet kansalaisyhteiskunnan ukkosenjohdattimina. He ovat toimineet mielipiteen ja ilmaisun vapauden rajojen tarkkailijoina.
Uuden runouden airueen ja varhaisen modernistin Ezra Poundin (1885–1972) siivekkään sanonnan mukaan taiteilijat ovat toimineet yhteiskuntien tuntosarvina: He ovat aistineet yhteiskunnalliset muutokset herkemmin kuin muut. Tämä on näkynyt nopeana reagoimisena yhteiskunnissa tapahtuneisiin poliittisiin ja henkisiin muutoksiin, joka on sitten välittynyt heidän tuotannossaan.
Taiteilijoiden vapauden kaventumien totalitaristisissa yhteiskunnissa on tunnettu tosiasia, kuten saamme tänä päivänä nähdä esimerkiksi Valko-Venäjällä, Marokossa, tai jopa EU:n sisällä Unkarissa.
Suomessa taiteilijat ovat sitkeästi vallinneen käsityksen mukaan toimineet aina vapaina. Kuitenkin, taiteen vapauden saavuttaminen on täälläkin vaatinut omat taistelunsa. Esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeinen aika vaati omat kulttuuritaistelunsa, jossa 1960-luvun undergroundkulttuuri, M.A. Nummisen ja Hannu Salaman kaltaiset taiteilijat koettelivat tuotannoissaan sallitun esittämisen rajoja.
Esityksessä pohditaan taiteilijoiden asemaa kansalaisyhteiskunnan mielipiteiden ja ilmaisunvapauden portinvartijoina sekä pohditaan, miksi taitelijoita ja taidetta tarvitaan erityisesti kyseisessä tehtävässä.
Karri Miettinen (Paleface) on suomalainen rap-taiteilija, mielipidevaikuttaja ja kansalaisaktivisti.
Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto
FT NIINA JUNTTILA: Miksi ihminen tarvitsee toisia? Laumavietti ihmisen ydintarpeena.
Kokemus ulkopuolisuudesta saa ihmisen tuntemaan uhkaa omaa olemassaoloaan, merkityksellisyyttään, yhdenvertaisia vaikutusmahdollisuuksiaan ja tasa-arvoaan. Kokemus aktivoituu aivoissa sosiaalisena kipuna ja tunteena uhasta omia psykologisia perustarpeita kohtaan. Uhkaavana koetut tilanteet aikaansaavat stressireaktioita ja pelkotiloja, joista selviäminen ilman psyykkistä sairastumista vaatii yksilöiltä erilaisia itse- ja tunnesäätelyn taitoja. Pitkittyessään kokemus ulkopuolisuudesta aiheuttaa fysiologisten reaktioiden lisäksi kognitiivista kuormittuneisuutta sekä tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen tason muutoksia. Pahimmillaan tunne ulkopuolisuudesta voi johtaa voimakkaaseen eristäytymiseen tai ilmetä väkivaltaisena, radikalisoituneena toimintana.
Niina Junttila työskentelee kasvatuspsykologian professorina Turun yliopistossa ja johtaa mm. laajaa Right to Belong -tutkimuskonsortiota (STN), jonka päämääränä on monitieteisen tutkimuksen keinoin löytää ratkaisuja erityisesti lasten ja nuorten yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksiin. Niina toimii osahankejohtajana EDUCA lippulaivassa sekä Educa-Doc tohtorikoulutuspilotissa sekä on mukana Eduskunnan yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämisen työryhmässä ja koordinoi kansallista Osallistujien Suomi -ohjelmaa.
Professori Niina Junttila esiintyy Suomen Akatemian kutsumana, joka on Puistofilosofia ry:n pitkäaikainen yhteistyökumppani. Mukana menossa myös Ikaalisten kaupunki.
Professori Niina Junttilan puheenvuoro ja sitä seuraava keskustelu yleisön kanssa ovat nähtävissä suorana Yle Areenasta. Linkki lähetykseen löytyy TÄÄLTÄ.
Klo 15.00 Ikaalisten Keskuspuisto
KANSALAISYHTEISKUNNAN KAKSOISELÄMÄÄ: YKSIN JA YHDESSÄ
Kansalaisyhteiskunta kutsuu keskustelemaan XV Puistofilosofia-viikolle Ikaalisiin 15.7.2025 tiedetoimittaja Jari Mäkisen johdolla. Mukana keskustelemassa kasvatuspsykologian professori Niina Junttila, kulttuurisosiologi Riie Heikkilä sekä taiteilija Karri Miettinen.
Keskustelutilaisuus on tehty yhteistyössä Suomen Akatemian ja Ikaalisten kaupungin kanssa, jotka ovat Puistofilosofia ry:n pitkäaikainen yhteistyökumppaneita.
Keskustelutilaisuus on nähtävissä suorana Yle Areenassa. Linkki lähetykseen löytyy TÄÄLTÄ.
Klo 20.00 Bar No Name
FM HENRIK LASSILA: Olemmeko me kertomuksia? – Minuuden kerronnallisuudesta ja kertomusten etiikasta.
Erilaiset suuret ja pienet kertomukset täyttävät jokapäiväisen elämämme. Sosiaalisessa mediassa jaetut arkipäiväiset sattumukset, sanomalehtien kertomukset maailman tilasta ja kaunokirjallisuuden tarinat vaikuttavat tapaamme nähdä maailma ja kietoutuvat yhteen sen kanssa.
Monet ajattelijat ovat esittäneet, että ihmisen minuus on kertomuksen kaltainen. Tästä herää kysymys, missä määrin minuus on fiktiota ja kuka minuutta kertoo? Alustuksessani esittelen filosofian ja kulttuurintutkimuksen piirissä käytyä keskustelua minuuden kertomuksellisuudesta ja pohdin eettisiä kysymyksiä, joita minuuden kertomuksiin liittyy: Kenellä on valta kertoa? Miten kertomuksellisuus vaikuttaa tapaan hahmottaa maailmaa? Missä kertomusten rajat kulkevat?
Henrik Lassila on väitöskirjatutkija Aalto-yliopistossa. Hän tutkii ihmisen ja teknologian suhdetta ja teknologian käyttöä, erityisesti arkipäiväisten teknologioiden käyttöön liittyviä ongelmia.
Klo 22.00 Bar No Name
HAMILTON JONES
Puistofilosofia-viikon avajaisten päätös on aina omistettu musiikille ja yhdessäololle, ovathan puistofilosofit taas yhdessä vuoden tauon jälkeen. Tuoppien äärellä on mukava kuunnella musiikkia, tavata tuttuja ja kokonaan uusia tuttavuuksia.
Tänä kesänä fiiliksien nostattamisesta vastaa Hamilton Jones, joka on pitkän linja musiikin harrastajista koostuva rock- ja bluesbändi Ikaalisista. Hamilton Jones on keikkaillut vaihtelevalla aktiivisuudella jo useamman vuoden ajan. Illan ohjelmisto on melko laaja, liikkuen bluesista rokkiin, pieniä jazzin mausteita unohtamatta.
Hamilton Jonesin muodostavat Saara Kyttälä (laulu), Juha Koivuniemi (basso), Jukka Mäkitalo (rummut), Jyrki Salonen (kitara) ja Tapio Tienari (kitara).
KESKIVIIKKO 16.7.2025
Klo 10.00 Ikaalisten Keskuspuisto
VAPAAT KESKUSTELUT
Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Keskustelujen aihe valitaan keskustelijoiden joukosta yhdessä.
Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa ja rakentavassa hengessä ja usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.
Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.
Klo 11.00 Kauppakeskus Komppi
FILOSOFISIA KOHTAAMISIA
Kauppakeskus Kompissa keskustellaan puolen tunnin napakassa kyselytuokiossa festivaalin kuluvan päivän ohjelmaan sisältyvästä filosofisesta aiheesta alustavan esiintyjän kanssa. Haastattelijana toimii puistofilosofi Antti Sorri.
Ihminen ei voi elää ilman metafysiikkaa! Prosessifilosofinen näkökulma haastaa perinteiset länsimaisen filosofian näkemykset: Staattiset ja tarkkaan rajatut oliot korvataan dynaamisilla ja muuttuvilla olioilla. Olisiko tästä ratkaisu luonnontieteille ja esimerkiksi teologialle? Filosofian ja teologian opiskelija, niin & näin -lehden toimituksen jäsen Thelma Nylundin kiehtova haastattelu olevaisen perimmäisestä luonteesta.
Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto
DEMOKRATIATUTKIMUSVERKOSTO: Demokratia vaarassa
Tampereen yliopiston Demokratiatutkimusverkosto osallistuu Ikaalisten Puistofilosofian ohjelmistoon ajankohtaisella tutkijoiden keskustelupaneelilla Demokratia vaarassa. Paneelissa Tampereen yliopiston demokratiatutkijat avaavat tutkimuksiinsa perustuen demokratiaan kohdistuvia vaaroja ja keinoja demokratian turvaamiseksi. Paneelissa keskustelijat alustavat lyhyesti kukin yhdestä tärkeästä demokratian nykytilaltaan liittyvästä teemasta.
Verkoston johtoryhmästä paneeliin osallistuvat: Matias Heikkilä, tutkija (hyvinvointitieteet ja politiikan tutkimus). Anni Jäntti, dosentti, yliopistonlehtori (kunta- ja aluejohtaminen). Lauri Lahikainen, tutkijatohtori (yhteiskuntatutkimus). Anniriikka Rantala, väitöskirjatutkija (terveystieteet, gerontologia). Mikko Poutanen, tutkijatohtori (politiikan tutkimus).
Paneelin puheenjohtaja toimii, niin ikään verkoston johtoryhmän jäsen, väitöskirjatutkija Sonja Helkala (väitöskirjatutkija, kasvatustieteet).
Demokratiatutkimusverkosto on Tampereen yliopiston tutkijoiden muodostama vapaamuotoinen verkosto, joka tuo yhteen demokratiatutkimusta tekeviä tutkijoita eri tieteenaloilta kaikista yliopiston tiedekunnista. Verkostossa on yhteensä noin 100 Tampereen yliopiston tutkijaa. Verkoston tarkoituksena on edistää dialogia demokratian merkityksestä ja sen eri muodoista ja levittää laaja-alaisen ja monitieteellisen tutkijayhteistyön tuloksia demokratiatutkimuksen alalta.
Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto
VAPPU JA ILKKA TAIPALE: Kansalaisjärjestöt rauhaa rakentamassa.
”Kalevalan ja Ateenan jälkeen on ollut neljä suurta aikakautta: renessanssi, valistus ja 1960-luku – sekä tuleva. Ja sitä tulevaa tässä nyt teemme.” Näin kiteyttää persoonallisella tavallaan kansalaisaktivismin progressiivista roolia Ilkka Taipale, joka vaimonsa Vappu Taipaleen kanssa on toiminut mukana erilaisissa kansalaisjärjestöissä ja liikkeissä jo seitsemällä vuosikymmenellä.
Vappu ja Ilkka Taipale ovat lääkäreitä, jotka tunnetaan vuosikymmeniä jatkuneesta kansalaisaktivismistaan. He ovat olleet mukana perustamassa lukuisia kansalaisjärjestöjä, kuten Sadankomiteaa ja Marraskuun liikettä, sekä ottaneet kantaa ja työskennelleet mm. abortin hyväksymisen, työttömien, alkoholistien ja syrjäytyneiden aseman parantamisen puolesta.
Rauhanaktivisteja he ovat olleet olleet alusta asti. Alustuksessa on tarkoitus keskustella yhdessä yleisön kanssa heidän yhteisistä kokemuksistaan rauhaa edistävistä kansalaisjärjestöistä ja niiden toimintaympäristöistä ympäri maailmaa.
Puistofilosofia-viikon kantavana teemana on tänä vuonna kansalaisyhteiskunta. On ilo ja kunnia saada Ikaalisiin kaksi suomalaisen kansalaisjärjestöaktivismin innoittavaa esikuvaa.
Ilkka Taipale muisteli pitkää rauhanaktivistiuraansa Ylen uunituoreessa Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa 29.5.2025. Sopii hyvin etukäteisvalmisteluiksi keskusteluihin.
Klo 14.00 Rahkola
THELMA NYLUND: Virtaako kaikki? Prosessifilosofian mahdollisuudet.
Länsimaisen metafysiikan historiassa tarkastelun kohteena ovat perinteisesti olleet staattiset ja tarkkarajaiset objektit, joille muutos on toissijaista. Prosessifilosofisessa tarkastelussa oleva taas on perustavasti dynaamista ja muuttuvaa. Filosofi Johanna Seibt listaa joukon metafysiikassa vaikuttavia periaatteita, jotka ovat ohjanneet metafysiikan tutkimusta perusteettomasti staattisten substanssien ensisijaisuutta korostavaan suuntaan. Seibt kutsuu tätä perinnettä substanssiparadigmaksi ja kyseenalaistaa sen selitysvoimaisuuden.
Voisiko prosessifilosofinen lähestymistapa kuvata todellisuutta onnistuneemmin? Entä minkälaisia vaikutuksia prosessimetafyysisen lähestymistavan omaksumisella voisi olla esimerkiksi luonnontieteille tai teologialle? Alustuksessa tarkastellaan prosessimetafysiikkaa, sen selitysvoimaisuutta ja sen asettamaa haastetta länsimaisen metafysiikan tutkimusperinteelle.
Thelma Nylund on filosofian ja teologian opiskelija sekä niin & näin -lehden toimittaja. Hän on Puistofilosofia ry:n yhteistyökumppanina toimivan Eurooppalaisen filosofian seuran edustaja kesän festivaalilla.
Klo 16.00 Ikaalisten Keskuspuisto
MAISEMAKÄVELYLLÄ KANSALAISYHTEISKUNNASSA
Mitä ikinä kansalaisyhteiskunta onkaan, on se myös Ikaalisissa. Mitä ikinä Ikaalinen onkaan, ovat sen kauneus ja tunnelma kävelymatkan päässä. Osallistu siis kanssani peripateettiseen eli kävelevään filosofiaan Ikaalisen kaduilla ja kujilla. Matkalle tarvitset mukaan vain kävelylle sopivat kengät, tunnin ajastasi, sekä uteliaan mielen!
Aristoteleen kerrotaan harjoittaneen kävelevää filosofiaa oppilaidensa kanssa Lykeionin käytävillä Ateenassa. Kävellessä mieli puhdistuu ja antaa tilaa uusille ajatusten yhtymille. Tepastellessa on monesti myös helpompi jutella vieraiden ihmisten kanssa. Maisemia katsellessa saa myös virikkeitä, mistä aloittaa ajatuksissaan.
Olen Miro Suomela, filosofian opiskelija Tampereelta. En ole kansalaisyhteiskunnan tai Ikaalisten asiantuntija, mutta minulla on paljon kysymyksiä molemmista. Muuta et sinäkään tarvitse tälle kävelylle!
Yhdelle kävelylle mahtuu mukaan 10 henkeä. Ilmoittautuminen tapahtuu saapumisjärjestyksessä Keskuspuistosta kävelijöille varatuilta tuoleilta.
Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto
FT MATTI HÄYRY: Ei uusia ihmisiä, ei maailmaa, ei tarkoitusta – mutta missäköhän järjestyksessä?
Kirjoittamassaan tapahtumakuvauksessa professori Matti Häyry kirjoittaa: Jutustelen niitä näitä antinatalismista (ei uusia ihmisiä), ekstinktionismista (ei maailmaa) ja nihilimismistä (ei tarkoitusta) sekä höystän jutusteluani asiaan sopivilla ja sopimattomilla laulelmilla.
Antinatalismini tarkoittaa minulle, että minulla ei ole jälkikasvua, en aio hankkia sellaista eikä minulla olisi mitään sitä vastaan – olisin ehkä jopa mielissäni siitä – että kaikki muutkin noudattaisivat samaa linjaa.
Muotoilut ”ei mitään sitä vastaan” ja ”ehkä jopa mielissäni” johtavat niin syvälle moraalifilosofian uumeniin, että saa nähdä, päästäänkö sieltä takaisin. Niistä seuraa myös – epämääräisesti rajattu – ekstinktionismini.
Nihilismini – jos sellaista on – on vielä valinkauhassa. Katsotaan, onko minulla siitä mitään järkevää sanottavaa. Ellei, ainahan on puistofilosofien sankka joukko, jolta voin kysyä. Eiköhän se siitä jotenkin, yhteispelillä.
Matti Häyry on professori ja tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hänen kirjansa Antinatalism, Extinction, and the End of Procreative Self-Corruption (Cambridge University Press 2024, yhdessä Amanda Sukenickin kanssa) on herättänyt huomiota kaikkien maailman viiden antinatalistin keskuudessa.
Matti Häyryn esitys toteutetaan ja tallennetaan yhteistyössä The Exploring Antinatalism Podcast –kanavan kanssa, joka on Puistofilosofia ry:n yhteistyökumppani.
Klo 17.00 Rahkola
FT HENRIK RYDENFELT: Mitä (edes) on oikeudenmukaisuus?
Oikeudenmukaisuutta vaaditaan nyt yhteiskuntien sisälle, sukupolvien välille ja globaalille tasolle. Vaatimuksiin voi olla liiankin helppo yhtyä: jokainen käsittää tavoitteen tavallaan. Miten erilaiset näkemykset oikeudenmukaisuudesta auttavat ymmärtämään yhteiskunnallisia ristiriitoja? Mihin suuntaan oikeudenmukaisuutta koskeva käsityksemme kehittyvät ajassa, jonka helposti kehystämme suurten kriisien jatkumona?
Henrik Rydenfelt on tutkija ja filosofi, käytännöllisen filosofian ja viestinnän dosentti ja yliopistotutkija Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusalojaan ovat etiikka yhteiskuntafilosofia, tieteenfilosofia sekä median ja viestinnän tutkimus. Hän on julkaissut tutkimuksia kansalaisyhteiskunnasta ja demokratiasta, viestinnän ja journalismin etiikasta sekä pragmatistisesta tieteen- ja yhteiskuntafilosofiasta. Rydenfelt toimittaa suomalaista populaaritieteellistä Etiikka.fi -sivustoa.
Neljättäkymmenettä juhlavuottaan 2025 viettävä Suomen tiedetoimittajain liitto on Puistofilosofia ry:n yhteistyökumppani. Henrik Rydenfelt on heidän edustajansa kesän festivaalilla.
Klo 19.00 Altin sali
IKAALINEN PRIDE ESITTÄÄ: QUEER
1950-luvun Mexico Cityssä William Lee viettää yksinäistä ja huumehuuruista elämää muiden maanpaossa olevien amerikkalaisten kanssa. Hän kuluttaa aikaansa baareissa, kunnes eräänä päivänä kohtaa nuoren entisen sotilaan Eugene Allertonin. Leestä tulee pakkomielteinen. Yhden yön juttujen aika on ohi – nyt hän haluaa jonkun, joka antaa merkityksen elämälleen.
Queer on Luca Guadagninon (Challengers, Call Me by Your Name) palkittu draama rakkaudesta ja riippuvuudesta, pääosassa Daniel Craig uransa rohkeimmassa ja kehutuimmassa roolissaan. Perustuu William S. Burroughsin samannimiseen pienoisromaaniin.
Elokuvan kesto: 2 t 17 min
Suositusikäraja: 16
Elokuva on osa Ikaalinen Priden ohjelmaa. Puistofilosofia ry on Ikaalinen Priden yhteistyökumppani.
Klo 19.00 Toivolansaari Camping
KEIKKAILEVAT FILOSOFIT:
Tänä vuonna filosofoidaan ensimmäistä kertaa luonnonkauniin Toivolansaari Campingin alueella. Keikkailevat filosofit Tapani Laine, Timo Vuorio ja Antti Sorri ottavat leirintäalueen päärakennuksen pation haltuun. Keskustelun aihe ilmoitetaan ihan pikapuoliin! ☺️
Toivolansaari Camping on Puistofilosofia ry:n yhteistyökumppani.
Klo 21.00 Bar No Name
YTT AINO TIIHONEN, YTT MIKKO POUTANEN JA TIMO TORIKKA: Poliittinen identiteetti ja luokka -keskustelu luokkatietoisuudesta ja luokkasamastumisesta Paluu Reimsiin -teoksen pohjalta.
Illan keskustelussa tutkijatohtorit Tiihonen, Poutanen ja Torikka pohdiskelevat luokkapolitiikan ja luokkasamaistumisen kysymyksiä käyttäen keskustelun avaajana ranskalaisen filosofi ja sosiologi Didier Eribonin teosta Paluu Reimsiin (Retour à Reims, 2009). Teoksesta on ilmestynyt vuonna 2024 Timo Torikan suomennos Vastapainon kustantamana. Omakohtainen teos käsittelee Eribonin omaa kipeää matkaansa työnväenluokkaiseen menneisyytensä. Matkalla Eribon kokee luokkahäpeää, ristiriitoja oman nykyisen elämänpiirinsä ja perhetaustansa välillä sekä tarkastelee laajemmin työväenluokan tuntoja sekä intressejä muuttuvassa yhteiskunnassa.
Keskustelun aluksi Poutanen alustaa Paluu Reimsiin -teoksen keskeisistä teemoista ja reflektoi, mitä ajatuksia teos herätti ensimmäisen sukupolven tohtorissa ja yhteiskuntatieteilijässä 2020-luvun Suomessa. Luokkasamaistumista, sitä selittäviä tekijöitä ja sen vaikutusta työväenluokan poliittisiin preferensseihin väestötasolla väitöskirjassaan tutkinut Tiihonen kysyy paitsi keskustelukumppaniltaan myös yleisöltä: mihin luokkaan te samaistutte ja miksi? Miten vahva on suhde minuuden ja yhteiskunnallisten rakenteiden välillä? Kuinka vahvasti yhteiskuntaluokat ovat ihmisten mielissä ja arkielämässä vuonna 2025? Onko luokka jotain, jonka perimme, koemme tai valitsemme vai jotain muuta?
YTT Mikko Poutanen on tutkijatohtori (apurahatutkija) Tampereen yliopistossa. Poutanen on erikoistunut viime vuosien aikana korkeakoulupolitiikan ja yliopistodemokratian tutkimukseen, mutta kuvailee itseään tutkimusintresseiltään generalistiksi – kaikki, mikä mahtuu kriittisen yhteiskuntatutkimuksen piiriin, kiinnostaa. Poutasen näkökulmasta politiikka on keskeisesti ideologista valtakamppailua, mikä säteilee koko yhteiskuntaan taloudesta koulutukseen. Poutasella on myös laajaa kokemusta tiedejulkaisemisesta sekä yleistajuisesta tiedeviestinnästä Politiikasta-verkkolehden vastaavana päätoimittajana (2019–2023).
YTT Aino Tiihonen on valtio-opin tutkijatohtori (apurahatutkija) Tampereen yliopistossa. Hän työskentelee parhaillaan Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa ”Poliittisten arvojen ylisukupolvisuuden repeämät Suomessa”. Tiihosen tutkimusaloja ovat poliittinen kiinnittyminen, poliittiset arvot ja asenteet, poliittinen sosialisaatio sekä vaalitutkimus. Tiihonen on toiminut Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2022 lähtien. Väitöskirjassaan (2022) hän tarkasteli työväenluokkaisten äänestäjien puoluevalintoja Suomessa 2010-luvulla ja lähestyi yhteiskuntaluokkia kaksiulotteisesti: sekä ammattiaseman että luokkasamastumisen kautta. Tämänhetkisessä tutkimuksessaan Tiihosta kiinnostaa läpileikkaavasti se, miksi moni kokee yhä 2020-luvulla samastuvansa johonkin yhteiskuntaluokkaan, mitkä tekijät selittävät yksilöiden luokkatietoisuutta, ja kuinka luokka-asema vaikuttaa poliittisiin arvoihin ja asenteisiin.
Timo Torikka on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran niin näyttämöllä, elokuvissa kuin televisiosarjoissakin. Hän on näytellyt useiden suomalaisten teattereiden lisäksi myös Saksassa sekä ennen kaikkea Ranskassa, jossa hän on tehnyt lukuisia teatterirooleja yli 10 vuoden ajan. Hän on vieraillut puherooleissa myös useissa Kansallisoopperan tuotannoissa. Viimeksi hänet nähtiin Eichmannin roolissa näytelmässä ”Eichmann – mistä yö alkaa” yhdessä Seela Sellan kanssa. Näytelmää esitettiin Kansallisteatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa. Hän on myös suomentanut useita ranskankielisiä teoksia, viimeisimpänä Didier Eribonin teoksen Paluu Reimsiin, josta hän valmistelee parhaillaan dramatisointia.
TORSTAI 17.7.2025
Klo 10.00 Ikaalisten Keskuspuisto
VAPAAT KESKUSTELUT
Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Keskustelujen aihe valitaan keskustelijoiden joukosta yhdessä.
Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa ja rakentavassa hengessä ja usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.
Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.
Klo 10.00 Ikaalisten Keskuspuisto
ELISA TUOMISTO: Lempeä aamujooga
Herätellään keho, aistit ja mieli tulevaan päivään lempeällä puistojoogalla Kauppalan keskustan vanhojen puiden katveessa. Tehdään rauhallinen ja hengityksen tahtiin virtaava joogaharjoitus, jossa on mukana vartaloa kiertäviä, notkeuttavia ja vahvistavia liikkeitä. Harjoitus alkaa ja loppuu rentoutushetkeen. Sinulla ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta joogasta. Liikkeitä tehdään seisten, istuen ja makuuasennosta rauhalliseen tahtiin lempeästi ja aina itseä kuunnellen. Mikäli sinulla on liikerajoitteita, vammoja tms. voit kertoa niistä ennen tunnin alkua ohjaajalle.
Ota mukaan juomapullo, joogamatto sekä sään mukainen vaatetus ja loppurentoutuksen ajaksi hieman lämpimämpiä vaatteita tai viltti. Paikan päältä löytyy myös muutamia joogamattoja lainaksi. Sateella tunti pidetään Rahkolan väentuvassa.
Joogan kesto on yksi tunti.
Joogaohjaajana toimii tamperelainen Elisa Tuomisto (Joogaopettaja Vinyasa Flow RYT 200h). Elisan harjoituksissa korostuu lempeys itseä kohtaan, hetkeen pysähtyminen ja suorittamisesta irti päästäminen.
Klo 11.00 Kauppakeskus Komppi
FILOSOFISIA KOHTAAMISIA
Kauppakeskus Kompissa keskustellaan puolen tunnin napakassa kyselytuokiossa festivaalin kuluvan päivän ohjelmaan sisältyvästä filosofisesta aiheesta alustavan esiintyjän kanssa. Haastattelijana toimii puistofilosofi Antti Sorri.
Suomalaiset lukevat kaikissa yhteiskuntaryhmissä yhä vähemmän, luku- ja kulttuuriharrastus eriytyy ja se haastaa suomalaisten tulevaisuuden: Miten yhteiskuntarakenteet säilyvät, ketkä pärjäävät ja voidaanko huolestuttava kehitys kenties katkaista? Vuoden 2025 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saaneen kulttuurisosiologi Riie Heikkilän kanssa pohditaan syitä lukutaidon heikkenemiselle, sen vaikutukselle ja ehkä ratkaisuja, mitä meidän pitäisi huolestuttavan asian suhteen tehdä.
Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto
VTT RIIE HEIKKILÄ: Kulttuuriosallistuminen, lukeminen ja sivistys – miksi osa meistä tippuu joukosta?
Kaikenlainen, myös arkisempi kulttuuriosallistuminen eriytyy koko ajan vahvemmin korkeammin koulutetuille. Lukeminen näyttäytyy kulttuuriosallistumisen joukossa eräänlaisena kruununjalokivenä: se vähenee koko väestön tasolla ja on koko ajan vahvemmin korkeasti koulutettujen, naisten ja keski-iän iän ylittäneiden harrastus. Digitalisoituminen ei näytä helpottavan tilannetta vaan pikemminkin kärjistävän sitä.
Tuon keskusteluun sosiologisen näkökulman ja erittelen laajojen tutkimusten valossa sitä, miten ja miksi osa ihmisistä jää tai jättäytyy kulttuuriosallistumisen ja lukemisen ulkopuolelle. Osa vähän kulttuuriin osallistuvien ja vähän lukevien puhetavoista heijastaa vahvaa uhmaa koko yhteiskuntaa kohtaan. Pohdin puheenvuorossani, onko vaarana että ”sivistys” – sellaisena kun olemme sen varsin hyvinvoivassa yhtenäiskulttuurin Suomessa tunteneet – valuu muutenkin paljon resursseja omaaville ja keskustelen siitä, mitä asialle voisi tehdä.
Riie Heikkilä (VTT) on sosiologian yliopistotutkija ja dosentti Tampereen yliopistolla. Hän on tutkinut kulttuuripääomaa, kulttuurisia hierarkioita, kulttuuriosallistumista ja -osallistumattomuutta sekä viime aikoina erityisesti lukemista. Hänellä on meneillään Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke ”Kulttuuripääoman uusjako algoritmien aikakaudella”, jossa hän tutkii tekoälyn käyttöä yleisissä kirjastoissa.
Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto
VTT JUHO SAARI: Ihmisiä yhteiskunnan portailla.
Status on eräs sosiologian epätarkimmista ja monimerkityksellisimmistä käsitteistä. Samalla se on eräs kiinnostavimmista. Se on pitkään jäänyt muun muassa niukkuuden ja yksinäisyyden varjoon. Alustus käsittelee statuserojen rakentumista ja mittaamista, sekä niiden vaikutusta elämänlaatuun, toimintakykyyn, kimmoisuuteen ja kolhunsietokykyyn, sekä yhteiskunnallisiin mielipiteisiin. Tämän ohella tarkastellaan statusköyhyyteen perustuvaa sosiaalista kärsimystä. Keskeinen viesti on, että statuseroilla on merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa sosiaalisen eriarvoisuuden yhtenä muotona.
VTT Juho Saari toimii Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professorina. Hän on ollut aktiivinen suomalaisen köyhyyden tutkija. Häneltä ilmestyi toukokuussa 2025 teos Ihmisiä yhteiskunnan portailla (Gaudeamus), joka käsittelee suomalaisia statuseroja.
Klo 13.50 Rahkola
IKAALISTEN KALEVALAISTEN NAISTEN ILMASTOITKU
Tule kuulemaan ja laulamaan Ilmastoitkua, joka on huolenilmaus metsien kulttuuriperinnön puolesta. Sen avulla voi lievittää huolta ilmastoahdistuksen keskellä. Ilmastoitku on modernia runolaulua, jolla otetaan kantaa kulttuuriin, taiteen ja perinteen keinoin. Ilmastoitkun on tehnyt kansanlaulaja Eila Hartikaiselta (MuM). Ilmastoitkun esittää Ikaalisten Kalevalaiset Naiset.
Kalevalaiset naiset haluavat osoittaa, että perinteen, kulttuurin ja taiteen keinoin voi vaikuttaa ihmisten ajatteluun sekä mielipiteisiin. Kalevalaisten naisten arvoihin kuuluu kestävä kehitys ja siksi haluamme levittää kohtuuden sanomaa entistä kiihtyvämmän kulutuskulttuurin keskellä.
Ilmastoitku on osa Louhen luontolupausta, johon kuuluu myös Louhen metsäkeräys. Nämä ovat Kalevalaisten Naisten Liiton ja jäsenyhdistyksien kannanotto metsien kulttuuriperinnön puolesta. Perinne- ja kulttuurijärjestönä otamme kantaa ilmastontilaan kulttuuriperintö edellä. Haluamme kantaa vastuumme, että vanhoja metsiä säilyy myös lastenlapsillemme, jotta he voivat istua mättäällä, tehdä kaarnaveneitä ja poimia marjoja.
Ikaalisten Kalevalaisten Naisten ry on perustettu vuonna 1958 ja se kuuluu Kalevalaisten Naisten Liittoon. Ikaalisten kalevalaisten naisten toiminta-alue on Ikaalinen ja sen lähiympäristö. Kaikki perinteestä ja kulttuurista kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan tapahtumiin ja toimintaan.
Kalevalaisten Naisten Liitto (1935) on perinteitä rakastavien naisten kulttuurijärjestö. Liitto toimii rohkeana kulttuuriperinnön puolestapuhujana. Liittoon kuuluu 47 jäsenyhdistystä Suomessa ja Ruotsissa. Liitto omistaa Kalevala Korun ja rahoittaa kaikille tavoitettavan toiminnan osingolla. on koko historiansa ajan auttanut heikommassa asemassa olevia. Liitto jatkaa tätä perinnettä ja auttamisen kohteena on metsien kulttuuriperinnön säilyttäminen tuleville sukupolville 90-vuotisjuhlavuonna.
Klo 14.00 Rahkola
FT VILLE LÄHDE: Ympäristöajattelun uudistaminen mullistuvana aikana.
Arkinen ympäristöajattelu on helposti kaksinapaista: ”luonto tuhoutuu” tai se ”pelastetaan”, ympäristökatastrofi tulee tai se estetään. Hyvin harva ympäristöongelma kuitenkaan seuraa tätä logiikkaa, vaan ne etenevät asteittain. Yhtenäisen ympäristökriisin sijaan on ongelmien moninaisuus, ja niiden mittakaavat ja dynamiikat ovat hyvin erilaisia. Tämän ymmärtäminen käy yhä tärkeämmäksi, kun ympäristömuutokset ylittävät yhä vaarallisempia rajoja. Miten ympäristöajattelun pitäisi uusistua aikana, jolloin monia asioita menetetään ja on tunnustettava epäonnistumisia? Kaksinapainen ympäristöajattelu ruokkii helposti fatalismia, mutta miten pitää yllä ajattelun ja toiminnan mielekkyys asteittain synkkenevässä maailmassa
Ville Lähde (s. 1972) on BIOS-tutkimusyksikön tutkija, niin & näin -lehden toimittaja, tietokirjailija, ruokakirjoittaja sekä intohimoinen puutarhuri. Hän kirjoittaa parhaillaan Tere Vadénin kanssa teosta ”12 käsitettä maailmassa”, joka perustuu vuosina 2024–2025 ilmestyneeseen samannimiseen BIOS-podcastsarjaan. Ympäristöajattelun itsekritiikki ja käsitteellinen purkutyö on ollut hänen filosofisen uransa pääteemoja.
Klo 16.00 Ikaalisten Keskuspuisto
MAISEMAKÄVELYLLÄ KANSALAISYHTEISKUNNASSA
Mitä ikinä kansalaisyhteiskunta onkaan, on se myös Ikaalisissa. Mitä ikinä Ikaalinen onkaan, ovat sen kauneus ja tunnelma kävelymatkan päässä. Osallistu siis kanssani peripateettiseen eli kävelevään filosofiaan Ikaalisen kaduilla ja kujilla. Matkalle tarvitset mukaan vain kävelylle sopivat kengät, tunnin ajastasi, sekä uteliaan mielen!
Aristoteleen kerrotaan harjoittaneen kävelevää filosofiaa oppilaidensa kanssa Lykeionin käytävillä Ateenassa. Kävellessä mieli puhdistuu ja antaa tilaa uusille ajatusten yhtymille. Tepastellessa on monesti myös helpompi jutella vieraiden ihmisten kanssa. Maisemia katsellessa saa myös virikkeitä, mistä aloittaa ajatuksissaan.
Olen Miro Suomela, filosofian opiskelija Tampereelta. En ole kansalaisyhteiskunnan tai Ikaalisten asiantuntija, mutta minulla on paljon kysymyksiä molemmista. Muuta et sinäkään tarvitse tälle kävelylle!
Yhdelle kävelylle mahtuu mukaan 10 henkeä. Ilmoittautuminen tapahtuu saapumisjärjestyksessä Keskuspuistosta kävelijöille varatuilta tuoleilta.
Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto
JOHANNA KUKKA JA PEKKA SAURI: Ihmisyyden rajoilla – mitä välillemme jää tekoälyn aikakaudella?
Tekoälyssä ei ole kysymys pelkästään ihmisen ja uuden teknologian välisestä suhteesta
vaan varsin syvällisessä mielessä myös ihmisen suhteesta toiseen ihmiseen – ja viime
kädessä itseensä.
Teknologia on aina ollut yhteiskunnallista ja poliittista. Tekoälyn aikakaudella se on yhä
selvemmin myös kulttuurinen, filosofinen, psykologinen ja peräti teologinen ongelma. Tekoäly on tuonut ihmiskunnan aivan uusien kysymysten eteen, tai vanhojen ikuisuuskysymysten äärelle uudessa muodossa. Tekoälyn aikakaudella tulee helposti tunne, että kaikki muuttuu, jopa murtuu. Siksi on yhtä tärkeää tarkastella sitä, mikä säilyy.
Johanna Kukka on tietokirjailija ja työskennellyt tietopohjaisten sisältöjen tuottajana
ihmisyyden ja tulevaisuuden ilmiöiden rajapinnalla. Tehnyt pitkän yhteistyön Jari Sarasvuon kanssa ja työskennellyt mm. Trainers’ Housella.
Pekka Sauri on pitkän linjan yhteiskunnallinen vaikuttaja ja tietokirjailija.
Klo 17.00 Rahkola
IRINA SALMI, JOEL JANHONEN JA ft HEIKKI SAXEN: Osallisuutemme luontoon ja sen intresseihin.
Tarkastelemme, miten syvenevä luontoyhteys saattaa laajentaa minuuden rajoja. Kun luonto nivoutuu osaksi identiteettiä, sillä näyttäisi olevan moraalisesti herkistävä vaikutus. Tarkastelemme luontosuhteen yhteyttä eettisiin asenteisiin ja päätöksentekoon; ehdotamme, että syvempi yhteys luontoon voi ylittää moraalisten intuitioiden aiempia rajoja, jolloin välittäminen ulottuu itseä ja ihmisyyttä pidemmälle.
Bioetiikan instituutti perustettiin vuonna 2015 edistämään bioetiikan tieteenalaa Suomessa, jossa alan koulutus, tutkimus ja yhteiskunnallinen näkyvyys ovat jääneet merkittävästi jälkeen esimerkiksi Ruotsista, Norjasta ja Virosta. Instituutin tavoitteena on lisätä bioetiikan tuntemusta sekä luoda neutraali ja moniääninen kohtaamispaikka tutkijoille, terveydenhuollon ammattilaisille, päättäjille ja kansalaisille, edistäen alan käytännöllisten sovellusten leviämistä arjen ongelmien ratkaisemiseksi.
Instituutti toimii poliittisesti ja uskonnollisesti riippumattomana tahona, yhteistyössä yliopistojen ja kansainvälisten huippuyksiköiden, kuten Harvardin yliopiston Center for Bioethics -keskuksen, kanssa tavoitteenaan vahvistaa Suomen asemaa bioetiikan kentällä ja tuoda eettinen näkökulma keskeiseksi osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa lääke-, terveys- ja biotieteiden alalla.
Bioetiikan instituutti viettää vuonna 2025 kymmenettä juhlavuottaan. Bioetiikan instituutti on Puistofilosofia ry:n yhteistyökumppani.
Klo 19.00 Altin sali
PUISTOFILOSOFIA GOES MOVIES: Jäniksen vuosi.
Tämän vuoden Puistofilosofia Goes Movies on todellinen kotimaisen elokuvan klassikko, Arto Paasilinnan rakastettuun romaaniin (1975) perustuva, Risto Jarvan ohjaama ja Antti Litjan herkänrouhealla pääosalla varustettu Jäniksen vuosi (1977).
XV Puistofilosofia-viikon kansalaisyhteiskunta-teeman hengessä ja elokuvan tekijöiden Suomen elokuvasäätiölle aikoinaan osoitetun ohjelmajulistuksen sanoin ”elokuvalla on tarkoitus osoittaa, kuinka kallisarvoista ja säilytettävää luonto on, kuinka tervehdyttävä sen vaikutus kaupunkilaistuneeseen, kiireiseen ja ahdistuneeseen ihmismieleen, jota ajaa eteenpäin kilpailumentaliteetti ja itsensä myyminen. Jäniksen vuosi kertoo paosta maalle, luontoon, yksinkertaisempaan, agraariseen elämään. Se on idealistinen kertomus rousseaulais-capralaisessa hengessä. Jäniksen vuosi on myös kertomus heikomman puolelle asettumisesta, kertomus siitä miten hyvyys tekee elämän mielekkääksi – tänäkin päivänä.” Voiko edellä mainituin, Risto Jarvan kirjoittamien sanojen kanssa olla eri mieltä?
Jäniksen vuotta pidetään suomalaisen elokuvan uuden aallon merkittävimpiin ohjaajiin kuuluneen Risto Jarvan uran keskeisimpänä teoksena. Se oli myös hänen ja näyttelijä Antti Litjan yhteistyön upea huipentuma. Markku Kopiston elokuvaan säveltämä tunnusmusiikki lienee suomalaisen elokuvan tunnetuimpia.
Elokuvasta esitetään remasteroitu 4k -kopio ja luonnollisesti ennen elokuvaa järjestetään arvoisensa keskustelut. Puistofilosofi Antti Sorrin kanssa elokuvaa ja kirjaa pohtimassa tietokirjailija ja somevaikuttaja Pekka Sauri sekä filosofi Ville Lähde.
Kesto: 2 t 9 min
Suositusikäraja: 7
PERJANTAI 18.7.2025
Klo 10.00 Ikaalisten Keskuspuisto
VAPAAT KESKUSTELUT
Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Keskustelujen aihe valitaan keskustelijoiden joukosta yhdessä.
Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa ja rakentavassa hengessä ja usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.
Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.
Klo 11.00 Kauppakeskus Komppi
FILOSOFISIA KOHTAAMISIA
Kauppakeskus Kompissa keskustellaan puolen tunnin napakassa kyselytuokiossa festivaalin kuluvan päivän ohjelmaan sisältyvästä filosofisesta aiheesta alustavan esiintyjän kanssa. Haastattelijana toimii puistofilosofi Antti Sorri.
Kleopatra, Ptolemaios-dynastian viimeinen faarao, on jättänyt pysyvän jäljen maailmanhistoriaan. Hänen tarinansa on inspiroinut ihmisiä antiikista nykyaikaan, kuinka hänet on esitetty taiteessa ja populaarikulttuurissa. Kleopatra tarjoaa kiehtovan ikkunan naisen asemaan, sukupuolirooleihin ja identiteetteihin eri aikojen yhteiskunnissa. Kuka oli Kleopatra ja miksi hän vaikuttaa edelleen? Siitä keskustellaan historioitsija Jaakkojuhani Peltosen uuden tietokirjan teemoissa.
Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto
EDISTYKSELLINEN TIEDELIITTO: Riittääkö koulutus kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen?
Koulutuksella on rakennettu kansalaisyhteiskunta-Suomea ensin kansallisvaltion ja sitten eurooppalaisen ja globaalin yhteistyön tarpeisiin. Nyt olemme osa maailmaa, jossa kansalaisyhteiskunnan asema näyttää sekavalta, epävarmalta ja jopa uhanalaiselta. Mikä on koulutuksen tehtävä tässä tilanteessa? Voiko se rauhoittaa, rakentaa, paikata ja parsia? Vai voisiko koulutus aktiivisesti tuottaa yhteiskuntia vakauttavia rakenteita ja prosesseja? Tarvitseeko tasapainoinen yhteiskunta muutakin kuin koulutuksen rakennusaineita?
Edellä mainituista teemoista keskustelelussa eri kouluasteiden ja -alojen asiantuntijat: HT Eveliina Asikainen toimii lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Asikainen on erikoistunut kestävän kehityksen edistämiseen koulutuksessa, millaista osaamista se vaatii opettajilta ja millaisia rakenteita koulutuksen järjestämiseltä. Tutkimusprofessori Taina Saarinen toimii johtajana Koulutuksen tutkimuslaitoksella Jyväskylän yliopistossa ja tutkijana koulutuspolitiikkaa monipaikkaisena ilmiönä tutkivasssa EDUCA-lippulaivassa. KM Pekka Simberg toimii yleissivistävän koulutuksen johtajana SASKY koulutuskuntayhtymässä. Hän on toiminut teknisen työn aineenopettajana, opinto-ohjaajana ja työnohjaajana. HT dosentti Vuokko Kohtamäki on opettaja ja tutkija Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Hän on erikoistunut koulutusasteista korkeakouluihin ja niiden hallintoon niin opetuksessa kuin tutkimuksessakin. Hän johtaa työelämässä toimivien korkeakouluhallinnon asiantuntijoiden koulutusta ja sen kehittämistä.
Edistyksellinen tiedeliitto on Puistofilosofia ry:n yhteistyökumppani.
Klo 13.00 Ikaalinen Spa (Old Ikaly Pub)
JULIA SANGERVO: Mielenterveyskriisin juurisyyt: mahdollistaako nyky-yhteiskunta enää lajityypillistä elämää?
MIELI ry:n asiantuntijapsykologi ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Julia Sangervo tarkastelee puheenvuorossaan mielenterveyskriisiä sen rakenteellisista ja filosofisista lähtökohdista käsin.
Esitys kysyy, onko nykyinen yhteiskuntajärjestys enää sovitettavissa ihmisen lajityypillisiin tarpeisiin. Millaisiin olosuhteisiin ihminen on evolutiivisesti sopeutunut? Miten moderni elämäntapa haastaa yhteisöllisyyden, liikkeen, luonnon ja merkityksellisyyden kokemukset?
Sangervo avaa keskustelua siitä, onko mielenterveyskriisi yksilöllinen häiriö vai merkki laajemmasta järjestelmäviasta. Hän pohtii, millaisia vaihtoehtoja ja arvoja tarvitsemme, jotta ihmisarvoinen, lajityypillinen elämä olisi mahdollista myös nyky-yhteiskunnassa.
Klo 14.00 Ikaalisten Keskuspuisto
FT JANNE SAARIKIVI: Elämmekö aineiden vai käsitteiden maailmassa?
Filosofiahenkisessä alustuksessa pohdintaan, millaiseen todellisuuteen kieli viittaa, ja, miten kielen ja ajattelun kategoriat kuvaavat todellisuutta.
FT Janne Saarikivi on kielitieteilijä ja tietokirjailija, joka tunnetaan suomalais-ugrilaisten kielten asiantuntijana Helsingin yliopistossa, jossa hän on hoitanut kyseistä professuuriakin. Hän hallitsee useiden suomalais-ugrilaisten kielten lisäksi monia muitakin kieliä, kuten saksan, venäjän ja arabian. Saarikivi on suurelle yleisölle tuttu mm. Ylen jälkiviisaat -ohjelmasta, sekä kolumneistaan mm. Helsingin sanomissa. Hänet tunnetaan myös terävistä ja jopa provosoivista näkemyksistään kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan tilasta.
Klo 14.00 Rahkola
FT JAAKKOJUHANI PELTONEN: Kleopatra – viimeisen faaraon myytti.
Egyptin kuningatar Kleopatra VII (69–30 eaa.) on yksi maailman tunnetuimmista ja samalla mystisimmistä historiallisista henkilöistä. Hän on yhdistelmä valtaa, kauneutta ja strategista nerokkuutta, ja hänet on usein kuvattu juonikkaana ja nautintoihin antautuvana viettelijättärenä. Kahden vuosituhannen kuluessa hänestä on muotoutunut myös vahvan ja itsevarman naisen arkkityyppi, joka ei alistu objektiksi miesten hallinnoimassa maailmassa. Esitelmässä käydään läpi historiallisen Kleopatran tarina sekä pureudutaan siihen, miten hänen myyttiään on käytetty eri aikakausina. Samalla tarkastellaan myös sitä, mitä tiedämme Kleopatran suhteesta filosofiaan ja Aleksandrian oppineisiin.
Antiikin kirjallisuudessa Kleopatra uhkasi roomalaisten yläluokkaisten miesten miehuullisuutta sekä herätti voimakkaita mutta vaarallisena pidettyjä eroottisia mielikuvia. Myös keskiajalla häntä pidettiin uhkana hyveille, yhteiskunnan järjestykselle ja sukupuolirooleille. Sen sijaan uudella ajalla erilaiset naiset tietoisesti rinnastivat tai samastivat itsensä Kleopatraan. Viime vuosikymmeninä Kleopatran tarina liitetty voimakkaasti keskusteluun etnisyydestä. Hänen tarinansa on inspiroinut ihmisiä antiikista nykyaikaan ja kuinka hänet on esitetty taiteessa ja populaarikulttuurissa. Kleopatra tarjoaa siis ikkunan naisen asemaan, sukupuolirooleihin ja identiteetteihin eri aikojen yhteiskunnissa. Esitelmä perustuu Peltosen teokseen Kleopatra – viimeisen faaraon myytti, jonka Gaudeamus julkaisi tämän vuoden helmikuussa.
FT Jaakkojuhani Peltonen on historian dosentti Tampereen yliopistossa. Peltonen on tutkinut erityisesti Aleksanteri Suuren historiaa, historian käyttöä sekä maskuliinisuutta antiikin maailmassa.
Klo 16.00 Ikaalisten Keskuspuisto
MAISEMAKÄVELYLLÄ KANSALAISYHTEISKUNNASSA
Mitä ikinä kansalaisyhteiskunta onkaan, on se myös Ikaalisissa. Mitä ikinä Ikaalinen onkaan, ovat sen kauneus ja tunnelma kävelymatkan päässä. Osallistu siis kanssani peripateettiseen eli kävelevään filosofiaan Ikaalisen kaduilla ja kujilla. Matkalle tarvitset mukaan vain kävelylle sopivat kengät, tunnin ajastasi, sekä uteliaan mielen!
Aristoteleen kerrotaan harjoittaneen kävelevää filosofiaa oppilaidensa kanssa Lykeionin käytävillä Ateenassa. Kävellessä mieli puhdistuu ja antaa tilaa uusille ajatusten yhtymille. Tepastellessa on monesti myös helpompi jutella vieraiden ihmisten kanssa. Maisemia katsellessa saa myös virikkeitä, mistä aloittaa ajatuksissaan.
Olen Miro Suomela, filosofian opiskelija Tampereelta. En ole kansalaisyhteiskunnan tai Ikaalisten asiantuntija, mutta minulla on paljon kysymyksiä molemmista. Muuta et sinäkään tarvitse tälle kävelylle!
Yhdelle kävelylle mahtuu mukaan 10 henkeä. Ilmoittautuminen tapahtuu saapumisjärjestyksessä Keskuspuistosta kävelijöille varatuilta tuoleilta.
Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto
FT ARTO LAITINEN: Yhteisvastuu ja epätäydelliset instituutiot.
Esitelmä tarkastelee sitä, miten instituutiot vaikuttavat ihmisten vastuisiin huolehtia sellaisista yhteisistä asioista, joille jonkun pitäisi tehdä jotain. Perusidea on, että jos ja kun palokuntia on olemassa, niin yksilöiden vastuu huomaamiensa palojen sammuttamisesta on erilainen kuin ilman palokuntia. Palokunnat ovat kerrassaan järkevä kollektiivinen järjestely. Pitäisikö kaikille tärkeille asioille voisi olla oma organisaationsa, joka huolehtisi kyseisistä asioista? Millaiset asiat ovat riittävän tärkeitä, että ne synnyttäisivät kollektiivisia velvollisuuksia? Miten vastuut jakautuvat, jos ja kun institutionaalinen maailma on eri tavoin epätäydellinen: kenen asia olisi huolehtia toistaiseksi puuttuvien instituutioiden ehdottamisesta tai luomisesta? Miten instituutioiden epäonnistuminen toiminnassaan vaikuttaa yksilöiden osuuteen kollektiivisesta vastuusta?
Miten demokratia, asiantuntijuus tai yksilöiden oikeudet (kuten omistusoikeus) vaikuttavat vastuiden määrittymiseen?
Arto Laitinen toimii filosofian professorina Tampereen yliopistossa. Hän on Suomen Filosofisen Yhdistyksen edustaja XV Puistofilosofia-viikolla, joka on Puistofilosofia ry:n yhteistyökumppani.
Klo 17.00 Rahkola
TT LARI LAUNONEN: Sairaan lapsen lyhyt elämä: merkityksellinen vai ei?
Monien filosofien mukaan merkityksellinen elämä on sellainen, jossa toteutuvat totuus (kuten opiskelu, tutkiminen ja muu ymmärryksen syveneminen), hyvyys (kuten toisten auttaminen tai perheestä huolehtiminen ja työn hoitaminen kunnialla) ja kauneus (kuten musiikin tai taiteiden luominen, puutarhanhoito tai huumori).
Monet ihmiset – kuten pienet lapset, vaikeasti vammaiset ja sairaat yksilöt tai muistisairaat vanhukset – eivät välttämättä kykene tällaisiin tekoihin. Onko heidän elämänsä joko kokonaisuudessaan tai osittain merkityksetöntä?
Filosofi Lari Launonen esittelee kysymyksiä, joita hän on pohtinut esikoispoikansa elämästä ja kuolemasta kertovassa kirjassaan Poikani, elä vielä ensi talvi (Otava 2024). Oliko kolmivuotiaana kuolleen Huugon elämässä merkitystä? Oliko hänen syntymänsä siunaus vai onnettomuus? Onko lisääntyminen ylipäätään rationaalista, jos tiedostamme siihen liittyvät riskit?
Klo 20.00 Ravintola Wanha Kauppala
FM ANTTI JAUHIAINEN: Baariparlamentit oppimisen ja demokratian tiivistyminä – Epämuodolliset yhteisöt toimijuuden ja demokraattisen oppimisen kehtoina.
Suomi on baariparlamenttien luvattu maa, jossa epämuodolliset mutta säännöllisesti kokoontuvat ryhmät pohtivat ajankohtaisia kysymyksiä, muodostavat käsitystä ympäröivästä maailmasta ja oppivat uusia tietoja, taitoja ja osallistumisen tapoja yhteisöönsä. Baariparlamentit ovat paikkoja, joissa keskustelu synnyttää toimijuutta, yhteisöllisyyttä ja demokratian kokemuksia. Alustus tarkastelee näitä epämuodollisia yhteisöjä oppimisen ja osallisuuden näkökulmasta, valaisten niiden merkitystä ja pohtien niiden roolia muodollisen päätöksenteon ulkopuolelle jääville.
Antti Jauhiainen on Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija, joka tutkii epävirallista oppimista, toimijuuden muotoutumista ja demokratiaa kulttuurihistoriallisen toimintateorian kautta. Hänen tutkimuksensa syventyy siihen, miten baariparlamenteissa opitaan ja muovataan demokraattista osallistumista yhteisön ja yhteiskunnan kontekstissa. Tutkimus on osa Koneen säätiön rahoittamaa Paperikaupungit -hanketta, joka yhdistää tieteen ja taiteen luoden uusia näkökulmia suomalaisten teollisuuskaupunkien sykkeeseen.”
Klo 22.00 Ravintola Wanha Kauppala
SYGYSY
Sygysy on akustista rahvaanmusiikkia soittava kollektiivi, joka on hieman arvoitus itselleenkin. Esiintymisestä toiseen vaihtuva kokoonpano koostuu Tampereen yliopiston filosofian, historian ja kirjallisuustieteen tutkijoista ja tunnetaan myös nimellä Pinni B:n aikuismuskari. Ikaalisissa ohjelmistossa on myös filosofiaiheisia ralleja. Siitä mistä ei voi puhua tai laulaa, on tarkoitus kumminkin vaieta.
LAUANTAI 19.7.2025
Klo 10.00 Ikaalisten Keskuspuisto
VAPAITA KESKUSTELUJA
Vapaat keskustelut ovat Puistofilosofia-viikon ehdoton suola. Keskustelujen aihe valitaan keskustelijoiden joukosta yhdessä.
Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Keskusteluja käydään leppoisassa ja rakentavassa hengessä ja usein niissä summataan myös aikaisempien päivien keskustelujen aihetta ja niistä yön aikana esiin nousseita ajatuksia.
Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin.
Klo 10.00 Rahkola
LASTEN PUISTOFILOSOFIAPÄIVÄ JA PERHEPIKNIK
Rahkolan pihaan kokoonnutaan kaikille yhteiselle filosofisille keskustelupiireihin, leikkimään ja puuhaamaan. Upea, yhteistyössä Ikaalinen Priden ja MLL Ikaalisten kanssa toteutettavassa ohjelmassa luvassa mm. Siina ja Taikaradio -orkesterin konsertti klo 12.00, sekä MLL:n upeat työpajat.
FILOSOFISET TYÖPAJAT
Filosofisia aspekteja toteuttavat puolestaan lapsille suunnitellut työpajat, joita vetää Anni Rytkölä. Työpajat toteutetaan Rahkolan takapihan upeassa puutarhassa.
Klo 10.15. Voiko lelu olla yksinäinen?
Olipa kerran nalle, jolla oli kyynel silmäkulmassa. Nalle asui pojan vaatekaapissa, sillä poika ei enää leikkinyt tällä. Tyttö löysi nallen vaatteiden seasta ja hänen kävi tätä sääliksi. Tyttö pyysi saada nallen omakseen, jotta se ei olisi enää yksinäinen. Kyyneleensä vuoksi lelu sai nimekseen Itkunalle.
Olen itse tuo tarinan tyttö, ja Itkunallesta tuli minulle rakas lelu. Onko sinulla ollut surullista ja yksinäistä lelua? Voiko lelu oikeasti tuntea jotakin? Mitä on yksinäisyys? Voiko jokin muu kuin ihminen tuntea yksinäisyyttä? Miksi me annamme leluille nimiä tai persoonia? Tuli tapaamaan minua ja Itkunallea! Pohditaan näitä kysymyksiä yhdessä tarinan, keskustelun ja piirtämisen avulla.
Klo 10.45 Satuhetki: Poika ja hame
Onko olemassa pelkkiä poikien ja pelkkiä tyttöjen juttuja? Kuka näin on päättänyt? Pitääkö aina tehdä niinkuin kaikki muut? Satuhetkellä luen ääneen Jani Toivolan kirjan ”Poika ja hame”. Ronin äidin vaatekaapista löytyy punainen hame. Roni ei voi vastustaa hametta. Mutta kun hän pukee hameen kouluun, muut lapset kiusaavat häntä. Luetaan kirja, ja pohditaan yhdessä mistä kiusaaminen johtuu.
Klo 11.15. Jos kloonaisin itseni, olisiko kloonini minä?
Kuvitellaan, että laboratoriossa on luotu klooni sinusta. Se näyttää täsmälleen samalta, ajattelee kuten sinä, ja sillä on kaikki muistosi – se muistaa, kun kaaduit pyörällä 6-vuotiaana ja sen lempiruoka on sama kuin sinun.
Mutta… onko se silti sinä? Vai joku toinen? Mikä tekee ihmisestä ”minut”? Jos klooni tekisi jotain väärää, joutuisinko minä vastuuseen? Haluaisitko, että sinulla olisi klooni? Miksi tai miksi ei? Tule pohtimaan kanssani näitä kysymyksiä!
Anni Rytkölä: Olen 2. luokan opettaja Espoosta. Olen kasvanut koko lapsuuteni ja nuoruuteni Ikaalisissa. Olen käynyt Ikaalisissa ala- ja yläkoulun sekä lukion. Nuorena olin mukana Ikaalisten Korpi-Kotka partiolippukunnassa. Valmistuin kasvatustieteen maisteriksi Turun yliopistossa vuonna 2023 ja olen siitä lähtien toiminut opettajana Espoossa. Nyt palaan juurilleni Ikaalisiin puistofilosofian merkeissä. Filosofia opettaa parhaimmillaan lapsille keskustelu-, vuorovaikutus-, empatia- ja ajattelutaitoja. Odotan innolla yhteisiä pohdintatuokioitamme!
Klo 11.00 Kauppakeskus Komppi
FILOSOFISIA KOHTAAMISIA
Kauppakeskus Kompissa keskustellaan puolen tunnin napakassa kyselytuokiossa festivaalin kuluvan päivän ohjelmaan sisältyvästä filosofisesta aiheesta alustavan esiintyjän kanssa. Haastattelijana toimii puistofilosofi Antti Sorri.
Moderni demokratia on kehittynyt tiiviissä suhteessa aikaan. Sen ytimessä ovat olleet niin historian kriisit, kumoukset ja katkokset kuin ajatus historian edistymisestä ja parempien tulevaisuuksien kuvittelemisesta. Mitä kaikkea demokratian aikakäsitykseen lopulta kätkeytyy? Tätä pohditaan akatemiatutkija Timo Miettisen kanssa hänen kehutun ja palkitun tietokirjansa Demokratian aika -pohjalta.
Klo 12.00 Ikaalisten Keskuspuisto
FT TIMO MIETTINEN: Mitä on demokratian aika?
Moderni demokratia on kehittynyt tiiviissä suhteessa aikaan. Sen ytimessä ovat olleet niin historian kriisit, kumoukset ja katkokset kuin ajatus historian edistymisestä ja parempien tulevaisuuksien kuvittelemisesta. Toisen maailmansodan jälkeen demokraattisen kulttuurin ytimeen ovat nousseet menneisyyden hallinnan ideat. Mutta mitä kaikkea demokratian aikakäsitykseen lopulta kätkeytyy?
Demokratian aika esittää uuden tulkinnan modernin kansanvallan ideasta ja historiasta. Äänioikeuden tai edustuksellisuuden kaltaisten ilmiöiden sijaan kirja lähestyy demokratiaa ajattelutapana, jonka ytimessä ovat kilpailevat käsitykset ajan luonteesta ja historian suunnasta. Yliajallisen teorian sijaan demokratia onkin ymmärrettävä aateperintönä, joka kantaa mukanaan tiettyjen historiallisten kokemusten perintöä.
Timo Miettinen on eurooppalaiseen filosofiaan, aatehistoriaan ja politiikkaan erikoistunut akatemiatutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa sekä Suomen Akatemian rahoittamassa Eurooppa-tutkimuksen huippuyksikössä. Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2013 ja toimii dosenttina valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Miettisen tutkimus käsittelee muun muassa demokratiaa, eurooppalaista taloushistoriaa, politiikan filosofiaa ja liberalismin kehitystä. Hänet on palkittu useaan otteeseen akateemisesta työstään, muun muassa Vuoden eurooppalainen -tunnustuksella (2021), J. V. Snellman -palkinnolla (2023) ja Suomen Akatemian akatemiapalkinnolla (2024). Hän osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun erityisesti EU- ja Eurooppa-kysymyksissä.
Klo 12.00 Ikaalinen Spa (Old Ikaly Pub)
FM ANNE LILJESTRÖM: Tuleeko tutkimuksesta olla rahallista hyötyä?
Legendan mukaan Brittien tuolloinen pääministeri kysyi sähkömagnetismin ja induktion keksimiseen olennaisesti vaikuttaneelta Michael Faradaylta, mitä ihmeen hyötyä tämän keksinnöstä voisi olla. Faraday vastasi, että herra pääministeri voisi ehkä vielä joskus kerätä siitä veroja. Nykyistä yhteiskuntaa ja sen käyttämiä laitteita on mahdotonta kuvitella ilman Faradayn oivalluksia.
Tarina lienee sepitetty myöhemmin, mutta sen taustalla oleva ajatus tuntuu tutulta nykypäivänäkin. Esimerkiksi Helsingin sanomien lukijoiden mielipidepalstalla on käyty heinäkuussa aktiivista keskustelua tieteen vapaudesta ja sen poliittisesta ohjauksesta.
Täytyykö tieteellisestä tutkimuksesta olla rahallista hyötyä? Millainen tutkimus on arvokasta? Voiko perustutkimuksella olla itseisarvoa? Mistä tiedämme, millainen tutkimus voi johtaa lopulta kaupallisesti hyödynnettäviin ideoihin? Millaisia seurauksia koituu siitä, että tutkimusta yritetään ohjailla poliittisesti? Osaavatko maallikot ylipäätään arvioida, millainen tutkimus on kannatettavaa?
Tervetuloa pohtimaan tieteellisen tutkimuksen arvoa ja vapautta!
Valmistuttuaan tähtitieteestä filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta Anne Liljeström teki hetken väitöskirjaa, kunnes ryhtyi vapaaksi tiedetoimittajaksi. Hän työskentelee nykyään Tähtitieteellinen yhdistys Ursan tiedottajana ja asiantuntijana. Liljeström on ollut vakiokasvo televisiossa tiedettä käsittelevissä Prisma Studiossa ja Ylen Aamun Jälkikaronkassa. Hän on ollut vastaamassa ”kysy mitä vain avaruudesta” -kysymyksiin mm. kouluissa ja Yle Radio 1:n tähtienkatseluilloissa. Vuonna 2020 Liljeströmille myönnettiin työstään Suomen tiedetoimittajain liiton Vuoden tiedeviestintäpalkinto. Hänen ensimmäinen kirjansa, lapsille ja muille uteliaille suunnattu Miksi Kuu ei putoa, ilmestyy Ursan julkaisemana syksyllä 2025.
Klo 14.00 Ikaalisten tori
IKAALINEN PRIDE -KULKUE
Puistofilosofia ry:lla on suurella ylpeydellä toiminut Ikaalinen Priden yhteistyökumppanina tapahtuman alusta, vuodesta 2023, lähtien. Vuonna 2025 yhteistyö jatkuu ja kaikilla puistofilosofeilla on jälleen mahdollisuus osallistua tärkeään tilaisuuteen kävelemällä paremman maailman puolesta. Sydämellisesti tervetuloa Ikaalinen Pride-kulkueeseen kävelemään ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta.
Tarkempi ohjeistus kulkueesta ilmoitetaan myöhemmin.
Klo 15.00 Rahkola
IKAALINEN PRIDEN PUISTOPIKNIK
Puistopiknik Rahkolan pihapiirissä kulkueen jälkeen. Esiintyjinä mm. Twerkalicious, Aino Elliida sekä Ruusunen. Tervehdyksen pitää kansanedustaja Oras Tynkkynen.
Klo 16.00 Ikaalisten Keskuspuisto
MAISEMAKÄVELYLLÄ KANSALAISYHTEISKUNNASSA
Mitä ikinä kansalaisyhteiskunta onkaan, on se myös Ikaalisissa. Mitä ikinä Ikaalinen onkaan, ovat sen kauneus ja tunnelma kävelymatkan päässä. Osallistu siis kanssani peripateettiseen eli kävelevään filosofiaan Ikaalisen kaduilla ja kujilla. Matkalle tarvitset mukaan vain kävelylle sopivat kengät, tunnin ajastasi, sekä uteliaan mielen!
Aristoteleen kerrotaan harjoittaneen kävelevää filosofiaa oppilaidensa kanssa Lykeionin käytävillä Ateenassa. Kävellessä mieli puhdistuu ja antaa tilaa uusille ajatusten yhtymille. Tepastellessa on monesti myös helpompi jutella vieraiden ihmisten kanssa. Maisemia katsellessa saa myös virikkeitä, mistä aloittaa ajatuksissaan.
Olen Miro Suomela, filosofian opiskelija Tampereelta. En ole kansalaisyhteiskunnan tai Ikaalisten asiantuntija, mutta minulla on paljon kysymyksiä molemmista. Muuta et sinäkään tarvitse tälle kävelylle!
Yhdelle kävelylle mahtuu mukaan 10 henkeä. Ilmoittautuminen tapahtuu saapumisjärjestyksessä Keskuspuistosta kävelijöille varatuilta tuoleilta.
Klo 17.00 Ikaalisten Keskuspuisto
TT VILLE MÄKIPELTO, TT JUHA PAKKALA JA TT RAIMO HAKOLA: Jumalan synty – Juutalaiskristillisen jumalakäsityksen historia.
Juutalaiskristillisen jumalan historia alkaa noin 3000 vuotta sitten, jolloin näyttämölle ilmestyy jumala Jahve. Tämä aikaisemmin tuntematon jumala nousee nopeasti Israelin ja Juudan pääjumalaksi, ja häntä palvotaan ainakin sään- ja sateenjumalana. Jahvella on puolisona, jumalatar Asera. Jerusalemin v. 587 eaa. tapahtuneeseen temppelin tuhoon saakka Israelin uskonto oli monijumalaista ja ei poikennut muista alueen uskonnoista, mutta temppelin tuho käynnisti tapahtumasarjan, joka johti monoteismin syntyyn. Muut jumalat hylättiin. Keskeisimmän jumalattaren hylkääminen johti siihen, että jumaluus käsitettiin ensisijaisesti maskuliiniseksi. Tällä oli kauaskantoisia seurauksia juutalaiskristillisiin traditioihin.
Kuningasideologian ytimessä oli kuninkaan läheinen suhde Jahveen. Kuningasta pidettiin jumalan poikana, joksi hän syntyi kuninkaaksi voitelun yhteydessä. Tämä loi pohjan myöhemmin syntyneelle kristinuskolle, joka omaksui ajatuksen Jeesuksen jumaluudesta ja kuninkuudesta. Jeesus itse uskoi nousevansa hallitsemaan Israelia. Roomalaiset kuitenkin teloittivat hänet, koska hänen aloittamansa liike uhkasi vallitsevaa järjestystä. Jeesuksen kuolema oli shokki hänen seuraajilleen. Jotkut heistä kokivat, että kuollut Jeesus ilmestyi heille. Näitä kokemuksia voidaan verrata varsin yleisiin vainajakokemuksiin. Syntyi usko Jeesuksen ylösnousemukseen.
Klo 20.00 Bar No Name
XV PUISTOFILOSOFIA-VIIKON PÄÄTÖS. MUISTELUJA MENNEISTÄ JA PUBIVISA.
Kaikki hyvä päättyy aikoinaan ja niin myös XV Puistofilosofia-viikko. Tällä viikolla on juhlistettu 15. Puistofilosofia-viikkoa. On aika katsoa taakse päin ja muistella kulunutta viittätoista vuotta. Valokuvia vuosien varrelta ja eri Puistofilosofia-viikon sattumuksia esittelee puistofilosofi Antti Sorri. Samalla myös yleisöllä on mahdollisuus muistella kulunutta viittätoista vuotta ja kaikkea sitä, mitä sen aikana on tapahtunut. Mitä on jäänyt erityisesti mieleen? Tule kertomaan omat festarimuistosi Puistofilosofiasta!
Illan päätteeksi Bar No Namessa järjestetään Puistofilosofian historian ensimmäinen pubivisa! Eikä kyseessä ole suinkaan mikä tahansa tietovisa, vaan tietovisa kuluneesta XV Puistofilosofia-viikosta. Tule siis näyttämään, kuinka silmä kovana olet seurannut festivaaliviikon ohjelmaa. Palkintoina Puistofilosofia- ja Bar No Name -tuotteita.
Muuta ohjelmaa XIV Puistofilosofia-viikon 16.-20.7.2024 yhteydessä Ikaalisissa
KIRJAMYYNTI RAHKOLAN VÄENTUVASSA 15.-20.7.2025
IKAALINEN PRIDE 2025
Ikaalisissa järjestetään jo kolmatta kertaa kaikkien ihmisten tasa-arvoisuutta julistava Ikaalinen Pride. Puistofilosofia-viikkoa Ikaalisissa järjestävä Puistofilosofia ry on ollut mukana ylpeänä yhteistyökumppanina tapahtuman alusta lähtien. Ikaalinen Priden ohjelma noudattelee osittain XV Puistofilosofia-viikon ohjelmaa. Tervetuloa mukaan! Tehdään yhdessä maailmasta parempi paikka meille kaikille.
XXVIII SAUNAFESTIVAALIT TOIVOLANSAARESSA 18.-19.7.2025
Ajattelun ja dialogin festivaalin yhteydessä Ikaalisissa järjestetään myös toinen meditatiivinen festivaali, järjestyksessä 27. Saunafestivaalit Toivolansaaren leirintäalueella 18.-19.7.2025. Saunaseura Löylynlyöjien järjestämä festivaali kokoaa yhteen mobiilisaunat ja saunojen ystävät ympäri Suomea. Tapahtumassa on runsaasti mielenkiintoista ohjelmaa, kuten vihdanteon SM-kisat, karaokea, festariruokaa ja tietenkin saunomista!
Katso saunafestivaalien koko ohjelma TÄÄLTÄ.
SYDÄNYSTÄVÄKSI AIKUINEN NAINEN -KONSERTTI
Palkittu näyttelijä, Maarit Peltomaa näytteli Rauman teatterissa ”Paula!” musikaalissa Paula Koivuniemen toisen nimiroolin vuosina 2023-2024. Siitä syntyi konserttisarja Sydänystäväksi Aikuinen Nainen, joka on Koivuniemen laulamista lauluista koottu kokonaisuus. Konsertissa kuullaan tuttuja kappaleita pianon säestyksellä sekä vähemmän soitettuja duettoja. Tilaisuuteen liittyy myös keskusteluosuus laululyriikasta, runoudesta joka on istutettu musiikkiin. Esiintyjinä pianisti- laulaja Arla Salo ja näyttelijä Maarit Peltomaa.
SELEENTAKUSTEN KESÄTEATTERI RÖYHIÖSSÄ 15.-20.7.2025
WALOA-KVARTETTI TORIPÄIVÄN KONSERTISSA IKAALISTEN KIRKOSSA KESKIVIIKKONA 16.7. KLO 12.00
ESTER MARKKOLASTA KERTOVA NÄYTTELY KOVELAHDEN NOUSULASSA 12.-20.7.2025
Muuta ohjelma Ikaalisissa päivittyy kesää ja XIV Puistofilosofia-viikkoa lähestyttäessä…