Ohjelma 2016

VII PUISTOFILOSOFIA-VIIKON OHJELMA

TIISTAI 26.7.2016

Puistofilosofiaa klo 15.00 (Ikaalisten Keskuspuisto)

Ennen alustuksen alkua Puistofilosofi Antti Sorri pitää VII Puistofilosofia-viikon avajaispuheenvuoron ja esittelee lyhyesti viikon ohjelman.

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto.
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto.

FM Heikki Saxén: Lääketieteellisen tiedon ja arvojen erot ja yhteydet.

Elämme kliinisen lääketieteen kulta-aikaa, jollaista ei ole nähty koskaan ennen. Kaiken ytimessä on lääketieteellinen tieto ja maailmankuva, jotka vaivihkaa hiipivät yhä uusille elämänalueille. Erääksi lääketieteellisen ajattelun voimakkaasti valtaamaksi alueeksi ovat tulleet yhteiset arvomme, siis eettinen ja moraalinen ajattelumme. Kuitenkin lääketiede ja sen yhteiskunnalliset ulottuvuudet itsessään ponnistavat vain yhdestä moraalisen ajattelun haarasta, joka ei edusta koko arvokeskustelua ja sen perinteitä. Millaisia merkityksiä tällä hyvin laajasti vallitsevalla asetelmalla on ajattelullemme ja yhteiskunnallemme? Mitkä voisivat olla toisin ajattelemisen ja toisin tekemisen mahdollisuudet?

Suomen Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Saxén viimeistelee väitöskirjaa bioetiikan tieteenalan historiasta ja kehityksestä Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä. Opiskeluvuosi Harvardin yliopistossa sekä yhteyksien luominen USA:n muihin bioetiikan huippuinstituutioihin, kuten Yaleen ja The Hastings Centreen, johti Suomen Bioetiikan instituutin perustamiseen vuonna 2015. Instituutti haluaa vahvistaa bioetiikan tietäymystä Suomessa, tehdä sen tutkimusta ja koulutusta tutuksi sekä virittää kansalaiskeskustelua ja tietoisuutta bioetiikan kysymyksistä, kuten lääke-, terveys- ja biotieteiden eettisistä, moraalisista ja yhteiskunnalisista vaikutuksista.

Instituutin esittely ja lisätietoa löytyy osoitteesta www.bioetiikka.fi.

Keskusteluja Kyläravintolassa klo 20.00 (Bar No Name)

Tapani LaineFM, Filosofi Tapani Laine: Fichte ja sivistys.

Saksalainen kulttuuri 1800-luvun vaihteessa tuotti niin paljon maailmankulttuurissa edelleen elävää ajattelua, tiedettä ja taidetta, että voidaan aiheellisesti puhua jopa ”toisesta renessanssista”. Johann Gottlieb Fichte (1762 – 1814) oli yksi tämän kauden keskeisistä filosofeista. Hän ajatteli ensin kirjoittavansa Kantin kriittisen filosofian selkeämpään muotoon, mutta tuli sen sijaan luoneeksi uuden filosofian, joka jäsentää omintakeisesti uuden ajan ajattelun keskeisimmät juonteet. Avainsanoja ovat ”minä” ja ”toiminta”. Minä on Fichtelle toimintaa ja tästä lähtökohdasta hän rakentaa eurooppalaista filosofiaa uudelleen.

Fichte muuttaa filosofiassa antiikista lähtien vallinneen järjestyksen, jossa ihmisen korkein todellistuma on teoreettinen ajattelu, asettaen sen sijaan ihmisen todellistumisessa ensisijaiseksi praktiksen, käytännöllisen järjen. Fichteä on siksi pidetty ”eettisenä idealistina”, mutta hän ei itse hyväksynyt tätä, vaan osoitti Ranskan vallankumouksen aikalaisena, ja yhtenä sen vapauden hengen tärkeimmistä kehittelijöistä, olevansa hyvinkin käytännöllinen kulttuurin uudistaja. Valistuksen hengestä Fichte kehitti edelleen ajatuksen sivistyksestä (saks. Bildung) koko saksalaisen kulttuurin ytimenä, josta tulikin sen leimallinen ominaisuus, johtaen Saksan nousuun, ja jonka myös J.V. Snellman toi Suomeen. Fichte loi ne sivistysyliopiston periaatteet, jotka nykyään liitetään yleensä Wilhelm von Humboldtin nimeen.

Ajatus Bildungista oli radikaali uudistusohjelma, jonka mukaan kaikilla tuli olla oikeus sivistykseen ja itsensä kehittämiseen aidoksi maailmankansalaiseksi. Samalla Fichte esitti ohjelman ihmisen arvon puolustamisessa markkinoiden kasvavaa mahtia vastaan. Nykyään Fichten arvo on ollut sekä akateemisessa tutkimuksessa että sivistystyössä jatkuvassa nousussa.

Tapani Laine on pitkän linjan filosofi, joka on kiinnostunut moniulotteisesti sekä klassisesta että nykyfilosofiasta ja inhimillisestä kulttuurista ylipäätään. Hän on tutkinut filosofi Mihail Bahtininia (1895 – 1975) ja tämän piiriä sekä kirjailija Väinö Linnaa (1920 – 1992), toimittaen tämän kootut esseet. Laine johtaa myös georgialaisfilosofi Merab Mamardashvilia (1930 – 1990) käsittelevää kansainvälistä tutkimusverkostoa.

KESKIVIIKKO 27.7.2016

Puistofilosofiaa klo 12.00 (Ikaalisten Keskuspuisto)

Sana on vapaa.

Perinteiseen tapaan Puistofilosofia-viikolla keskusteltavia aiheita nostetaan myös yleisön joukosta. Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan!

Puistofilosofiaa klo 15.00 (Ikaalisten Keskuspuisto)

Perttu HäkkinenFM, Toimittaja Perttu Häkkinen: Suomalaisen esoterian suuntaviivoja.

Virallisen kulttuurin varjoissa on aina elänyt toinen kulttuuri, salatieteisiin, esoteriaan, ja mystiikkaan painottunut kulttuuri, joka kiihtyvästä maallistumiskehityksestä huolimatta elää tänä päivänä voimakkaampana ja rikkaampana kuin koskaan. Vapaamuurarit, teosofit, ennustajat, ruumiinpaloittelijat, selvänäkijät, ufo-uskovaiset… Millaisia ovat kotimaisen esoterian edustajat ja millaista maailmankatsomusta he oikein edustavat?

Perttu Häkkinen on vastakulttuuriin perehtynyt toimittaja, jonka Yle Puheella esitettävä radio-ohjelma on saavuttanut suuren suosion. Viime vuonna hän yhdessä Vesa Iitin kanssa kirjoitti tietokirjan Valonkantajat, joka esittelee populaarilla otteella suomalaisen rajatiedon ja esoterian yli vuosisataisen historian.

TORSTAI 28.7.2016

Puistofilosofiaa klo 12.00 (Ikaalisten Keskuspuisto)

Sana on vapaa.

Perinteiseen tapaan Puistofilosofia-viikolla keskusteltavia aiheita nostetaan myös yleisön joukosta. Mikään ei voita verratonta dialogia, jonka lopputuloksena käsiteltävä aihe asettuu kokonaan uuteen valoon. Tule paikalle ehdottamaan aihetta, keskustelemaan, pohtimaan ja kuuntelemaan!

Puistofilosofiaa klo 15.00 (Ikaalisten Keskuspuisto)

SaaraYTT Saara Särmä: Feminismin riemu.

Tasa-arvoa voi edistää monin syvällisin ja vakavahenkisin keinoin. Sitä voi edistää myös hekotellen ja hihitellen. Hauskuus ja vakavuus eivät sulje toisiaan pois, vaikka niin äkkiseltään voisi luulla. Alustuksessaan Saara Särmä esittelee idean radikaalista hauskuudesta ja siitä, miten tämä taipuu feministisen ajattelun ja toiminnan välineeksi.

Saara Särmä on yhteiskuntatieteiden tohtori, Feministisen ajatushautomo Hatun johtaja, taiteileva tutkija ja Congrats, you have an all male panel! -sivuston perustaja. Särmä kehitti kansainvälisen politiikan väitöskirjassaan kuvataidetta ajattelun ja analyysin välineenä sekä tutkimuksen esittämisen tapana hyödyntävän metodologian. Hän tekee tosissaan hömpästä tiedettä ja nauraa tosikkoudelle. Kiinnostuksen kohteisiin kuuluvat mm. nauru ja huumori maailmanpolitiikassa, visuaalisuuden politiikka ja feministinen aktivismi. Särmä uskoo yksisarvisiin ja parempaan maailmaan. Tammikuussa 2016 Kauppalehden Optio valitsi Saara Särmän sadan vaikutusvaltaisimman suomalaisen joukkoon. ”Congrats” -sivusto nappasi puolestaan viestinnän ammattilaisten ProComp-järjestön Vuoden viestintäteko-palkinnon.

Saara Särmän kotisivut: www.huippumisukka.fi
Feministisen ajatushautomo Hatun kotisivut: www.hautomohattu.fi

PERJANTAI 29.7.2016

Puistofilosofiaa klo 15.00 – Suomen Akatemian päivä (Ikaalisten Keskuspuisto)

Valtteri ViljanenFT, Dosentti Valtteri Viljanen: Kant ja Schopenhauer toisten huomioonottamisesta ja oman edun tavoittelusta.

Alustuksessa käsitellään Immanuel Kantin (1724–1804) ja Arthur Schopenhauerin (1788–1860) eettisen ajattelun perusteita ja pohditaan, miten niiden kautta määrittyy kysymys toisten huomioonottamisesta ja oman edun tavoittelusta. Näitä kahta vaikutusvaltaista filosofia yhdistää näkemys siitä, että moraalisuuden suurin uhka on ihmisen lähtökohtainen itsekeskeisyys ja että toimiaksemme moraalisesti meidän on katsottava maailmaa omaa etuamme laajemmasta näkökulmasta.

Heidän käsityksensä siitä, millainen tuo näkökulma on ja miten sen voimme saavuttaa, poikkeavat toisistaan suuresti. Siinä missä Kantin etiikka nojaa universaaleihin sääntöihin, jotka voimme järkemme avulla löytää, Schopenhauerille etiikan perusta on myötätunnossa ja yhteenkuuluvaisuuden tunteessa kaiken elollisen kanssa. Tämä ero heijastaa osaltaan heidän maailmankuviensa erilaisuutta: meille osin kenties yllättävänkin tutunoloisessa pessimismissään Schopenhauer näkee todellisuuden perusolemukseltaan niin synkkänä ja irrationaalisena, ettei häneltä löydy Kantin luottamusta järkeen moraalisuuden lähteenä. Kantilainen ajatus itsemääräämiseen pyrkivästä modernista yksilöstä on kuitenkin huomattavasti lähempänä itseymmärrystämme kuin se radikaali itsensäkieltämisen filosofia, jota Schopenhauer päätyy kannattamaan. Näin näiden kahden ajattelijan kautta voidaan valottaa niitä jännitteitä, joita edelleen sisältyy käsitykseemme itsestämme moraalitoimijoina.

Valtteri Viljanen toimii akatemiatutkijana Turun yliopistossa. Hänen tutkimuskohteenaan on ollut varhaisen uuden ajan rationalismi, erityisesti Benedictus de Spinozan (1632 – 1677) ajattelu. Hänen nykyinen projektinsa Moraalitoimijuuden dynaamiset ontologiat Kantista Nietzscheen kartoittaa keskeisiä modernin filosofian kantoja, jotka toimivat älyllisinä maamerkkeinä pohdittaessa moraalitoimijuuden ja yleisemmin ihmisenä olemisen luonnetta.

Keskusteluja Kyläravintolassa klo 20.00 (Bar No Name)

Kuva: Pertti Nisonen.
Kuva: Pertti Nisonen.

Dosentti Oula Silvennoinen, FT Aapo Roselius ja Dosentti Marko Tikka: Fasismi is back?

Kansallinen radikalismi, tai tuttavallisemmin fasismi, on tekemässä voimakkainta nousuaan takaisin läntisen politiikan valtavirtaan sitten toisen maailmansodan päättymisen. Mitä fasismi ja kansallinen radikalismi oikeastaan ovat? Oliko Suomessa maailmansotien välisenä aikana fasismia? Entä, oliko kommunismi fasismin onnistunein muoto? Miksi venäläisille kaikki kansallinen ajattelu on fasisimia? Onko meillä tänään fasistista liikehdintää, johon tulisi suhtautua vakavasti? Onko suomalaisen yhteiskunnan tilasta syytä olla huolestunut?

Teemakeskustelussa aiheesta alustavat ja keskustelevat Suomalaiset fasistit – mustan sarastuksen airuet – kirjan tekijäkolmikko Oula Silvennoinen, Aapo Roselius ja Marko Tikka.

LAUANTAI 30.7.2016

Puistofilosofiaa klo 15.00 (Ikaalisten Keskuspuisto)

eeropaloheimo1TT Eero Paloheimo: Miksi ja miten maailma pelastetaan?

Tekniikan tohtori Eero Paloheimo ei esittelyjä kaipaa. Vuosikymmenien mittainen toiminta kansalaisaktivistina ja tutkijana on poikinut lukuisia teoksia, joissa hän on käsitellyt ympäristöä ja maapallon tulevaisuutta. Luennoitsijana ja yhteiskunnallisena keskustelijana Paloheimo on tuonut päättäväisellä tavalla esiin epäilynsä maailman nykytilasta, liikakansoituksesta ja ylikuluttamisesta, tarjoten tilalle kestäviä, rohkeita ratkaisuja. Moni muistanee taannoisen ekokaupunki-projektin Kiinaan, jonka suunnittelussa  Paloheimolla oli aktiivinen rooli.

Viime vuosina hän on kampanjoinut voimakkaasti Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille ja sihteeristölle suunnatun aloitteen puolesta, jossa ehdotettaisiin kansainvälisellä tasolla maailman varustelumenojen suuntaamista nykyistä tehokkaammin vahingollisen ekologis-sosiaalisen muutoksen pysäyttämiseen, ympäristön muun suojelun rinnalla. Puistofilosofia kannattaa aloitetta lämpimästi. Siihen voi tutustua ja sen allekirjoittaa osoitteessa: www.unite-the-armies.org.

Eero Paloheimo täyttää kesäkuussa 80-vuotta. Pitkää kansalaisvaikuttajan uraa juhlistaakseen Puistofilosofia-tapahtuma esitti hänelle kutsun saapua vieraaksi Ikaalisiin. Alustuksen aiheeksi valikoitui paljon puhuvasti: miksi ja miten maailma pelastetaan?

Keskusteluja Kyläravintolassa klo 20.00 (Bar No Name)

Mikko LahtinenFT, YTT, Dosentti Mikko Lahtinen: Filosofian ja politiikan vaikea suhde.

Poliitikko toimii, käyttää valtaa ja myös oikeassa olemisen retoriikkaa, ei lankea liikoihin filosofointeihin. Filosofi epäilee, on vallaton, ei usko totuuksiin tai poliitikon puheisiin. Ilman politiikkaa yhteiselämä on mahdotonta tai vain brutaalia väkivaltaa, ilman filosofiaa epäilyn ja ihmettelyn korvaa usko, dogmi ja ideologia. Voiko politiikkaa ja filosofiaa sovittaa yhteen, voiko poliitikko olla filosofi tai filosofi poliitikko?

Mikko Lahtinen on filosofi ja politiikan tutkija, joka toimii valtio-opin yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa. Hän toimi filosofisen aikakauslehti niin & näin päätoimittajana 1993 – 2007 ja on julkaissut teoksia filosofian historiasta, antiikista nykyaikaan. Käsiteltyjä ajattelijoita ovat olleet muun muassa Niccoló Machiavelli (1469 – 1527) ja J.V. Snellman (1806 – 1881). Tieteentekijöiden liitto valitsi Mikko Lahtisen vuoden tieteentekijäksi 2007.

Alustuksen ja keskustelujen jälkeen Puistofilosofi Antti Sorri pitää VII Puistofilosofia-viikon päätös-puheenvuoron.

2 kommenttia artikkeliin ”Ohjelma 2016

    1. Hei, Jukka! Kiitoksia viestistäsi! Todella mukava kuulla, että Puistofilosofia-viikon ohjelma miellytti. Toivottavasti pääset mukaan myös ensi kesänä. :-)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>